Näytä aineistokuvailu.

FSD2889 Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2009: ikääntyneiden käyntihaastattelut

Aineisto on käytettävissä (D) vain luovuttajan luvalla.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Moisio, Pasi (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

Asiasanat

elinolot, eläkeläiset, hyvinvointi, hyvinvointipolitiikka, ikääntyneet, palvelut, perhepolitiikka, sosiaali-indikaattorit, sosiaalipalvelut, sosiaalipolitiikka, sosiaaliturva, terveydenhuolto, terveys, terveyspalvelut, terveyspolitiikka, vanhukset

Sisällön kuvaus

Suomalaisten Hyvinvointi ja Palvelut (HYPA) -kysely on paneelimuotoinen kyselytutkimus, jossa yhdistetään puhelin- ja käyntihaastatteluja, postikyselyjä ja rekisteriaineistoja. Tutkimuksen tavoitteena on tarjota ajan tasalla olevaa, luotettavaa ja kattavaa tutkimusaineistoa suomalaisten hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluiden käytöstä. Tämä aineisto käsittää vuonna 2009 kerätyt ikääntyneiden käyntihaastattelut.

Käyntihaastatteluissa kartoitettiin 80 vuotta täyttäneiden asumista, hyvinvointia, sosiaalisia suhteita, terveyttä ja terveyspalveluita, sosiaalipalveluita, läheisapua sekä elämänlaatua. Asumiseen liittyen kysyttiin, mikä asunnon hallintamuoto oli, kuinka suuri se oli huonemäärältään ja neliöiltään sekä millaisella alueella asunto sijaitsi. Lisäksi tiedusteltiin, oliko asunnon tiloissa puutteita tai liikkumisesteitä ja olivatko eri palvelut riittävän lähellä. Taloudellista hyvinvointia kartoitettiin kysymyksin tulojen riittävyydestä esimerkiksi ruokaan, lääkkeisiin ja harrastuksiin.

Terveyteen ja elintapoihin liittyen vastaajilta kysyttiin kokivatko he terveydentilansa kuinka hyvänä, oliko heillä pitkäaikaisia sairauksia sekä kuinka usein he harrastivat liikunta ja käyttivät alkoholia. Lisäksi tiedusteltiin lääkärikäyntejä esimerkiksi terveyskeskuksissa tai yksityislääkärillä viimeisen vuoden aikana, hoidon riittävyyttä sekä saatujen julkisten ja yksityisten terveyspalveluiden laatua.

Seuraavaksi esitettiin kysymyksiä avun ja palveluiden tarpeesta sekä saamisesta. Ikääntyneiltä kysyttiin, selvisivätkö he erilaisista päivittäisistä toimista kuten ulkona liikkumisesta, ruuanlaitosta ja kotitöistä vaikeuksitta kenenkään auttamatta, saivatko he niihin apua ja jos, niin keneltä ja kuinka usein sekä miltä taholta he mieluiten apua haluaisivat. Myös kysyttiin, mitä eri palveluja, kuten ateria-, siivous-, kauppa- tai ulkoilutuspalveluja he olivat viimeisen vuoden aikana käyttäneet, onko niistä aiheutunut taloudellisia vaikeuksia sekä onko heille tehty palveluntarpeen arvio. Seuraavaksi kysyttiin omaishoidosta ja läheisavusta esimerkiksi oliko ikääntyneellä omaishoitaja ja oliko joku jättänyt antamatta hänelle hänen tarvitsemaansa apua. Vastaajilta tiedusteltiin niin ikään, antoivatko he itse apua jollekin vanhuuden, vammaisuuden tai sairauden vuoksi, ketä läheistään he auttoivat ja kuinka usein, sekä millaiseksi he arvioivat eri palvelujen laadun läheisensä kohdalla.

Lopuksi esitettiin vielä kysymyksiä sosiaalisista suhteista ja elämänlaadusta. Sosiaalisiin suhteisiin liittyen kysyttiin, kuinka usein vastaaja tapasi tai oli yhteydessä läheisiinsä, tunsiko hän itsensä yksinäiseksi sekä oliko joku käyttänyt häntä taloudellisesti hyväksi tai käyttäytynyt väkivaltaisesti häntä kohtaan. Elämänlaatuun liittyen pyydettiin arviota esimerkiksi omasta elämänlaadusta sekä tyytyväisyydestä terveydentilaansa, elämän merkitykselliseksi kokemisesta sekä lääkehoidon tarpeesta päivittäisistä toiminnoista selviämisessä. Lisäksi kartoitettiin turvallisuuden kokemusta, fyysisen ympäristön terveellisyyttä, tarmon riittävyyttä arkipäivän elämässä, tyytyväisyyttä ulkomuotoonsa, rahan riittävyyttä ja liikuntakykyä. Lopuksi kysyttiin vielä viimeisen kahden viikon aikana koettua tyytyväisyyttä esimerkiksi unen laatuun, kykyyn selviytyä päivittäisistä toimista, ihmissuhteisiin, asuinalueen olosuhteisiin sekä mahdollisuuksiin saada terveyspalveluja.

Taustamuuttujina olivat kotitalouden koko, eläkkeellejäämisvuosi, viimeisin ammatti, sukupuoli, siviilisääty, ikäryhmä ja asuinpaikkakunnan tyyppi. Lisäksi aineistossa ovat mukana rekisterimuuttujat maakunta, kuntaryhmä, sairaanhoitopiiri, kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo vuonna 2008 sekä koulutustaso (3-luokkainen ISCED-luokittelu).

Pysyvä linkki tähän aineistoon:

Suora linkki tähän välilehteen:

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa

Aineiston kuvailu on lisensoitu CC BY 4.0 -lisenssin mukaisesti.