Näytä aineistokuvailu.

FSD2211 Kunnallisten palvelujen tuloksellisuusarviointi 2004: luottamushenkilökysely

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Niiranen, Vuokko (Kuopion yliopisto. Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos)
  • Lumijärvi, Ismo (Tampereen yliopisto. Johtamistieteiden laitos)
  • Kiljunen, Pentti (Yhdyskuntatutkimus)

Asiasanat

arviointi, henkilöstö, henkilöstöjohtaminen, kehittämishankkeet, kehittämisprojektit, kehityskeskustelut, kunnallinen päätöksenteko, kunnalliset luottamushenkilöt, kunnat, kuntayhtymät, laadunhallinta, laatujärjestelmät, strategia, strateginen johtaminen, tarkastuslautakunnat, tasapainotettu mittaristo, tavoitteet, tuloksellisuus, työyhteisöt, visiot

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa kartoitettiin tasapainotetun mittariston (balanced scorecard) mallin mukaisen tuloksellisuusarvioinnin käyttöä kunnallisissa palveluissa. Kysely kohdistettiin tutkimukseen osallistuvan kunnan tai kuntayhtymän luottamushenkilöille. Kyselyn aihealueet koostuivat mm. työyhteisön tilasta ja toiminnasta, tuloksellisuusarvioinnista, visioista, strategioista ja tavoitteista sekä henkilöstöjohtamisesta.

Vastaajilta kysyttiin heidän käsityksiään oman kunnan/kuntayhtymän työyhteisöjen tilasta ja toiminnasta, kuten yhteistyöstä, luottamuksesta ja vuorovaikutuksesta johdon, henkilöstön, luottamushenkilöiden, poliittisten ryhmien, poliittisten toimielinten ja eri puolueiden välillä. Näitä ominaisuuksia kartoitettiin esittämällä väittämiä ryhmien välisen yhteistyön sujuvuudesta ja luottamuksesta ryhmien välillä. Lisäksi kysyttiin työntekijöiden kokemia vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä sekä sitä, kuinka työntekijät saavat tukea työssään esimiehiltään ja työtovereiltaan. Vastaajilta tiedusteltiin myös luottamushenkilöiden saamaa tukea johtavilta viranhaltijoilta ja sitä, kokevatko luottamushenkilöt voivansa vaikuttaa asioihin jo niiden valmisteluvaiheessa.

Tuloksellisuutta arvioitiin kysymällä mm. onko toiminnan ja palvelujen arviointi työyksikössä säännöllistä ja saavatko työntekijät riittävästi palautetta arviointitiedon pohjalta. Lisäksi kysyttiin vastaajien käsityksiä siitä, kuinka työntekijät kokevat tasapainotetun mittariston käytön, onko työntekijöillä ja luottamushenkilöillä siitä riittävästi tietoa ja onko tasapainotetun mittariston käyttö edistänyt tuloksellisuuden arviointia. Tiedusteltiin myös, mihin tarkoitukseen ja minkä verran arviointitietoja käytetään kunnassa/kuntayhtymässä tällä hetkellä ja kuinka niitä vastaajien mielestä tulisi käyttää sekä sitä, kenen tarpeita arviointi palvelee tällä hetkellä ja kenen tarpeita sen tulisi palvella. Kysymyksissä käsiteltiin myös sitä, mistä näkökulmasta kunnassa/kuntayhtymässä arvioidaan toiminnan onnistumista poliittisen päätöksenteon tasolla tällä hetkellä ja mistä näkökulmasta sitä tulisi arvioida.

Visioita ja strategioita käsiteltiin kyselylomakkeessa kunnan/kuntayhtymän, toimialan ja työyksikön tasoilla. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin onko kullakin tasolla olemassa visio ja strategia. Seuraavat kysymykset käsittelivät kullakin tasolla visioiden ja strategioiden koettua tärkeyttä ja niiden luottamustehtävää ohjaavaa vaikutusta. Lisäksi tiedusteltiin kuinka tärkeinä vastaajat visioita ja strategioita pitävät ja kuinka hyvin he ne tuntevat. Kysyttiin myös, ovatko vastaajat voineet riittävästi vaikuttaa visioiden ja strategioiden sisältöön.

Vastaajilta kysyttiin myös kuinka hyvin he tuntevat työyksiköiden vuositavoitteet, ovatko tavoitteet selkeät ja onko vastaaja voinut riittävästi osallistua vuositavoitteiden laadintaan. Lisäksi haluttiin tietää onko toiminnasta saatu tieto johtanut vuositavoitteiden muuttamiseen.

Vastaajien tietämystä kunnan/kuntayhtymän henkilöstöstrategiasta tai henkilöstön kehittämissuunnitelmasta tiedusteltiin myös. Lisäksi kysyttiin kuinka hyvin niiden vaikutus näkyy kunnan/kuntayhtymän toiminnassa. Samoin tiedusteltiin vastaajien tietämystä kunnassa/kuntayhtymässä mahdollisesti käytössä olevasta henkilöstön tilaa kuvaavasta henkilöstötilinpäätöksestä tai -raportista. Kysyttiin myös ohjaavatko henkilöstön tilaa koskevat tiedot ja raportit poliittista päätöksentekoa.

Lopuksi kysyttiin käydäänkö kunnassa/kuntayhtymässä vuosittain kehityskeskustelut työntekijätasolla. Esitettiin myös väittämiä mm. uusien työntekijöiden perehdyttämisestä, työn tuloksien palkitsemisesta arviointitietojen pohjalta, tavoitteiden määrittelemisestä ja tavoitteiden saavuttamisen arvioinnista.

Taustamuuttujia olivat mm. sukupuoli, ikä, kuinka kauan vastaaja on toiminut nykyisessä luottamustehtävässä ja kuinka kauan vastaaja on yhteensä toiminut kunnallisena luottamushenkilönä. Lisäksi vastauksista käy ilmi millä toimialalla vastaaja toimii luottamushenkilönä sekä se, kuuluuko vastaaja kunnan/kuntayhtymän valtuustoon, hallitukseen tai lautakuntaan.

Pysyvä linkki tähän aineistoon:

Suora linkki tähän välilehteen:

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa

Aineiston kuvailu on lisensoitu CC BY 4.0 -lisenssin mukaisesti.