Aineiston nimi

Työelämän käytännöt 2012: työnantajat

Aineiston rinnakkainen nimi

Meadow 2012: Suomen aineisto: työnantajat

Aineistonumero

FSD2955

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2955

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Tampereen yliopisto. Työelämän tutkimuskeskus

Muut tekijät

• Nieminen, Markku (Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut)

Sisällön kuvaus

Työelämän käytännöt 2012 -tutkimus on kansainvälisen MEADOW-konseptin mukainen tutkimushanke, jonka tavoitteena on koota kattavaa tietoa yritysten ja julkisyhteisöjen toiminnasta. MEADOW (Measuring the Dynamics of Organisation and Work) on EU:n rahoituksella kehitetty ja testattu väline työn ja organisaatioiden muutoksia sekä näiden taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia kuvaavan monipuolisen ja vertailukelpoisen tiedon tuottamiseksi eri EU-maissa. MEADOW:n erityispiirre on, että lähtökohtana on koota samoista organisaatioista sekä työnantajilta että työntekijöiltä monipuolisia tietoja, jotka voidaan yhdistää toisiinsa. Myös muissa Pohjoismaissa, kuten Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa, on hyödynnetty MEADOW-konseptia. Suomessa kerättyyn kyselyyn on liitetty kansallisia kysymyksiä (lisätietoa lomakkeiden välisistä eroista väliraportissa, kts. Käytön ja kuvailun oheismateriaalit koodikirjasta). Työnantajien (FSD2955) ja työntekijöiden (FSD2954) aineistot ovat yhdistettävissä yritystiedon (kohdenro-muuttujan) avulla. Tämä aineisto sisältää työnantajille suunnatun kyselyn tulokset. Kyselyssä teemoina olivat yrityksen toiminta, työvoima, työn organisointi, laadun seuranta, informaatioteknologian käyttö, yhteistyö ja ulkoistaminen, henkilöstöjohtaminen sekä strategiset tavoitteet.

Alussa keskityttiin organisaation toimintaan esittämällä kysymyksiä yrityksen roolista Suomessa ja ulkomailla, palvelujen, sekä julkisten että yksityisten, tuottamisesta sekä erilaisista sisaryrityksistä. Työvoimaan liittyvissä kysymyksissä keskityttiin työntekijöiden työsopimuksiin, vuokratyövoiman käyttämiseen, työntekijämäärän muutokseen sekä sairauspoissaoloihin. Työsopimuksiin liittyen vastaajilta kysyttiin muun muassa sitä, monellako organisaation työntekijällä on määräaikainen työsopimus ja monellako on osa-aikainen työsopimus.

Seuraavaksi kysyttiin työn organisoinnista. Vastaajilta kysyttiin onko organisaatiossa jaettu toimintoja eri yksiköihin, toimipaikkoihin tai osastoihin, kuten myynti-alueisiin. Lisäksi kysyttiin, onko organisaatiossa työryhmiä tai tiimejä, jotka esimerkiksi kehittävät organisaation toimintaa tai palveluilta. Näihin tiimeihin liittyen vastaajilta kysyttiin tarkempia osallistuja määriä sekä tiimien osallistumisesta toiminnan kehittämiseen yhteistyössä ylemmän johdon kanssa. Vastaajilta kysyttiin lisäksi työntekijöiden mahdollisuuksista liukuvaan työaikaan ja etätyön tekemiseen. Laadun seurantaan liittyvissä kysymyksissä vastaajilta tiedusteltiin käytössä olevia laatujärjestelmiä sekä asiakastyytyväisyyden seuraamista. Informaatioteknologian käyttöä tarkasteltiin kysymällä erilaisten internetpalvelujen tarjoamisesta ja sosiaalisen median hyödyntämisestä organisaation toiminnassa. Hyödyntämistavoista kysyttiin tarkemmin, esimerkiksi käytetäänkö sosiaalista mediaa markkinoinnissa, ulkoisessa viestinnässä, rekrytoinnissa tai tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä.

Yhteistyöhön ja ulkoistamiseen liittyvät kysymykset käsittelivät yhteistyötä muiden organisaatioiden ja yritysten kanssa esimerkiksi hankinnassa tai myynnissä, tehdyn yhteistyön ajallista jatkuvuutta, ulkoistamista sekä ulkoistamisen tarkempia ajankohtia eri toimintojen osalta. Henkilöstöjohtamiseen liittyen vastaajilta kysyttiin rekrytoinnista, työntekijöiden kouluttamisesta, eri työntekijä- ja johdon tasojen yhteisistä kokouksista sekä työhyvinvoinnin toteutumisesta ja toteuttamisesta organisaation toiminnassa. Lopuksi vastaajille esitettiin kysymyksiä strategisiin tavoitteisiin liittyen. Kysymyksissä käsiteltiin esimerkiksi yrityksen liikevaihtoa sekä toiminnan muuttamista esimerkiksi kasvaneen kilpailun, määrärahojen leikkausten, uuden teknologian käyttöönoton tai ympäristösäännösten takia. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan omaa toimintaa suhteessa kilpailijoihin ja toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin. Vastaajilta kysyttiin myös ulkopuolisten konsulttien käyttämisestä strategisten kehittämistavoitteiden, kuten tuotantoprosessien, markkinoinnin tai työorganisaation, määrittelemisessä.

Asiasanat

henkilöstöjohtaminen; innovaatiot; julkinen sektori; kasvuyritykset; kehittäminen; laadunhallinta; organisaatiot; työelämä; työhyvinvointi; työnantajat; työvoima; ulkoistaminen; yksityinen sektori; yritystoiminta

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Työolot (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Yritysten hallinto, johtaminen ja organisaatio (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut

Tuottajat

• Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes

Ajallinen kattavuus

2012

Aineistonkeruun ajankohta

2012-05-02 – 2012-06-20

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Organisaatio

Perusjoukko/otos

Yksityisen ja julkisen sektorin työnantajat, jotka työllistävät vähintään 10 henkilöä (poislukien maa- ja metsätalouden toimijat)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: ositettu otanta

Otos on poimittu yritysrekisteristä siten, että otoksena se edustaa eri kokoisia vähintään 10 henkilöä työllistäviä organisaatioita yksityisen ja julkisen sektorin eri toimialoilta, pois lukien maa- ja metsätalous. Yksityisen sektorin otosta poimittaessa perusjoukko jaettiin osioihin päätoimialojen ja organisaation koon mukaan. Jokaisesta osiosta poimittiin erikseen otos sekä kasvuyritysten että muiden yritysten joukosta. Erillisen kasvuyrityksiin keskittyvän otoksen avulla pyrittiin huomioimaan kasvuyritysten riittävä määrä aineistossa. Kavuyrityksiksi määriteltiin sellaiset nopeasti kasvaneet yritykset, joissa työntekijöiden määrän kasvava muutosluku aikavälillä 2007 - 2010 oli 15 % tai enemmän. Julkisen sektorin organisaatiot on poimittu siten, että ne edustavat valtion virastoja, kuntasektorin organisaatioita ja evankelisluterilaisia seurakuntia. Kuntasektorilta poimittiin erikseen otokset alle 300 työntekijän kunnista, suurempien kuntien neljään luokkaan (yleishallinto, sivistystoimi, sosiaali- ja terveystoimi sekä tekninen toimi) jaetuilla hallinnonaloilla toimivista organisaatioista sekä kunnallisista liikelaitoksista. Taustamuuttujat on kerätty rekisteristä.

Keruumenetelmä

Puhelinhaastattelu

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

76,1

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

121 muuttujaa ja 1561 havaintoa.

Datan versio

4.0

Katso myös

FSD2954 Työelämän käytännöt 2012: työntekijät

Aineiston käytössä huomioitavaa

Muuttuja K62 on jätetty pois arkistoidusta aineistosta.

Painokertoimet

Painokertoimen avulla vastauksia on korjattu edustamaan perusjoukkoa, eli vähintään 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä ja julkisia organisaatioita. Painokerroin painottaa tulokset vastaamaan organisaatioiden perusjoukon jakaumia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Tampereen yliopisto: Työelämän käytännöt 2012: työnantajat [sähköinen tietoaineisto]. Versio 4.0 (2017-06-05). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2955

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Aho, Simo & Mäkiaho, Ari (2013). Organisaatioiden ja työn dynamiikka työnantajien näkökulmasta. MEADOW-tutkimuksen I väliraportti. Helsinki: Tekesin katsaus; 299.

Julkaisut aineistosta

Aho, Simo & Mäkiaho, Ari (2013). Organisaatioiden ja työn dynamiikka työnantajien näkökulmasta. MEADOW-tutkimuksen I väliraportti. Helsinki: Tekesin katsaus; 299.

Aho, Simo & Minkkinen, Jaana & Mäkiaho, Ari (2013). Organisaatioiden ja työn dynamiikka työntekijöiden näkökulmasta. MEADOW-tutkimuksen II väliraportti. Helsinki: Tekesin katsaus; 300.

Aho, Simo & Minkkinen, Jaana & Mäkiaho, Ari (2014). Organisointikäytännöt, innovatiivisuus ja työhyvinvointi. Työnantaja- ja työntekijähaastatteluja yhdistävään MEADOW-aineistoon perustuva tutkimus. Helsinki: Tekesin katsaus; 310.

Alasoini, Tuomo & Aho, Simo & Minkkinen, Jaana & Mäkiaho, Ari (2013). Organisaatioiden ja työn dynamiikka Suomessa - MEADOW-tutkimuksen välituloksia. Työpoliittinen aikakauskirja 57(4), 39 - 52.

Voipio, Anssi (2015). Do high-involvement management practices enhance employees' innovative behavior? Helsinki: Aalto University School of Business. Department of Economics. Kansantaloustieteen pro gradu -tutkielma.

Lindström, Sara & Janhonen, Minna (2015). Kasvuyritys työpaikkana. Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen - toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR). Helsinki: Työterveyslaitos.

Lindström, Sara & Janhonen, Minna (2015). Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä. Helsinki: Työterveyslaitos.

Rantanen Flores, Mirva (2017). Aineeton pääoma suomalaisissa työorganisaatioissa. Resursseja vai eriarvoisuutta? Tampere: Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatutkimus. Sosiaalipsykologian kandidaatintutkielma.

Ogbonnaya, C. & Messersmith, J. (2018) Employee performance, well-being, and differential effects of human resource management subdimensions: mutual gains or conflicting outcomes? Human Resource Management Journal. doi:10.1111/1748-8583.12203