Näytä aineistokuvailu.

FSD2201 Lapsesta aikuiseksi: 42-vuotiaiden terveystutkimus 2001

Aineisto on käytettävissä (D) vain luovuttajan luvalla.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Pulkkinen, Lea (Jyväskylän yliopisto. Psykologian laitos)
  • Kinnunen, Marja-Liisa (Jyväskylän yliopisto. Psykologian laitos)

Asiasanat

allergia, kliininen tutkimus, kognitiiviset prosessit, laboratoriokokeet, lääkkeet, mielenterveyshäiriöt, perheenjäsenet, ruoansulatuselinten taudit, sydän- ja verisuonitaudit, taudit, terveys, toimintakyky, tuki- ja liikuntaelinten taudit, vammat, virtsa- ja sukupuolielinten taudit

Sisällön kuvaus

Aineisto on osa Lapsesta aikuiseksi -tutkimusta, joka on jatkunut samojen henkilöiden seurantana yli 30 vuotta. Tässä tutkimusvaiheessa kerättiin tietoa elämäntilannekyselyllä, haastattelulla, persoonallisuustesteillä, eri testeihin ja menetelmiin perustuvilla kyselylomakkeilla sekä terveystarkastuksella. Tämä aineisto sisältää 42-vuotiaille tehdyn terveystarkastuksen.

Terveystarkastus sisältää sekä sairaanhoitajan että lääkärin tekemät osuudet. Sairaanhoitaja mittasi tutkittavien verenpaineen, pituuden, painon ja vyötärön sekä lantion ympäryksen. Tutkittavilla teetettiin myös kognitiivinen tehtäväsarja, jolla arvioitiin kielellistä sujuvuutta, sanalistan oppimista ja viivästettyä mieleenpalautusta. Lääkärin tekemässä terveyshaastattelussa pyydettiin arvioimaan itse omaa terveyttään ja selvitettiin, mitä sairauksia tutkittavalla on, milloin ne on todettu ja mitä lääkkeitä hän käyttää. Vastaaja kertoi myös, mitä vammoja hänellä on ja milloin ja miten ne ovat sattuneet. Edelleen vastaajalta kysyttiin, kuinka monta kertaa hän on ollut sairaalassa yön yli tai käynyt viimeisen puolen vuoden aikana lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolla. Myös viimeisen puolen vuoden aikana esiintyneitä fyysisiä ja psyykkisiä oireita selvitettiin. Silloin kun terveystarkastukset olivat muualla kuin Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen Kyllön terveysasemalla, ei hoitaja ollut käytettävissä huonejärjestelyn vuoksi. Hoitaja oli mukana 150 tarkastuksessa.

Henkistä hyvinvointia selvitettiin kysymällä, onko vastaajalla ollut tunne-elämän ongelmia tai vaikeita kausia ja onko hän silloin puhunut ongelmistaan esimerkiksi psykologille, sosiaalityöntekijälle tai papille. Vastaajalta kysyttiin, onko hän ollut hoidettavana esimerkiksi psykiatrisessa sairaalassa tai alkoholistien hoitolaitoksessa. Lasten, vanhempien ja sisarusten sairauksia kartoitettiin myös. Lasten osalta selvitettiin, onko heillä esimerkiksi allergioita, astmaa tai kehitysvammaa. Vanhempien ja sisarusten osalta tiedusteltiin muun muassa sydänsairauksien, diapeteksen ja dementian esiintymistä.

Tutkittaville tehdystä kliinisestä tutkimuksesta aineistoon on kirjattu sairauksien ja vammojen diagnoosit sekä niiden toteamisvuodet ja -varmuudet. Lisäksi kliinisessä tutkimuksessa on selvitetty toimintaa rajoittavia oireita ja poikkeavuuksia sekä niiden syitä. Oireiden osalta selvitettiin esimerkiksi rinta-, selkä- ja polvikipujen sekä uni- ja muistihäiriöiden esiintymistä. Tutkittavien liikkumis- ja toimintakyvystä sekä jatkohoidon tarpeesta tehtiin arvio terveystarkastuksen perusteella. Laboratoriokokeissa otettuja tutkimuksia olivat verenkuva, maksan toimintakokeet, verensokeri ja glykoitunut hemoglobiini, libidianalyysi, kilpirauhaskokeet sekä hormoni- ja välittäjäainemääritykset. Taustamuuttujana on vastaajan sukupuoli.

Pysyvä linkki tähän aineistoon:

Suora linkki tähän välilehteen:

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa

Aineiston kuvailu on lisensoitu CC BY 4.0 -lisenssin mukaisesti.