Näytä aineistokuvailu.

FSD2591 Kehitysyhteistyötutkimus 2010

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Ulkoasiainministeriö

Asiasanat

Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhatjulistus, avustustoiminta, ilmastonmuutokset, kansainvälinen yhteistyö, kehitysmaapolitiikka, kehitysmaat, kehitysyhteistyö, määrärahat, taloudelliset kriisit

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä ja tiedon tasoa Suomen kehitysyhteistyöstä, sen tärkeydestä, sisällöstä, päämääristä ja kohdentamisesta. Lisäksi esitettiin kysymyksiä YK:n vuosituhattavoitteista.

Vastaajilta kysyttiin pitävätkö he kehitysyhteistyötä tärkeänä ja jos pitävät niin miksi, ja minne päin maailmaa ja mille aloille kehitysyhteistyötä pitäisi eniten kohdistaa. Niiltä vastaajilta, jotka pitivät kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä (q1 = 1 tai 2, n=797) kysyttiin, miksi he pitävät kehitysyhteistyötä tärkeänä. Vastausvaihtoehtoja ei lueteltu, vaan vastaajat saivat kertoa näkemyksensä omin sanoin. Avovastaukset on luokiteltu muuttujiin q2_1 - q2_21. Kysyttiin myös miten tärkeänä vastaajat pitivät, että Suomen rahoittamissa kehitysyhteistyöhankkeissa näkyy avun olevan nimenomaan Suomesta.

Tiedusteltiin vastaajien tietämystä YK:n vuosituhattavoitteista. Niiltä vastaajilta, jotka olivat kuulleet YK:n vuosituhatjulistuksen tavoitteista (q6 = 2, n= 219), kysyttiin osaavatko he nimetä yhden tai useampia YK:n vuosituhattavoitteista (q7_1 - q7_10). Vastaajille kerrottiin, että vuosituhattavoitteet muodostavat Suomen kehityspolitiikan perustan ja sen jälkeen heitä pyydettiin valitsemaan niistä mielestään tärkeimpiä.

Seuraavaksi kysyttiin onko Suomessa saatavilla riittävästi tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista. Vastaajia pyydettiin myös nimeämään tietolähteitä, joista he ovat saaneet tietoa kehityskysymyksistä. Lisäksi tiedusteltiin Suomen kehityspolitiikan tärkeimpiä päämääriä sekä millä aloilla Suomella olisi erityistä annettavaa kehitysmaille.

Vastaajat arvioivat myös kehitysyhteistyön vaikutusta kansainväliseen turvallisuuteen, rauhan edistämiseen ja vakauteen maailmassa. Lisäksi tiedusteltiin miten Suomen tulisi kehitysyhteistyössä ottaa huomioon se, että kehitysmaiden arvioidaan kärsivän voimakkaimmin ilmastonmuutoksesta. Koska kehitysmaiden arvioidaan kärsivän myös nykyisestä talouskriisistä eniten, kysyttiin keiden tulisi auttaa kehitysmaita selviytymään talouskriisistä.

Tiedusteltiin minkälaista lisätietoa kehitysyhteistyöstä, kehityspolitiikasta ja kehitysmaista vastaajat haluaisivat. Lisäksi kysyttiin kuinka luotettavina eri tahoilta saatavaa tietoa pidettiin. Vastaajia pyydettiin myös laittamaan tärkeysjärjestykseen Suomen kehitysyhteistyön muotoja. Pyydettiin myös arviota Suomen kehitysapuun käyttämästä rahamäärästä v. 2010 sekä tiedusteltiin kehitysavun sopivaa prosenttiosuutta bruttokansantulosta v. 2015.

Kysyttiin pitäisikö Suomen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa lisätä vai vähentää kehitysyhteistyömäärärahoja sekä miten määrärahojen kasvattaminen pitäisi rahoittaa. Pyydettiin mielipidettä Suomen kehitysyhteistyön tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta sekä tiedusteltiin, mitkä ovat nykyisen kehitysyhteistyön vaikeimmat haasteet.

Kysyttiin myös tyytyväisyydestä Suomen toimintaan erilaisten luonnonkatastrofien ja kriisien yhteydessä. Vastaajia pyydettiin myös kertomaan miten he uskovat yksityisenä ihmisenä voivansa auttaa kehitysmaita sekä pyydettiin näkemystä kehitysyhteistyöstä ja sen merkityksestä.

Taustamuuttujia olivat mm. sukupuoli, ikä, ammatti, perheen koko ja asuinlääni.

Pysyvä linkki tähän aineistoon:

Suora linkki tähän välilehteen:

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa

Aineiston kuvailu on lisensoitu CC BY 4.0 -lisenssin mukaisesti.