Näytä aineistokuvailu.

FSD1216 Demokratisoituminen ja valtaresurssit 1850-2000

Aineisto on (A) vapaasti käytettävissä ilman rekisteröitymistä.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Vanhanen, Tatu (Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen laitos)

Asiasanat

demokratia, demokratisoituminen, henkinen pääoma, kaupungistuminen, kaupunkiväestö, kilpailu, lukutaito, maaseutuväestö, maatalousyhteiskunta, opiskelijat, osallistuminen, resurssit, taloudellinen kehitys, valta, yhteiskuntakehitys

Sisällön kuvaus

Tämä laaja pitkittäisaineisto on tulosta professori Tatu Vanhasen pitkäaikaisesta valtioiden demokratisoitumista ja valtaresursseja koskevasta tutkimustyöstä. Kansainvälinen tiedeyhteisö tuntee aineiston myös nimellä Vanhanen's Index of Power Resources. Erilaisista kirjallisista lähteistä kootut tiedot on aiemmin julkaistu viiden eri teoksen liitteinä. Teokset on lueteltu alla kohdassa lähdeaineistot. Näissä teoksissa käytetyt numerotietojen alkuperäiset lähteet on koottu taustatietoa-dokumenttiin.

Vanhanen jakaa aineistonsa muuttujat kahteen eri pääryhmään. Ensimmäinen ryhmä on demokratian mittarit (Measures of Democracy), jossa on kolme muuttujaa. Toista ryhmää hän kutsuu resurssien jakautuneisuuden mittareiksi (Measures of Resource Distribution).

Demokratian mittarit -ryhmään kuuluvat kilpailullisuus (Competition), osallistuminen (Participation) ja demokratisoitumisindeksi (Index of Democratization). Kilpailullisuuden arvot saadaan, kun vähennetään suurimman puolueen saama kannatusprosentti sadasta. Kannatusprosentti on laskettu puolueen saamista äänistä tai paikoista parlamentissa ja/tai voittaneen presidenttiehdokkaan ääniosuudesta. Osallistuminen muodostuu äänestysaktiivisuudesta vaaleissa ja kansanäänestyksien lukumäärästä. Osavaltion sisäinen kansanäänestys nostaa muuttujan arvoa yhdellä prosenttiyksiköllä ja koko valtion käsittävä kansanäänestys nostaa sitä viidellä prosenttiyksiköllä. Muuttujan yläraja on 70 prosenttia. Demokratisoitumisindeksi saadaan jakamalla osallistumisen ja kilpailullisuuden tulo sadalla.

Resurssien jakautuneisuutta mitataan kuudella muuttujalla: 1) Kaupunkiväestön osuus (%) koko väestöstä; 2) Agraariväestöön kuulumattomien osuus (%) (Non-Agricultural Population). Saadaan vähentämällä agraariväestöön kuuluvien osuus sadasta; 3) Opiskelijoiden määrä (Students). Muuttuja kertoo kuinka monta opiskelijaa maassa on 100000 henkeä kohden. Opiskelijaksi luetaan yliopistoissa, korkeakouluissa tai vastaavissa oppilaitoksissa opiskelevat. Opiskelijoiden osuus (Students %) lasketaan kahdella tavalla. Ennen vuotta 1988 opiskelijoiden määrä -muuttujan arvo 1000 vastaa 100 prosenttia. Vuosina 1988 ja 1998 samaisen muuttujan arvo 5000 vastaa 100 prosenttia; 4) Lukutaitoisia (Literates %) lasketaan prosentteina aikuisväestöstä; 5) Perhetilojen osuus (Family Farms %) on perhetilojen yhteenlaskettu pinta-ala koko viljelypinta-alasta tai maatilojen kokonaisalasta prosentteina; (6) Ei-agraaristen taloudellisten resurssien jakautuneisuuden aste (Degree of Decentralization of Non-Agricultural Economic Resources). Muuttuja on laskettu 1970-luvulta alkaen.

Edellisistä kuudesta muuttujasta on muodostettu kolme uutta muuttujaa. 1) Ammattien monialaistumisen indeksi (Index of Occupational Diversification) saadaan laskemalla kaupunkiväestön ja agraariväestöön kuulumattomien osuuden aritmeettinen keskiarvo. 2) Henkisen pääoman jakautuneisuuden indeksi (Index of Knowledge Distribution) on lukutaitoisten prosenttiosuuden ja opiskelijoiden prosenttiosuuden aritmeettinen keskiarvo. 3) Taloudellisten valtaresurssien jakautuneisuuden indeksi (Index of Distribution of Economic Power Resources) saadaan, kun ensiksi kerrotaan perhetilojen osuus agraariväestön osuudella. Sitten kerrotaan ei agraaristen taloudellisten resurssien jakautuneisuuden aste agraariväestöön kuulumattomien osuudella. Lopuksi nämä kaksi tuloa lasketaan yhteen.

Edellä mainituista muuttujista on muodostettu edelleen kaksi uutta muuttujaa. Ensimmäinen on valtaresurssi-indeksi (Index of Power Resources), joka saadaan jakamalla 10000:lla ammattien monialaistumisen, henkisen pääoman jakautuneisuuden ja taloudellisten valtaresurssien indeksien tulo. Toinen muuttuja on viiden (1970-luvulta lähtien kuuden) selittävän muuttujan keskiarvo. Siinä lasketaan muuttujien 1-6 aritmeettinen keskiarvo. Tämä eroaa valtaresurssi-indeksistä siten, että yhden muuttujan pieni arvo ei pudota koko muuttujan arvoa kovin paljoa.

Pysyvä linkki tähän aineistoon:

Suora linkki tähän välilehteen:

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa

Aineiston kuvailu on lisensoitu CC BY 4.0 -lisenssin mukaisesti.