FSD1289 Demokratisoitumisen mittarit 1810-2018

Aineisto on (A) vapaasti käytettävissä ilman rekisteröitymistä.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Aineiston nimi

Demokratisoitumisen mittarit 1810-2018

Aineistonumero

FSD1289

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1289

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

  • Vanhanen, Tatu (Tampereen yliopisto. Politiikantutkimuksen laitos)

Sisällön kuvaus

Aineisto sisältää vuodesta 1810 vuoteen 2018 joka vuodelle kolme erityyppistä muuttujaa, jotka Tatu Vanhanen on kehittänyt vuosien tutkimustyön tuloksena. Muuttujat ovat kilpailullisuus, osallistuminen ja demokratisoitumisindeksi.

Kilpailullisuus-muuttujat kuvaavat pienempien puolueiden äänten prosenttimäärää parlamentti- tai presidentinvaaleissa. Kukin muuttuja on muodostettu vähentämällä suurimman puolueen (eniten ääniä saanut puolue) tai presidentinvaaleissa voittaneen kandidaatin puolueen saama äänten prosenttimäärä sadasta. Muuttujan laskemiseen on käytetty joko parlamentti- tai presidentinvaaleja niiden tärkeyden mukaan tai molempia antaen vaaleille painoarvot. Parlamenttipaikkojen jakautumaa on käytetty, jos äänien jakautumaa ei ole ollut saatavilla tai jos sen avulla on saatu realistisempi kuva. Jos parlamentin jäsenet valitaan äänestyksellä, mutta poliittisia puolueita ei sallita, on tulkittu, että yksi puolue on saanut kaikki äänet tai paikat. Jos puolueet eivät ole kiellettyjä, mutta silti yksittäiset ehdokkaat osallistuvat vaaleihin on tulkittu, että suurimman puolueen osuus ei ole yli 30 prosenttia.

Osallistuminen-muuttujat kuvaavat äänestyprosenttia vaaleittain. Kunkin muuttujan prosenttimäärä on laskettu koko väestöstä. Välillisissä vaaleissa vain viimeisen äänestyksen äänet on otettu huomioon, ja tällöin ilman todellista valitsijamiesvaalia osallistumis-muuttuja saa arvon 0. Jos valitsijamiesvaali on järjestetty, on osallistumis-muuttuja laskettu sen äänimääristä ja -jakaumista. Kansanäänestys nostaa muuttujan arvoa viidellä prosenttiyksiköllä, jos se on kansallinen ja yhdellä prosenttiyksiköllä, jos se on osavaltiollinen. Kansanäänestykset nostavat muuttujan arvoa korkeintaan 30 prosenttiyksikköä vuodessa, ja koko muuttujan maksimiarvo on 70 prosenttia.

Demokratisoitumisindeksi on muodostettu jakamalla kilpailullisuus- ja osallistuminen-muuttujien tulo sadalla.

Asiasanat

demokratia; demokratisoituminen; kilpailu; osallistuminen; poliittinen osallistuminen; politiikka; äänestykset

Tieteenala/Aihealue

Sarja

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on (A) vapaasti käytettävissä

Kerääjät

  • Vanhanen, Tatu (Tampereen yliopisto. Politiikantutkimuksen laitos)
  • Lundell, Krister (Åbo Akademi. Statsvetenskapliga institutionen)

Ajallinen kattavuus

1810 – 2018

Aineistonkeruun ajankohta

1970 – 2019

Maa

Arabiemiirikunnat, Afganistan, Antigua ja Barbuda, Albania, Armenia, Angola, Argentiina, Itävalta, Australia, Azerbaidzan, Bosnia ja Hertsegovina, Barbados, Bangladesh, Belgia, Burkina Faso, Bulgaria, Bahrain, Burundi, Benin, Brunei, Bolivia, Brasilia, Bahama, Bhutan, Botswana, Valko-Venäjä, Belize, Kanada, Kongo (Zaire), Keski-Afrikan tasavalta, Kongo (Brazzaville), Sveitsi, Norsunluurannikko (Côte d'Ivoire), Chile, Kamerun, Kiina, Kolumbia, Costa Rica, Tsekkoslovakia, Kuuba, Kap Verde, Kypros, Tsekki, Saksa, Saksan demokraattinen tasavalta, Saksan liittotasavalta, Djibouti, Tanska, Dominica, Dominikaaninen tasavalta, Algeria, Ecuador, Viro, Egypti, Eritrea, Espanja, Etiopia, Suomi, Fidzi, Mikronesia, Ranska, Gabon, Iso-Britannia, Grenada, Georgia, Ghana, Gambia, Guinea, Päiväntasaajan Guinea, Kreikka, Guatemala, Guinea-Bissau, Guyana, Honduras, Kroatia, Haiti, Unkari, Indonesia, Irlanti, Israel, Intia, Irak, Iran, Islanti, Italia, Jamaika, Jordania, Japani, Kenia, Kirgisia, Kambodza, Kiribati, Komorit, Saint Kitts ja Nevis, Pohjois-Korea, Etelä-Korea, Kuwait, Kazakstan, Laos, Libanon, Saint Lucia, Sri Lanka, Liberia, Lesotho, Liettua, Luxemburg, Latvia, Libya, Marokko, Moldova, Madagaskar, Marshallinsaaret, Makedonia, Mali, Myanmar (Burma), Mongolia, Mauritania, Malta, Mauritius, Malediivit, Malawi, Meksiko, Malesia, Mosambik, Montenegro, Namibia, Niger, Nigeria, Nicaragua, Alankomaat, Norja, Nepal, Uusi-Seelanti, Oman, Panama, Peru, Papua-Uusi-Guinea, Filippiinit, Pakistan, Puola, Portugali, Paraguay, Qatar, Romania, Venäjä, Ruanda, Saudi-Arabia, Salomonsaaret, Seychellit, Serbia, Sudan, Ruotsi, Singapore, Slovenia, Slovakia, Sierra Leone, Senegal, Somalia, Suriname, São Tomé ja Prínsipe, Neuvostoliitto, El Salvador, Syyria, Swazimaa, Tsad, Togo, Thaimaa, Tadzikistan, Itä-Timor, Turkmenistan, Tunisia, Tonga, Turkki, Trinidad ja Tobago, Taiwan, Tansania, Ukraina, Uganda, Yhdysvallat, Uruguay, Uzbekistan, Saint Vincent ja Grenadiinit, Venezuela, Etelä-Vietnam, Pohjois-Vietnam, Vietnam, Länsi-Samoa, Vanuatu, Etelä-Jemen, Jemen, Pohjois-Jemen, Jugoslavia, Etelä-Afrikka, Sambia, Zimbabwe

Kohdealue

Afganistan, Albania, Algeria, Angola, Antigua ja Barbuda, Argentiina, Armenia, Australia, Itävalta, Azerbaidzan, Bahama, Bahrain, Bangladesh, Barbados, Valko-Venäjä, Belgia, Belize, Benin, Bhutan, Bolivia, Bosnia-Hertsegovina, Botswana, Brasilia, Brunei, Bulgaria, Burkina Faso, Myanmar (Burma), Burundi, Kambodza, Kamerun, Kanada, Kap Verde, Keski-Afrikan tasavalta, Tsad, Chile, Kiina, Kolumbia, Komorit, Kongo (Brazzaville), Kongo (Zaire), Costa Rica, Norsunluurannikko (Côte d'Ivoire), Kroatia, Kuuba, Kypros, Tsekki, Tsekkoslovakia, Tanska, Djibouti, Dominica, Dominikaaninen tasavalta, Itä-Timor (), Ecuador, Egypti, El Salvador, Päiväntasaajan Guinea, Eritrea, Viro, Etiopia, Fidzi, Suomi, Ranska, Gabon, Gambia, Georgia, Saksan demokraattinen tasavalta, Saksa, Saksan liittotasavalta, Ghana, Grenada, Kreikka, Guatemala, Guinea-Bissau, Guinea, Guyana, Haiti, Honduras, Unkari, Islanti, Intia, Indonesia, Iran, Irak, Irlanti, Israel, Italia, Jamaika, Japani, Jordania, Kazakstan, Kenia, Kiribati, Pohjois-Korea, Etelä-Korea, Kuwait, Kirgisia, Laos, Latvia, Libanon, Lesotho, Liberia, Libya, Liettua, Luxemburg, Makedonia, Madagaskar, Malawi, Malesia, Malediivit, Mali, Malta, Marshallinsaaret, Mauritania, Mauritius, Meksiko, Mikronesia, Moldova, Mongolia, Marokko, Mosambik, Montenegro, Namibia, Nepal, Alankomaat, Uusi-Seelanti, Nicaragua, Niger, Nigeria, Norja, Oman, Pakistan, Panama, Papua-Uusi-Guinea, Paraguay, Peru, Filippiinit, Puola, Portugali, Qatar, Romania, Venäjä, Neuvostoliitto, Ruanda, Saint Kitts ja Nevis, Saint Lucia, Saint Vincent ja Grenadiinit, Länsi-Samoa, São Tomé ja Prínsipe, Saudi-Arabia, Senegal, Seychellit, Sierra Leone, Singapore, Slovakia, Slovenia, Salomonsaaret, Somalia, Serbia, Etelä-Afrikka, Espanja, Sri Lanka, Sudan, Suriname, Swazimaa, Ruotsi, Sveitsi, Syyria, Taiwan, Tadzikistan, Tansania, Thaimaa, Togo, Tonga, Trinidad ja Tobago, Tunisia, Turkki, Turkmenistan, Uganda, Ukraina, Arabiemiirikunnat, Iso-Britannia, Yhdysvallat, Uruguay, Uzbekistan, Vanuatu, Venezuela, Vietnam, Pohjois-Vietnam, Etelä-Vietnam, Jemen, Pohjois-Jemen, Etelä-Jemen, Jugoslavia, Sambia, Zimbabwe

Havaintoyksikkötyyppi

Poliittis-hallinnollinen alue (Maa)

Perusjoukko/otos

Kaikki itsenäiset valtiot edeltäjineen sekä Taiwan (edellä luetellut maat) (poislukien "valtiot, joiden asukasmäärä on alle 40000; lukuisat entiset valtiot ja ruhtinaskunnat, joita ei enää ole; alusmaat ja koloniat; Aasian ja Afrikan esikoloniaaliset valtiot ja poliittiset yhteisöt")

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Aikasarja-aineisto

Lähdeaineistot

Ks. käytön ja kuvailun oheismateriaalit.

Otantamenetelmä

Kokonaisaineisto

Aineistoon on koottu kaikkien valtioiden tiedot julkisesti saatavilla olevista asiakirjoista.

Keruumenetelmä

Kooste- tai synteesiaineisto

Keruuväline tai –ohje

Aineistonkeruuohjeistus: poimintaohje tai -suunnitelma

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi ja englanti.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

628 muuttujaa ja 191 havaintoa.

Datan versio

8.0

Katso myös

FSD1216 Demokratisoituminen ja valtaresurssit 1850-2000

FSD2140 Sukupuolella painotettu demokratisoitumisindeksi 1995-2010

FSD2420 Valtaresurssit 2007

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Vanhanen, Tatu (Tampereen yliopisto): Demokratisoitumisen mittarit 1810-2018 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 8.0 (2019-06-17). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1289

Julkaisusta tiedottaminen

Tietoarkistoon on lähetettävä viitetiedot kaikista julkaisuista, joissa käyttäjä hyödyntää aineistoa.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Katso lisätietoa aineistosta ja sen muodostamisesta koodikirjan liitteistä (cb1289.pdf).

Julkaisut aineistosta Tooltip

Balcázar, Carlos Felipe (2016). Long-run effects of democracy on income inequality in Latin America. The Journal of Economic Inequality 14(3), 289-307. doi:10.1007/s10888-016-9329-3

Bjorvatn, Kjetil, & Farzanegan, Mohammad Reza (2015). Natural-Resource Rents and Political Stability in the Middle East and North Africa. CESifo DICE Report, 13(3), 33-37. hdl:10419/167222

Buitenzorgy, M. & Mol, A.P.J. (2011). Does Democracy Lead to a Better Environment? Deforestation and the Democratic Transition Peak. Environmental and Resource Economics 48(1), 59-70. doi:10.1007/s10640-010-9397-y

Chang, Chia-Chien (2019). Who Pays for War? Economic Inequality, Financial Strategies, and War. PhD dissertation. University of California Santa Barbara.

Checkbook Elections?: Political Finance in Comparative Perspective (2016). Eds. Norris, Pippa & Van Es, Andrea Abel. Oxford University Press.

Democratization (2009). Eds. Haerpfer, Christian W. & Bernhagen, Patrick & Inglehart, Ronald F. & Welzel, Christian. New York: Oxford University Press.

Easton, M.R. & Montinola, G.R. (2016) Remittances, Regime Type, and Government Spending Priorities. In Studies in Comparative International Development, December 2016.

Escaleras, Monica & Register, Charles (2016). The high cost of low quality infrastructure when natural disasters strike. The Journal of Developing Areas 50(1), 103-122. doi:10.1353/jda.2016.0019

Gaibulloev, Khusrav & Piazza, James A. & Sandler, Todd (2017). Regime types and terrorism. International organization 71(3), 491-522. doi:10.1017/S0020818317000169

Galais, Carol & Blais, André (2016). Duty to Vote and Political Support in Asia. International Journal of Public Opinion Research 29(4), 631-656. doi:10.1093/ijpor/edw019

Gründler, Klaus & Krieger, Tommy (2015). Democracy and Growth: Evidence of a New Measurement [online]. CESifo Working Paper Series No. 5647. https://ssrn.com/abstract=2717460 [cited 10.7.2020].

Gründler, Klaus & Krieger, Tommy (2016). Democracy and growth: Evidence from a machine learning indicator. European Journal of Political Economy 45, 85-107. https://doi.org/10.1016/j.ejpoleco.2016.05.005

Hackl, Franz & Halla, Martin & Pruckner, Gerald J. (2010). Volunteering and the state. Public Choice. Published online: 30 December 2010. doi:10.1007/s11127-010-9754-y

Hayo, Bernd & Voigt, Stefan (2010). Determinants of constitutional change: Why do countries change their form of government? Journal of Comparative Economics 38(3), 283-305. doi:10.1016/j.jce.2010.07.007

Hayo, Bernd & Voigt, Stefan (2011). Endogenous constitutions: Politics and politicians matter, economic outcomes don't. Journal of Economic Behavior & Organization. Available online 1 October 2011. doi:10.1016/j.jebo.2011.09.013

Inekwe, J. (2018). Financial crises and the extreme bounds of predictors. Empirical Economics 55, 2047-2067. https://doi.org/10.1007/s00181-017-1352-0

Inekwe, John Nkwoma (2019). The exploration of economic crises: parameter uncertainty and predictive ability. Scottish Journal of Political Economy 66(2), 290-313. https://doi.org/10.1111/sjpe.12199

Justino, Patricia & Martorano, Bruno (2018). Welfare spending and political conflict in Latin America, 1970-2010. World Development 107, 98-110. https://doi.org/10.1016/j.worlddev.2018.03.005

Kisielewski, Michael & Rosa, Juan Carlos & Asher, Jane (2010). Statistical Approaches to developing Indicators of Armed Violence. Geneva: Technical paper prepared by StatAid for Small Arms Survey.

Korolev, Alexander H. (2016). The Social Effectiveness of Political Regimes - Does Democracy Matter? Russia and The Pacific 93(3), 82-105. Available at SSRN: https://ssrn.com/abstract=2853291

Kotschy, Rainer and Uwe Sunde (2017) Inequality, Democracy, and Institutional Quality. Published in European Economic Review 91(1), pp. 209-228.

Krieger, Tommy & Gründler, Klaus (2016). Democracy and Growth: Evidence of a new measurement. Kiel und Hamburg: ZBW - Deutsche Zentralbibliothek für Wirtschaftswissenschaften, Leibniz-Informationszentrum Wirtschaft. http://hdl.handle.net/10419/145720

Kurkova, Tereza (2015). Vliv nerostneho bohatstvi na uroven demokracie v Latinske Americe. Univerzita Hradec Kralove. Filozoficka fakulta. Katedra politologie. Diplomova prace

Lertangtam, Issares (2014). Unpacking the impact of democracy on terrorism. Albany: University at Albany. State University of New York. Rockefeller College of Public Affairs and Policy. Department of Political Science.

Li, Z. (2019) Electoral Practice, Rules and Fairness: Democracy and Incentives for Respect for Physical Integrate Rights. (Master's dissertation) University College London. London.

Lynn, Richard & Vanhanen, Tatu (2006). IQ and Global Inequality. Augusta, GA: Washington Summit Publishers.

Maennig, Wolfgang & Vierhaus, Christopher (2016). Winning the Olympic host city election: key success factors. Applied Economics 49(31), 3086-3099. doi:10.1080/00036846.2016.1254339

Maennig, W., & Vierhaus, C. (2015). Who wins Olympic bids? Hamburg Contemporary Economic Discussions, (50).

Maennig, W., & Vierhaus, C. (2019). Which Countries Bid for the Olympic Games? The Role of Economic, Political, Social, and Sports Determinants. International Journal of Sport Finance, 14(2).

Mahmood, R., & Jetter, M. (2018). Communications Technology and Terrorism. Journal of Conflict Resolution, 64(1), 127-166. doi:10.1177/0022002719843989

Marineau, J., Pascoe, H., Braithwaite, A., Findley, M., & Young, J. (2018). The local geography of transnational terrorism. Conflict Management and Peace Science. https://doi.org/10.1177/0738894218789356

Masi, Tania & Ricciuti, Roberto (2019). The Heterogeneous Effect of Oil Discoveries on Democracy. Economics & Politics 31(3), pp. 374-402. doi:10.1111/ecpo.12131

Meisenberg, Gerhard (2011). National IQ and economic outcomes. Personality and Individual Differences. Corrected Proof, Aug 2011. doi:10.1016/j.paid.2011.06.022

Meisenberg, Gerhard & Lynn, Richard (2011). Intelligence. A Measure of Human Capital in Nations. Journal of Social, Political and Economic Studies 36(4), 421-454.

Meisenberg, Gerhard & Williams, Amandy (2008). Are acquiescent and extreme response styles related to low intelligence and education? Personality and Individual Differences 44(7), 1539-1550. doi:10.1016/j.paid.2008.01.010

Miller, M. K. (2015). Democratic Pieces: Autocratic Elections and Democratic Development since 1815. British Journal of Political Science. Cambridge University Press. https://doi.org/10.1017/S0007123413000446

Munck, Gerardo L. (2009). Measuring Democracy: A Bridge between Scholarship and Politics. Baltimore: The Johns Hopkins University Press.

Oberdabernig, Doris A. & Humer, Stefan & Crespo Cuaresma, Jesus (2017). Democracy, Geography and Model Uncertainty. Scottish Journal of Political Economy 65(2), pp. 154-185. doi:10.1111/sjpe.12140

Özmen, Yasar Pinar (2018). Hükümet sistemlerinin sosyoekonomik göstergelere göre karsilastirilmasi: Latin Amerika, Asya ve Dogu Avrupa ülkeleri [The comparison of government systems by socioeconomic indicators: Latin America, Asian And Eastern European Countries]. Gazi University. Political Science and Public Administration Department.

Panke, D. (2017). Speech is silver, silence is golden? Examining state activity in international negotiations. The Review of International Organizations, 12(1), 121-146. https://doi.org/10.1007/s11558-016-9244-1

Prados de la Escosura, Leandro (2014). Capitalism and Human Welfare in L. Neal and J.G. Williamson (eds.), Cambridge History of Capitalism, 2 vols., Cambridge: Cambridge University Press, 2014. Vol. 2 The Spread of Capitalism: Cambridge From 1848 to 2010, pp. 501-529.

Prados de la Escosura, Leandro (2014). El desarrollo humano como libertad positiva: un panorama mundial desde 1870, Informacion Comercial Espanola 880 (2014), pp. 7-22.

Prados de la Escosura, Leandro (2015). Human Development as Positive Freedom: Latin America in Historical Perspective, Journal of Human Development and Capabilities 16 (3), pp. 342-373.

Prados de la Escosura, Leandro (2015). World Human Development, 1870-2007, Review of Income and Wealth 61 (2), pp. 220-247

Pulido, P. (2016). Minority Influence and Economic Rights. Doctoral dissertation, The Claremont Graduate University.

Quamruzzaman, A. (2017). Infrastructure Provisioning and Health Service Utilization in Africa: Does Governance Explain the Gap? Sociology of Development, 3(1), 47-69. https://doi.org/10.1525/sod.2017.3.1.47

Rindermann, Heider & Carl, Noah (2018). Human Rights: Why Countries Differ. Comparative Sociology 17(1), 29-69. https://doi.org/10.1163/15691330-12341451

Rindermann, Heiner (2007). The g-factor of international cognitive ability comparisons: the homogeneity of results in PISA, TIMSS, PIRLS and IQ-tests across nations. European Journal of Personality 21(5), p. 667-706. doi:10.1002/per.634

Rindermann, Heiner (2008). Relevance of education and intelligence at the national level for the economic welfare of people. Intelligence 36(2), 127-142. doi:10.1016/j.intell.2007.02.002

Rindermann, Heiner (2008). Relevance of education and intelligence for the political development of nations: Democracy, rule of law and political liberty. Intelligence 36(4), 306-322. doi:10.1016/j.intell.2007.09.003

Rindermann, Heiner & Meisenberg, Gerhard (2009). Relevance of education and intelligence at the national level for health: The case of HIV and AIDS. Intelligence 37(4), 383-395. doi:10.1016/j.intell.2009.03.005

Rindermann, Heiner & Sailer, Michal & Thompson, James (2009). The impact of smart fractions, cognitive ability of politicians and average competence of peoples on social development. Talent Development and Excellence 1(1), 3-25.

Saadi, Mohamed (2014). Does foreign direct investment increase exports' productivity? Evidence from developing and emerging countries. International Review of Applied Economics 28, pp 482-506. DOI:10.1080/02692171.2014.896879

Sevinc, Nurgul (2017). Are Richer Countries More Democratic? The Case of Muslim-Majority Countries (Unpublished master's thesis). TOBB University of Economics and Technology, Ankara.

Sommer, Jamie M. (2017): Grand and petty corruption: a cross-national analysis of forest loss in low- and middle-income nations, Environmental Sociology, DOI: 10.1080/23251042.2017.1348569

Spruk, Rok (2016). Institutional Transformation and the Origins of World Income Distribution. Journal of Comparative Economics 000(2016), 1-25. doi:10.1016/j.jce.2015.12.012

Suzuki, A. & Loizides, N. (2011). Escalation of interstate crises of conflictual dyads: Greece-Turkey and India-Pakistan. Cooperation and Conflict 46(1), 21-39. doi:10.1177/0010836710396770

Van Bergeijk, Peter A. G. (2017). Heterogeneity and Geography of the World Trade Collapses of the 1930s and 2000s. Tijdschrift voor economische en sociale geografie 109(1), 36-56. https://doi.org/10.1111/tesg.12265

Vanhanen, Tatu (2003). Democratization: A Comparative Analysis of 170 Countries. London: Routledge.

Vanhanen, Tatu (2006). Evolutionary Roots of Global Problems. Teoksessa: Aatteet, instituutiot ja poliittinen toiminta (toim. Ruostetsaari, Ilkka), 161-176. Tampere: Tampereen yliopisto. Studia Politica Tamperensis; 16.

Vanhanen, Tatu (2007). Human Diversity Reflected in Levels of Purchasing Power Parity, Democratization and the Human Condition. Mankind Quarterly 48(2), 141-155.

Vanhanen, Tatu (2008). Globaalit ongelmat. Helsinki: Terra Cognita.

Vanhanen, Tatu (2010). On the Evolutionary Limits of Democratization. Mankind Quarterly 51(1), 26-58.

Vanhanen, Tatu (2011). Globaalit haasteet. Demokratia, etninen väkivalta ja eriarvoisuus. Esitelmä Tilastoseuran Globaalit muutokset ja tilastotiede -iltapäiväseminaarissa 4.3.2010. Teoksessa: Suomen Tilastoseuran vuosikirja 2010, 104-115. Helsinki: Suomen Tilastoseura.

Vanhanen, Tatu (2011). National IQs and their demographic correlates. Personality and Individual Differences. Available online 7 September 2011. doi:10.1016/j.paid.2011.08.007

Vanhanen, Tatu (2012). Ethnic Conflicts. Their Biological Roots in Ethnic Nepotism. London: Ulster Institute for Social Research.

Vanhanen, Tatu (2013). Miksi Kiina lähtee lentoon ja Kongo ei? Yhteiskuntien älykkyyserot ja niiden huomiointi kehityksessä. Helsinki: East-West Books.

Vanhanen, Tatu (2014). Global Inequality as a Consequence of Human Diversity. A New Theory Tested by Empirical Evidence. London: Ulster Institute for Social Research.

Vanhanen, Tatu & Lynn, Richard (2004). The Roots of Global Disparaties in Human Diversity. Paper presented at the annual meeting of the American Political Science Association, Hilton Chicago and the Palmer House Hilton, Chicago, IL, Sep 02, 2004. http://www.allacademic.com/meta/p61701_index.html [2009-05-26].

Wigley, S. & Akkoyunlu-Wigley, A. (2011). Do electoral institutions have an impact on population health? Public Choice 148(3-4), 595-610. doi:10.1007/s11127-010-9686-6

Wigley, S. & Akkoyunlu-Wigley, A. (2011). The impact of regime type on health: Does redistribution explain everything. World Politics 63(4), 647-677. doi:10.1017/S0043887111000177

Wigley, S. & Akkoyunlu-Wigley, A. (2017). The impact of democracy and media freedom on under-5 mortality, 1961-2011. Social Science & Medicine 190, 237-246. https://doi.org/10.1016/j.socscimed.2017.08.023

Wilson, Ben & Dyson, Tim (2017). Democracy and the demographic transition. Democratization 24(4), 594-612. DOI: 10.1080/13510347.2016.1194396

Woodley, Michael M. (2012) Corrigendum to Inbreeding depression and IQ in a study of 72 countries. In: Intelligence 40(6):639-641. http://dx.doi.org/10.1016/j.intell.2012.08.002

Zuazu Bermejo, I. (2019). The economic aftermath of institutions. PhD.

Zuazu, I. (2018). Electoral Systems and Income Inequality: A Tale of Political Equality. hdl:10810/30206

Zuazu, Izaskun (2019). The growth effect of democracy and technology: An industry disaggregated approach. European Journal of Political Economy 56, 115-131. https://doi.org/10.1016/j.ejpoleco.2018.07.009

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa

Creative Commons License
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.