Näytä aineistokuvailu.

FSD2813 Sosiaalibarometri 2009

Tekijät

  • Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL)

Asiasanat

Kansaneläkelaitos, asiakaslähtöisyys, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, hyvinvointipalvelut, sosiaalietuudet, sosiaalihuolto, sosiaalipalvelut, sosiaalitoimi, terveyskeskukset, terveyspalvelut, työvoimatoimistot, viranomaisyhteistyö

Sisällön kuvaus

Sosiaalibarometrit kartoittavat laaja-alaisesti vastaajien organisaatioiden tilannetta ja palveluiden vastaavuutta organisaation toiminta-alueen asukkaiden tarpeisiin. Vuoden 2009 sosiaalibarometrissä vastaajina olivat kuntien sosiaalitoimen, Kansaneläkelaitoksen toimistojen, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä terveyskeskuksien johtavissa asemissa olevat työntekijät ja sosiaalihuollon lautakuntien puheenjohtajat.

Aluksi vastaajille esitettiin kysymyksiä alueen ja organisaation kokonaistilanteesta. Organisaatioilta kysyttiin muutoksen voimakkuudesta ja hallittavuudesta, kyvystä turvata asiakkaiden tarvitsemat palvelut, hyvinvoinnin kokonaistilanteesta alueella sekä seikoista, joista vastaaja oli väestön hyvinvoinnin kannalta huolissaan tai tyytyväinen. Sosiaalitoimelta ja terveyskeskuksilta pyydettiin lisäksi arvioita sosiaali- ja terveydenhuollon taloudellisesta resursoinnista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien ohjautumisesta ja riittävyydestä. Sosiaalitoimelta ja sen lautakunnilta kysyttiin myös, tulisiko toimeentulotuen perusosa siirtää heidän mielestään kelan hoidettavaksi. Lisäksi työvoimatoimistojen johdolta pyydettiin arvioita esimerkiksi henkilöstöresurssien riittävyydestä ja työhyvinvoinnista.

Työvoimatoimistoilta ja Kelan toimistoilta tiedusteltiin myös omien palveluiden ja organisaation nykytilanteista. Kelan palveluihin liittyen kysyttiin, oliko joissain etuuksissa tai palveluissa niiden käyttäjien kannalta erityisen suuria pulmia, oliko jokin palvelu kehittynyt erityisen myönteisesti sekä miten vastaaja arvioi erilaisten seikkojen, kuten palvelun tehokkuuden tai asiakkaiden oikeusturvan toteutumisen Kelan palveluissa tällä hetkellä. Niin ikään tiedusteltiin, kuinka asiakkaan asemaa voisi parantaa tilanteissa, joissa asiakas ei tunne etuuksia, joihin hän olisi oikeutettu sekä sitä, kuinka toimistossa kyetään tukemaan toiminnan piiriin tulevia asiakkaita erilaisissa asioissa. Kelan vastaajilta pyydettiin myös arvioita asiakaspalvelun osa-alueiden, kuten viestinnän, esitteiden, lomakkeiden ja muutoksenhaun toimivuudesta sekä onko Kelassa toteutettu toimenpiteitä tiedonsaannin parantamiseksi. Lisäksi tiedusteltiin vielä puhelin- ja internetpalveluihin siirtymisestä aiheutuvia seurauksia. Työvoimatoimistoilta tiedusteltiin, millaisia vaikutuksia he arvioivat tulevalla organisaatiomuutoksella työ- ja elinkeinotoimistoiksi olevan eri tahojen kanssa tehtyyn yhteistyöhön sekä esimerkiksi nuorten, pitkäaikaistyöttömien tai osakykyisten työnhakijapalveluihin ja työnantajapalveluihin.

Sosiaalitoimilta ja niiden lautakunnilta sekä terveyskeskuksilta tiedusteltiin seuraavaksi muuttuvista palvelurakenteista. Sosiaali- ja terveyspalveluista kysyttiin, mikä taho niitä tuotti ja oliko kunta mukana yhteistoiminta-alueessa. Sosiaalitoimilta ja lautakunnilta tiedusteltiin yhteistoiminta-alueisiin liittyen myös arvioita kuntien vaikutusmahdollisuuksista niissä sekä niiden pysyvyydestä. Sosiaalitoimilta ja terveyskeskuksilta kysyttiin, oliko palvelut organisoitu tilaaja-tuottaja-mallin mukaisesti ja minä vuonna malli on otettu käyttöön. Sosiaalitoimilta tiedusteltiin niin ikään elämänkaarimallin käytöstä palveluiden järjestämisessä. Kaikilta organisaatioilta kysyttiin erilaisten seikkojen, kuten palvelujen laadun, palvelukokonaisuuksien eheyden ja ehkäisevän työn toteutumisesta alueen palveluissa. Sosiaalitoimelta ja lautakunnalta kysyttiin myös palvelun laadun ja muiden seikkojen toteutumisesta ostopalveluissa sekä arvioita Paras-uudistuksen vaikutuksista alueella. Sosiaalitoimille esitettiin myös kysymyksiä kunnan johtamisesta. Esimerkiksi kysyttiin eri tahojen, kuten Kaste-ohjelman ja Sosiaali- ja terveysministeriön ohjausvaikutuksesta sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksentekoon. Terveyskeskusvastaajilta pyydettiin myös arvioita perusterveydenhuollon järjestämisestä terveyspiirimallin tai yhteistoiminta-alueeseen perustuvan mallin pohjalta.

Sosiaalitoimet, niiden lautakunnat sekä terveyskeskukset vastasivat myös kysymyksiin sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöstä sekä palvelujen saatavuudesta alueella. Heiltä tiedusteltiin muun muassa yhteistoiminnan laatua ja siinä tapahtunutta muutosta sekä yhteistyöhön vaikuttavia seikkoja. Palveluihin liittyen kysyttiin, mitkä palvelut olivat kehittyneet erityisen myönteisesti sekä olivatko jotkin palvelut riittämättömiä. Lisäksi tiedusteltiin Paras-lain oletetusta vaikutuksesta useiden eri tahojen palvelua tarvitsevien ihmisten palvelujen saatavuuteen.

Sosiaalitoimilta ja terveyskeskuksilta tiedusteltiin myös tiedonsaantiin liittyen, esimerkiksi kuinka he arvioivat tiedonsaannin ja asiakkaiden osallistumismahdollisuuksien toteutuvan alueella sekä onko alueella toteutettu tai käynnistymässä toimenpiteitä, joilla varmistetaan kuntalaisten tiedonsaanti palveluista. Lopuksi sosiaalitoimille esitettiin kysymyksiä kuntien ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen suhteista, kuten oliko kunnassa yhteistyötä määrittävää strategiaa ja olisiko kunnalla mahdollisuus korvata järjestöjen toteuttamia päihdepalveluja, erityisryhmien asumispalveluja, lastenhuollon avopalveluja tai ensi- ja turvakoteja mikäli järjestöt palveluiden tuottamisesta luopuisivat. Lisäksi tiedusteltiin, miten sosiaalitoimet arvioivat esimerkiksi ostopalvelujen tuottamisen ja hankeyhteistyön toteutuvan kunnan ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyössä.

Taustatietoina ovat vastaajan organisaatio, virka-asema ja vastuualue, organisaation sijaintialue, lääni ja alueen kuntaryhmitys.

Pysyvä linkki tähän aineistoon:

Suora linkki tähän välilehteen:

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa

Aineiston kuvailu on lisensoitu CC BY 4.0 -lisenssin mukaisesti.