Kuvailu on saatavilla vain suomeksi (tulossa: englanninkielinen).

FSD3255 Sukupolvien ketju 2012: suuret ikäluokat

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

  • Kuvailu on saatavilla vain tällä kielellä (tulossa: englanninkielinen)

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Rotkirch, Anna (Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos)
  • Haavio-Mannila, Elina (Helsingin yliopisto)
  • Roos, Jeja-Pekka (Helsingin yliopisto)
  • Danielsbacka, Mirkka (Helsingin yliopisto)
  • Tanskanen, Antti O. (Helsingin yliopisto)

Asiasanat

avunanto, hoivatyö, huolenpito, ihmissuhteet, isovanhemmat, lapsenlapset, lapset, lastenhoito, perhesuhteet, sosiaaliset verkostot, sukulaiset, sukupolvet, suuret ikäluokat, tukeminen, vanhemmat, vuorovaikutus, ystävät

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin, keiden kanssa suuret ikäluokat pitävät yhteyttä sekä keille he antavat ja keneltä saavat apua. Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia (hanke numero 250620) ja Alli Paasikiven säätiö. Samassa hankkeessa on kerätty myös suurten ikäluokkien lapsille tehty kysely (Tietoarkistossa aineistonumerolla FSD3256).

Aluksi kysyttiin lasten ja lastenlasten lukumäärää, jonka jälkeen siirryttiin kysymään tarkemmin vastaajan omista lapsista. Haluttiin tietää lapsen sukupuoli ja ikä sekä onko vastaajan lapsilla lapsia. Seuraavaksi kysyttiin vastaajan yhteydenpidon useutta lapsenlapsiin. Tämän jälkeen kysymykset käsittelivät vastaajan omia, 18 vuotta täyttäneitä lapsia. Kysyttiin, minkä ikäisenä lapsi on muuttanut pois kotoa, kuinka kaukana vastaajasta hän asuu, millaisena vastaaja pitää lapsen taloudellista tilannetta, kuinka usein vastaaja on ollut yhteydessä lapseen viimeisten 12 kuukauden aikana, kuinka läheiseksi lapsi koetaan ja onko vastaajalla ollut ristiriitoja lapsensa kanssa.

Seuraavaksi kysyttiin vastaajan lapsiltaan saamasta käytännön avusta tai taloudellisesta tuesta ja tiedusteltiin taloudellisen tuen määrää. Tämän jälkeen haluttiin tietää, onko vastaaja antanut lapsilleen maksutonta lastenhoitoapua, maksutonta käytännön apua tai taloudellista tukea viimeisten 12 kuukauden aikana. Kysyttiin myös, onko vastaajan lapsi tai lapsen puoliso rajoittanut vastaajan yhteydenpitoa lapsenlapseen.

Tämän jälkeen siirryttiin kysymyksiin vastaajan omista ja hänen puolisonsa vanhemmista. Ensin kysyttiin ovatko vanhemmat elossa ja sen jälkeen esitettiin kysymyksiä elossa olevista vanhemmista. Kysymykset olivat samoista aihepiireistä kuin vastaajan lapsia käsitelleet kysymykset. Tiedusteltiin, koska vanhemmat ovat syntyneet, kuinka kaukana vastaajasta ja missä he asuvat sekä pyydettiin arviota vanhemman terveydentilasta ja taloudellisesta tilanteesta. Kysyttiin myös yhteydenpidon useudesta, läheisyyden kokemuksesta ja ristiriidoista. Lisäksi kysyttiin vastaajan omille tai puolisonsa vanhemmille antamasta maksuttomasta hoiva-avusta, maksuttomasta käytännön avusta sekä taloudellisen tuen antamisesta.

Sisaruksia koskevat kysymykset noudattelivat samaa linjaa kuin lapsia, lapsenlapsia ja vanhempia käsitelleet kysymykset. Kysyttiin sisarusten lukumäärää, syntymävuosia, sukupuolta, miten kaukana sisarus asuu ja tiedusteltiin yhteydenpidon useutta. Lisäksi kysyttiin läheisyyden tuntemuksista, erimielisyyksistä ja kokivatko vastaajat hänen vanhempiensa kohdelleen sisaruksia tasapuolisesti. Tiedusteltiin myös maksuttomasta hoiva-avusta ja maksuttomasta käytännön avusta sekä taloudellisesta tuesta, jota vastaaja on antanut sisaruksilleen tai saanut sisaruksiltaan. Kysyttiin myös, kuinka usein he olivat olleet yhteydessä sisarusten lasten kanssa viimeisten 12 kuukauden aikana ja oliko vastaaja antanut heille taloudellista tukea kyseisenä aikana.

Seuraavat kysymykset käsittelivät muita sukulaisia ja ystäviä, jotka eivät asu vastaajan kanssa samassa taloudessa. Heidän osaltaan kysyttiin yhteyden pidon useudesta, käytännön avun, hoiva-avun sekä taloudellisen tuen saamisesta ja antamisesta. Lisäksi kysyttiin ystävien määrää, ja erikseen vastaajan läheisiksi kokemien ystävien määrää.

Lopuksi esitettiin mielipidekysymyksiä perheenjäsenten välisestä tuesta tai avusta. Esitettiin väittämiä perheenjäsenten välisistä velvollisuuksista ja pyydettiin mielipidettä perheen ja yhteiskunnan välisen vastuun jakamisesta vanhuksia koskevissa asioissa.

Taustamuuttujina olivat mm. sukupuoli, siviilisääty, oma ja puolison syntymävuosi, työmarkkina-asema, koulutusaste, asumismuoto, koettu terveydentila, verottomat kuukausitulot sekä kokemus omasta taloudellisesta tilanteesta.

Pysyvä linkki tähän aineistoon:

Suora linkki tähän välilehteen:

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa