Näytä aineistokuvailu.

FSD3037 Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2013

Aineisto on käytettävissä (D) vain luovuttajan luvalla.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Moisio, Pasi (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

Asiasanat

elinolot, hyvinvointi, hyvinvointipolitiikka, omaishoito, palvelut, perhepolitiikka, sosiaali-indikaattorit, sosiaalipalvelut, sosiaalipolitiikka, sosiaaliturva, terveydenhuolto, terveys, terveyspalvelut, terveyspolitiikka

Sisällön kuvaus

Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut (HYPA) -aineiston tavoitteena on tarjota ajan tasalla olevaa, luotettavaa ja kattavaa tutkimusaineistoa suomalaisten hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluiden käytöstä. Tämä aineisto käsittää vuonna 2013 tehtyjen puhelinhaastattelujen vastaukset. Aineisto käsittelee suomalaisten hyvinvointia, toimeentuloa, asumista, osallisuutta, terveyttä, sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä, läheisapua, elämänlaatua, hyvinvointivaltion legitimiteettiä ja sosiaalista luottamusta.

Aluksi kyselyssä kartoitettiin vastaajan kotitalouteen liittyviä tekijöitä, kuten asukkaiden määrää ja siviilisäätyä, sekä vastaajan sosioekonomista asemaa, ammattia ja työtilannetta. Myös työn epävarmuustekijöitä sekä mahdollisen työttömyyden kestoa tiedusteltiin. Tämän jälkeen käsiteltiin hyvinvointia. Vastaajia pyydettiin kertomaan kotitaloutensa toimeentulosta, varallisuudesta, asumisesta ja lainoista sekä antamaan mielipiteensä toimeentuloturvan tasosta Suomessa. Heiltä kysyttiin myös, olivatko he hakeneet ruoka-apua esimerkiksi leipäjonoista tai saaneet taloudellista tukea sukulaisilta tai ystäviltä. Osallisuutta käsiteltiin kysymyksin yksinäisyydestä, osallistumisesta seurojen tai yhdistysten toimintaan sekä äänestämisestä.

Seuraavana aihealueena oli terveys ja terveyspalvelut. Vastaajilta pyydettiin arviota omasta terveydentilasta sekä stressin määrästä. Terveyspalveluihin liittyen kysyttiin, kuinka usein vastaaja oli käynyt esimerkiksi terveyskeskuslääkärillä, yksityislääkärillä tai työterveyshoitajalla. Myös hoidon riittävyyttä, hoitoon pääsyn odotusaikoja sekä hoidon saamista haittaavia tekijöitä kartoitettiin. Terveyspalveluiden laadusta pyydettiin niin ikään arviota.

Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin, mitä kunnan sosiaalipalveluja, kuten lasten päivähoitoa tai päihdepalveluja he olivat käyttäneet, olivatko ne riittäviä sekä olivatko maksut kohtuullisia. Myös toimeentulon hakemisesta, sen riittävyydestä ja odotusajan kohtuullisuudesta tiedusteltiin. Tämän jälkeen vastaajilta kysyttiin auttoivatko he jotakuta apua tarvitsevaa läheistään, ja jos auttoivat, niin ketä ja kuinka usein. Seuraavaksi siirryttiin käsittelemään vastaajien arvioita heidän elämänlaadustaan, terveydestään ja toimintakyvystään. Myös tyytyväisyyttä elämään ja olosuhteisiin tiedusteltiin. Lopuksi vastaajilta pyydettiin vielä mielipiteitä syrjinnän esiintymisestä Suomessa, ikäihmisten hoivan rahoituksesta, sosiaaliturvan tasosta, hyvinvointivaltiosta, verovarojen käyttämisestä sekä sosiaalisesta luottamuksesta.

Taustamuuttujina aineistossa ovat ikä, sukupuoli, koulutusaste, koulutus, maakunta, suuralue, tilastollinen kuntaryhmitys, sairaanhoitopiiri sekä kotitalouden tuloluokka.

Pysyvä linkki tähän aineistoon:

Suora linkki tähän välilehteen:

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa

Aineiston kuvailu on lisensoitu CC BY 4.0 -lisenssin mukaisesti.