Näytä aineistokuvailu.

FSD3100 Kansalaiskeskustelu ruotsin kielestä: rekrytointikysely 2014

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Bäck, Maria (Åbo Akademi. Institutet för samhällsforskning (Samforsk))
  • Grönlund, Kimmo (Åbo Akademi. Institutet för samhällsforskning (Samforsk))
  • Herne, Kaisa (Tampereen yliopisto. Johtamiskorkeakoulu)
  • Himmelroos, Staffan (Åbo Akademi. Institutet för samhällsforskning (Samforsk))
  • Leino, Mikko (Åbo Akademi. Institutet för samhällsforskning (Samforsk))
  • Setälä, Maija (Turun yliopisto. Valtio-opin laitos)
  • Strandberg, Kim (Åbo Akademi. Institutet för samhällsforskning (Samforsk))

Asiasanat

julkinen keskustelu, kaksikielisyys, mielipiteet, opiskelu, palvelut, ruotsin kieli, ruotsinkieliset, suomenruotsalaiset, suomenruotsi

Sisällön kuvaus

Tutkimus kartoitti suomalaisten mielipiteitä ruotsin kielen asemasta Suomessa. Siihen kuului kaikkiaan kolme erillistä kyselytutkimusta sekä ryhmäkeskusteluita. Tällä tutkimuksella kartoitettiin vastaajien soveltuvuutta osallistua keskusteluihin.

Vastaajille esitettiin väittämiä, joilla selvitettiin mielipiteitä ruotsin kielestä ja suomenruotsalaisista. Väittämät käsittelivät ruotsin kielen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa, ruotsin opiskelun pakollisuutta koulussa, kaksikielisyydellä saavutettavia hyötyjä sekä suomenruotsalaisia. Kysyttiin myös, onko Ruotsalaisella kansanpuolueella (RKP) liikaa valtaa kokoonsa nähden sekä onko vastaajalla ruotsinkielisiä sukulaisia ystäviä tai työkavereita. Vastaajilta tiedusteltiin myös halukkuudesta osallistua varsinaisiin keskustelutilaisuuksiin.

Lisäksi aineistossa on tutkijoiden muodostama muuttuja vastaajan valikoitumisesta keskusteluun. Keskusteluun haluttiin valita henkilöitä, joilla oli mielipide ruotsin kielen puolesta tai ruotsin kieltä vastaan. Keskusteluun ei haluttu sellaisia vastaajia, jotka suhtautuivat asiaan neutraalisti eikä myöskään sellaisia, joiden suhtautuminen oli liian jyrkkää. Valinta tehtiin siten, että niistä vastaajista, jotka ilmoittivat halukkuudesta osallistua keskusteluun, karsittiin pois äärimmäisiä tai neutraaleita mielipiteitä edustaneet vastaajat.

Taustamuuttujina olivat sukupuoli, syntymävuosi, koulutusaste, ammattiryhmä ja asuinmaakunta.

Pysyvä linkki tähän aineistoon:

Suora linkki tähän välilehteen:

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa