Näytä aineistokuvailu.

FSD2179 KuntaSuomi 2004: perusterveydenhuolto 2000: kuntayhtymiin kuuluvat kunnat

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Jylhäsaari, Jussi (Vaasan yliopisto)

Asiasanat

kehitysstrategiat, kilpailuttaminen, kunnat, kuntayhtymät, palvelut, perusterveydenhuolto, resurssit, sairaanhoitopiirit, toimintamallit, tuottajat

Sisällön kuvaus

Tämä tutkimus on osa KuntaSuomi 2004 –tutkimusohjelman Sosiaali- ja terveyspalvelujen tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat kuntien perusterveydenhuollon ohjaus ja johtaminen, palvelutuotanto, tapahtuneet muutokset sekä kehittämispolitiikka. Tämä kysely tehtiin kansanterveystyön kuntayhtymään kuuluville kunnille ja vastaaja oli terveystoimesta vastaava viranhaltija. Perusterveydenhuoltoa on tutkittu myös vuosina 1997 ja 2003.

Ensimmäisenä kartoitettiin kunnan perusterveydenhuoltoon liittyviä asioita. Vastaajaa pyydettiin arvioimaan väittämiä, niistä perusteista, joilla kunta kuuluu kansanterveystyön kuntayhtymään. Tiedusteltiin myös, onko kansanterveystyön kuntayhtymällä toimipisteitä kunnassa ja jos on, niin mitä sekä pitääkö vastaaja tärkeänä sitä, että kansanterveystyön kuntayhtymällä on toimipisteitä kunnassa. Erilaisten väitelauseiden avulla vastaajaa pyydettiin arvioimaan kansanterveystyön kuntayhtymään liittyviä väittämiä. Haluttiin myös tietää, millä tavoin kansanterveystyön kuntayhtymän ja kunnan yhteistyö on järjestetty muodollisten kuntayhtymän edustuselinten lisäksi, voidaanko sanoa, että kunnalla on keskeinen rooli kuntayhtymän toiminnassa ja onko kunnassa keskusteltu oman perusterveydenhuollon aloittamisesta tai toiseen kuntayhtymään liittymisestä.

Seuraavaksi vastaajaa pyydettiin arvioimaan sen sairaanhoitopiirin toimintaa, johon kunta kuuluu ja kertomaan, mitkä ovat suurimmat ongelmat sekä millä tavoin kunta ohjeistaa sairaanhoitopiiriä. Kunnallisen terveydenhuollon kehittämisstrategioihin liittyen kysyttiin muun muassa arviota vuoden 1993 valtionosuusjärjestelmän tuoman toimintavapauden lisäyksen vaikutuksesta kunnan terveystoimen toimintaan ja organisaatioon. Vastaajalta kysyttiin myös, mitä toimintamalleja kunnan terveystoimessa on käytössä, onko kunnassa laadittu ’Hyvinvointipoliittinen ohjelma’, onko kunta asettanut sitovia terveystoimen palvelutasovaatimuksia sekä onko kansanterveystyön kuntayhtymä tehnyt henkilöstötilinpäätöksiä ja terveyspalveluiden kehittämisstrategian. Terveydenhuollon kehittämisstrategioihin liittyvät viimeiset kysymykset olivat, onko kunnassa toteutettu terveystoimen asiakastyytyväisyyskyselyjä, miten ja milloin kyselyt on toteutettu sekä onko kunnassa käytössä väestövastuujärjestelmä.

Terveystoimen resursseja kartoittavassa osiossa vastaajaa pyydettiin arvioimaan erilaisia kansanterveystyön kuntayhtymää koskevia väittämiä. Tiedusteltiin myös, mitkä ryhmät kuuluvat kunnassa järjestelmällisen hammashuollon piiriin ja tarjoaako kunta maksuttomia hammashuollon palveluja muille, kuin laissa määritellyille erikoisryhmille. Kysyttiin myös, miten vastaaja arvioisi hammashuollon laajentamisen vuonna 1964 ja sen jälkeen syntyneisiin vaikuttavan omassa kunnassaan. Lopuksi kysyttiin, mitkä tahot tuottavat eri palvelut siinä perusterveydenhuollon kuntayhtymässä, johon kunta kuuluu ja onko palvelujen tuottajia kilpailutettu ennen päätöksentekoa. Viimeisenä kyselylomakkeessa oli vertailuosa, jossa oli joitakin tietoja kunnasta sekä KuntaSuomi 2004 kuntien vastaava keskiarvoluku.

Pysyvä linkki tähän aineistoon:

Suora linkki tähän välilehteen:

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa

Aineiston kuvailu on lisensoitu CC BY 4.0 -lisenssin mukaisesti.