Kuvailu on saatavilla vain suomeksi (tulossa: englanninkielinen).

FSD3786 Lastensuojelu lapsen etuna: haastattelut 2021-2022

Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin (esim. väitöstutkimukseen, pro graduun ja ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyöhön). Aineistoa ei saa käyttää opetukseen, opiskeluun (esim. harjoitustöihin) tai alempiin opinnäytteisiin.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

  • Kuvailu on saatavilla vain tällä kielellä (tulossa: englanninkielinen)

Aineistoon liittyvät tiedostot

Aineiston nimi

Lastensuojelu lapsen etuna: haastattelut 2021-2022

Aineistonumero

FSD3786

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3786

Aineiston laatu

Kvalitatiivinen aineisto

Tekijät

Sisällön kuvaus

Aineisto koostuu lapsiperhepalveluihin ja lastensuojeluun liittyvistä yksilö- ja ryhmähaastatteluista. Haastatteluissa käsitellään lapsen hyvinvoinnin arviointia ja siihen liittyvää prosessia tilanteissa, joissa keskeistä on kysymys siitä, onko kyse ”lastensuojeluasiasta”. Aineistoa on kerätty lastensuojelun ammattilaisilta ja esihenkilöiltä eri kuntaorganisaatioista sekä lastensuojelun asiakaskehittäjiltä ja kokemusasiantuntijoilta. Kokemusasiantuntijoina on nuoria aikuisia, joilla itsellään on kokemusta lastensuojelusta, sekä vanhempia, joiden lapsella on asiakaskokemusta lastensuojelusta.

Haastattelut koostuvat neljästä eri haastattelurungosta, jotka on kukin kohdistettu omalle kohderyhmälle. Kohderyhmiä ovat lastensuojelun ammattilaiset, esihenkilöt sekä kokemusasiantuntijat eli nuoret ja heidän vanhempansa. Ammattilaisille suunnatussa haastattelussa lähdettiin liikkeelle esittämällä haastateltaville kuvitteellinen tilanne perheneuvolan psykologin yhteydenoton taustalla. Seuraavat kysymykset käsittelevät sitä, mitä tästä yhteydenotosta voisi seurata. Ensimmäiseksi haastateltavilta kysyttiin kuvitteelliseen tilanteeseen liittyvästä arviointisuunnasta ja arvioinnin tekemisestä. Heiltä tiedusteltiin, kenen asiassa he mahdollisesti ryhtyisivät tekemään arviointia, ketkä arviointia tekisivät omassa organisaatiossa ja keitä he pyrkisivät ottamaan arviointiprosessiin mukaan. Lisäksi ammattilaisilta tiedusteltiin, onko heillä käytössä jokin toimintaa ohjaava arviointimalli tai ohjeistus. Tämän jälkeen käsiteltiin tarkemmin arvioitsijaan liittyviä tekijöitä, kuten henkilökohtaista näkemystä siitä, miten asiassa ensimmäiseksi etenisi.

Kolmannessa osiossa käsitellään kuvitteellisen tilanteen lapsiin ja perheeseen liittyviä tekijöitä. Haastateltavilta kysyttiin, mitkä tiedot tai tekijät vaikuttaisivat siihen, että tilanteessa päädytään orientoitumaan sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin. Tämän jälkeen keskityttiin käsittelemään organisaatiota ja palvelujärjestelmää. Kysymykset liittyivät esimerkiksi siihen, miten käytössä olevat palvelut vaikuttavat arviointiin sekä miten eriävät näkemykset lapsen edun mukaisesta toiminnasta ratkaistaan. Lopuksi haastateltavilta tiedusteltiin, miten he pyrkisivät varmistamaan sen, että arviointi tehtäisiin lapsen edun mukaisesti, ja mitkä tekijät saattavat haastaa lapsen edun mukaista arviointia.

Taustatietoina ovat haastateltavan rooli ja työntekijöiden kohdalla mahdollinen tieto työtiimistä, esihenkilöasemasta sekä ammattinimikkeestä. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.

Asiasanat

arviointi; hyvinvointi; kokemusasiantuntijat; lapsen etu; lapset (ikäryhmät); lastensuojelu; moniammatillisuus; nuoret; palvelujärjestelmät; perheet; perhetyö; sosiaalipalvelut; sosiaalityö; sosiaalityöntekijät; tukeminen

Tieteenala/Aihealue

Sarja

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin.

Kerääjät

  • Pösö, Tarja (Tampereen yliopisto)
  • Lamponen, Tuuli (Tampereen yliopisto)
  • Aarnio, Noora (Tampereen yliopisto)
  • Heino, Eveliina (Tampereen yliopisto)
  • Veistilä, Minna (Tampereen yliopisto)
  • Repo, Jenni (Tampereen yliopisto)

Rahoittajat

  • Sosiaali- ja terveysministeriö

Ajallinen kattavuus

2021 – 2022

Aineistonkeruun ajankohta

2021-10-01 – 2022-04-01

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havainto/aineistoyksikkötyyppi

Organisaatio

Tapahtuma/prosessi/toiminta

Perusjoukko/otos

Lastensuojelun ammattilaiset, esihenkilöt, asiakaskehittäjät ja kokemusasiantuntijat

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Poikkileikkausaineisto

Havainto/aineistoyksiköiden valinta

Ei-todennäköisyysotanta: harkinnanvarainen poiminta

Ammattilaisten ryhmähaastatteluihin on pyydetty arviointityötä tekeviä ammattilaisten tiimejä valtakunnallisesti kattavasti nykyisten hyvinvointialueiden keskuskunnista ja satunnaisesti joistakin pienemmistä kunnista. Esihenkilöitä on pyydetty tutkimuksen saman alueellisen logiikan pohjalta niin, että esihenkilö olisi omassa organisaatiossaan lasten ja perheiden palvelutarpeen arvioinnista vastuussa. Asiakaskehittäjä/kokemusasiantuntijaryhmiä on pyydetty osallistumaan kyseistä toimintaa organisoivista järjestöistä tai kunnista valtakunnallisesti kattavasti ja niin, että mukana on sekä ns. lasten että vanhempien kokemusasiantuntijatoiminnan toimijoita.

Aineistonkeruun tekniikka

Kasvokkainen haastattelu

Puhelinhaastattelu

Verkkohaastattelu

Keruuväline tai –ohje

Haastatteluteemat tai haastattelurunko

Puolistrukturoitu lomake

Aineiston määrä

59 haastattelulitteraatiota odt-muodossa. Aineistosta on tuotettu lisäksi selailtava html-versio sekä taulukkomuotoinen csv-versio.

Datatiedostojen kieli

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Kvalitatiiviset aineistot ovat saatavilla vain alkuperäiskielellä, niitä ei käännetä.

Datan versio

1.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Tutkija on anonymisoinut aineistoa poistamalla tietoja haastateltavien nimistä, asuin- ja työpaikoista sekä karkeistamalla ammattinimikkeitä.

Tietoarkistossa aineistoa on anonymisoitu lisää tutkijan laatiman anonymisointilinjauksen mukaisesti poistamalla haastateltavien nimi- ja paikkakuntatietoja. Tietoarkiston tekemät anonymisointimerkinnät on tehty [[tuplahakasulkeilla]].

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Pösö, Tarja (Tampereen yliopisto): Lastensuojelu lapsen etuna: haastattelut 2021-2022 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2023-11-09). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3786

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta Tooltip

Jaakola, A.-M., & Pösö, T. (2022). Lapsen tilanteen arvioiminen lastensuojelussa: analyysia asiakasturvallisuuden ja laadun näkökulmasta. Janus Sosiaalipolitiikan Ja sosiaalityön Tutkimuksen Aikakauslehti, 30(4), 359-375.

Heino, Eveliina, Veistilä, Minna & Lamponen, Tuuli (2023) Changes to assessments of child well-being brought about by the COVID-19 pandemic - Finnish family services and child welfare services supervisors' perspective. European Journal of Social Work.

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa

Creative Commons License
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.