Tekijät

• Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA)

Asiasanat

Euroopan integraatio, arvot, asenteet, kansainväliset suhteet, politiikka, presidentit, rasismi, toimivalta, työmarkkinat, uhat, ulkopolitiikka

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Tällä kertaa teemoina ovat suomalainen ja kansainvälinen politiikka, työmarkkinalainsäädännön uudistaminen, rasismi, turvallisuus ja uhat, presidentin valtaoikeudet ja roolit sekä Ukrainan tulevaisuus.

Aluksi vastaajille esitettiin väittämiä yhteiskunnan eri osa-alueilta. Ne käsittelivät muiden muassa työtä, yrittäjyyttä, Suomen ulkosuhteita ja Nato-jäsenyyttä.

Seuraavaksi kysyttiin vastaajien näkemyksiä nykyisestä suomalaisesta politiikasta. Tiedusteltiin myös suhtautumista tulevaisuuteen ja työmarkkina-asioiden sääntelyyn sekä arviota kotitalouden toimeentulosta.

Rasismi-aihetta kartoitettiin useilla kysymyksillä. Kysyttiin, kuinka rasistinen maa Suomi on, kuinka suuri ongelma rasismi on nykyisin suomalaisessa yhteiskunnassa ja miten rasistisia erilaiset käyttäytymis- ja toimintatavat ovat. Lisäksi selvitettiin, kuinka suurina uhkakuvina vastaajat pitävät esimerkiksi sotilaallista hyökkäystä Suomeen, hybridivaikuttamista, terrori-iskua, tietovarkautta tai terveydenhuollon kantokyvyn romahtamista.

Näkemyksiä tasavallan presidentin valtaoikeuksista, toimintatavoista ja rooleista selvitettiin. Kysyttiin esimerkiksi, kuinka paljon valtaa presidentillä pitäisi olla ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, EU-asioissa, maanpuolustuksessa, elinkeinopolitiikassa ja sosiaali- ja terveyspolitiikassa. Edelleen tiedusteltiin, kuinka toivottavaa olisi, että presidentti ottaisi esimerkiksi arvojohtajan, talouspolitiikan vahdin, kriisijohtajan tai parlamentarismin puolustajan roolin. Kysyttiin myös mielipidettä, millainen hallituksen ja presidentin vallanjaon malli sopisi Suomelle.

Maailmanpolitiikkaan liittyen kysyttiin esimerkiksi, millainen kuva vastaajilla on nykyisestä Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista. Edelleen tiedusteltiin erilaisten ehtojen toteutumisen tarpeellisuutta, jos ja kun Ukrainassa saavutetaan pysyvä tulitauko tai rauhansopimus. Kartoitettiin myös, miten vastaajat suhtautuvat EU-jäsenyyteen ja euroon.

Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikäryhmä, asuinkunnan koko, asuinkunta, asuinmaakunta, perus- ja ammatillinen koulutus, ammattiryhmä, työnantajatyyppi, työsuhde, toimiala, puoluekanta (mitä puoluetta äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt), ammatillinen keskusjärjestö, yhteiskuntaluokka, äidinkieli ja talouden bruttotulot.