Näytä aineistokuvailu.

FSD2384 Sosiaalibarometri 2005

Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin (esim. pro graduun, lisensiaatin- ja väitöstutkimukseen). Aineistoa ei saa käyttää opetukseen, opiskeluun (esim. harjoitustöihin), alempiin opinnäytteisiin (esim. kandidaatintutkielmiin) eikä ammattikorkeakoulujen opinnäytteisiin.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL)

Asiasanat

henkilöstö, hyvinvointi, hyvinvointistrategiat, julkinen sektori, järjestöt, kolmas sektori, omaishoitajat, palvelustrategiat, sosiaalipalvelut, sosiaalitoimi, terveyskeskukset, terveyspalvelut, työvoiman palvelukeskukset, työvoimapalvelut, työvoimatoimistot, yhteistyö

Sisällön kuvaus

Kyselyssä vastaajina olivat sosiaalitoimien, terveyskeskuksien, Kansaneläkelaitoksen toimistojen, työvoimatoimistojen sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen johtavissa asemissa olevat työntekijät. Kyselyssä kartoitettiin laaja-alaisesti suomalaisten hyvinvointia, vastaajaorganisaatioiden palveluja sekä palvelujärjestelmän tilaa ja ennakoituja kehityssuuntia.

Organisaation henkilöstöstä tiedusteltiin henkilökunnan määrän muutosta vuodesta 2004 vuoteen 2005, pätevän henkilöstön rekrytoinnin onnistuneisuutta, henkilöresurssien riittävyyttä, työntekijöiden vallitsevia tunnelmia vuoden 2005 alussa sekä arviota organisaation kyvystä huolehtia työntekijöiden ammatillisesta osaamisesta ja sen kehittämisestä. Lisäksi kysyttiin, kuinka toiminta-alueella voidaan turvata mm. kuntalaisten tarvitsemat sosiaali-, terveys-, kulttuuri- ja koulutuspalvelut nykyisillä voimavaroilla. Vastaajilta pyydettiin arviota organisaation sijaintikunnan ja toiminta-alueen sosiaalis-taloudellisesta tilanteesta sekä muuttoliikkeen vaikutuksesta toiminta-alueella. Heiltä tiedusteltiin organisaation toiminta-alueen koko väestön ja eri väestöryhmien hyvinvoinnin tilannetta sekä organisaation mahdollisuuksia tukea eri väestöryhmien hyvinvoinnin toteutumista. Kysyttiin myös, mikä väestöryhmä vaatii kiireellisimmin uusia sosiaalipoliittisia tukitoimia sekä onko vuonna 2004 ollut havaittavissa uusia sosiaalisen tuen tarpeessa olevia ryhmiä. Lisäksi kartoitettiin erilasia sosiaalietuuksiin liittyviä ongelmatilanteita. Vastaajilta kysyttiin organisaation tuottamien palvelujen sekä erilaisten neuvontapalvelujen määrällisestä muutoksesta vuonna 2004 sekä keskeisimmistä kehityshankkeista.

Kaikilta vastaajilta selvitettiin, onko toiminta-alueella palvelutarpeita, joihin tarvittaisiin uusia/lisää yksityisiä tai järjestöjen tuottamia palveluja. Lisäksi pyydettiin arviota eri tahojen (kuten työhallinnon ja vertaistuen) merkityksestä kansalaisten hyvinvoinnin toteuttamisessa nyt ja tulevaisuudessa. Vastaajilta kysyttiin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen nykyistä ja tulevaa merkitystä eri toiminnoissa (mm. ostopalveluiden tarjoamisessa, asiantuntijatehtävissä) organisaation toiminta-alueella. Edelleen pyydettiin arvioimaan käyttäjien kannalta organisaation toiminta-alueen julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita, Kelan ja työhallinnon palveluita sekä yksityisiä, yritysmuotoisia ja järjestöjen tuottamia sosiaali- ja terveyspalveluita. Lisäksi tiedusteltiin yhteistyön toimivuudesta eri tahojen, kuten sosiaalipalveluja tarjoavien yritysten, kanssa. Vastaajia pyydettiin kuvailemaan organisaation tilannetta kyselyhetkellä eri mittarein. Heitä pyydettiin myös kertomaan, mistä he, johtavina työntekijöinä, ovat huolestuneimpia ja tyytyväisimpiä tällä hetkellä. Yhteispalvelupisteisiin liittyen kysyttiin, onko organisaatio mukana tällaisessa, pitäisikö yhteispalvelupisteitä kehittää sekä miten olemassa olevat usean tahon palvelupisteet ovat toimineet vuoden 2004 aikana. Laajempiin strategioihin (esim. seudullinen hyvinvointistrategiaan) osallistumista, näiden olemassaoloa ja vaikutusta omaan toimintaan selvitettiin myös.

Kuntien sosiaalitoimilta ja Kelan toimistoilta kysyttiin erikseen, pitäisikö omaishoidon tuen palkkion rahoitusvastuu tai toimeentulotuen laskennallinen osuus siirtää portaittain Kelalle. Lisäksi kuntien sosiaali- ja terveystoimilta kartoitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuden kasvun vaikutuksia eri toiminnan osa-alueisiin. Edelleen pyydettiin arvioimaan yksityisten yritysmuotoisten palveluntuottajien sekä järjestöjen kanssa solmittujen ostopalvelusopimusten määrän muutoksia vuonna 2004 ja arviota näille vuodelle 2005. Tiedusteltiin vielä, tuotetaanko palveluja seutukuntayhteistyönä sekä tulisiko palveluja tuottaa itse vai ulkoistaa ja kilpailuttaa. Erikseen kysyttiin valtakunnallisen informaatio-ohjauksen eri välineitten, kuten STM:n strategian ja tutkimustiedon, vaikutusta oman toiminnan ohjauksessa, ja tarvitaanko uusia ohjauksen välineitä. Tiedusteltiin vielä palveluseteleiden käyttöönotosta sekä arvioita 1.3.2005 voimaantulevan hoitotakuun tuovista muutoksista.

Sosiaalitoimilta kysyttiin kunnassa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden sekä muodollisesti pätevien sosiaalityöntekijöiden lukumäärää. Sosiaalitoimia pyydettiin myös arvioimaan eri sosiaalialan koulutuksen käyneiden ammatillisia valmiuksia suhteessa työelämän vaatimuksiin sekä kyseisten ammattilaisten määrän kehittymistä tulevina vuosina. Erikseen kysyttiin arviota kunnan taloudellisesta tilanteesta tällä hetkellä sekä 12 kuukauden kuluttua. Edelleen haluttiin tietää, minkä sosiaalipalvelujen tuottamisesta kunta vastaa ehdottomasti tulevaisuudessa itse. Kysyttiin vielä, tuottaako kunta sosiaalipalveluja monitoimijaisesti ja missä ajassa vanhukset pääsevät kunnassa palveluntarpeen arviointiin. Omaishoitoon liittyen sosiaalitoimilta tiedusteltiin omaishoidon selvitysmiehen esittämän ehdotuksen merkitystä omaishoidon kehittämisessä sekä omaishoidon tukeen varattujen määrärahojen muutosta vuonna 2004 ja arvioitua muutosta vuodelle 2005.

Sekä työvoima- että Kelan toimistoilta kysyttiin neuvontaan liittyen sen riittävyydestä, oma-aloitteisuudesta sekä syistä mahdolliselle neuvonnan antamatta jättämiselle. Näiltä tiedusteltiin myös, missä määrin toimistoissa ohjataan asiakkaita muiden tuottamien palveluiden piiriin sekä mitä muutoksia yhdenvertaisuuslaki on aiheuttanut toimistossa. Kartoitettiin vielä toimistojen systemaattisia toimintatapoja sidosryhmäyhteistyössä.

Kelan toimistoilta pyydettiin arviota erilaisten palvelujen ja etuuksien kysynnässä vuonna 2004. Kuntoutukseen liittyen kysyttiin mm. käynnistäjätahojen toiminnasta, palvelutarjonnasta ja tavoitteiden toteutumisesta. Tiedusteltiin myös, miten toimistot ovat selviytyneet eri kuntoutukseen liittyvistä tehtävistä sekä miten kuntoutusta tulisi kehittää. Erikseen kysyttiin vielä, nostaisiko toimeentulotuen laskennallisen osuuden siirtyminen Kelalle kustannuksia merkittävästi.

Järjestöjen vastaajilta kysyttiin järjestön toiminnan painopisteitä nyt ja 3-5 vuoden kuluttua, vaikuttamistoiminnan painopisteitä sekä keskeisintä vaikuttamisen kohdetta. Edelleen tiedusteltiin eri tavoin palkatun henkilöstön määrää ja arviota työntekijöiden määrän muutoksille vuonna 2005. Lisäksi kysyttiin, onko henkilökuntaa lomautettu tai irtisanottu vuonna 2004. Järjestöjen talouteen liittyen tiedusteltiin yleistä taloudellista tilannetta, talousarvion loppusummaa vuonna 2004, eri rahoitusmuotojen osuutta järjestön tuotoista, taloudellista mahdollisuutta toteuttaa eri toimintoja vuoden 2005 alussa, eri tahojen (kuten RAY, Kela) rahoituksen merkitystä järjestön toiminnalle sekä mahdollisia uusia käyttöönotettuja rahoituslähteitä. Järjestövastaajilta kysyttiin myös paikallis-, alue- ja piiritoiminnan suurimpia haasteita sekä järjestön paikallistoiminnalle tarjoamien tukimuotojen merkitystä. Kartoitettiin vielä järjestön toiminnassa tapahtuneita tai tapahtuvia muutoksia vuosina 2004 ja 2005, sekä erilaisten toimintamuotojen merkitystä eri palvelujen ja tehtävien hoitamisessa. Lopuksi järjestöiltä kysyttiin, onko palvelujen tuottamista organisoitu esitetyin tavoin vuonna 2004.

Terveyskeskuksien vastaajia pyydettiin arvioimaan hoitotakuun voimaantulon edellyttämien seikkojen toteutumista toiminta-alueella. Hoitotakuuseen liittyen kysyttiin edelleen, mitä erityistoimenpiteitä tarvitaan tämän edellytysten toteutumiseksi sekä onko tähän budjetoitu lisäresursseja.

Taustatietoina olivat vastaajan organisaatio, vastaajan asema organisaatiossa sekä organisaation sijainti.

Pysyvä linkki tähän aineistoon:

Suora linkki tähän välilehteen:

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa

Aineiston kuvailu on lisensoitu CC BY 4.0 -lisenssin mukaisesti.