Aineiston nimi

Nuorisobarometri 2017

Aineistonumero

FSD3250

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3250

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora)
• Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto

Sisällön kuvaus

Nuorisobarometrin 2017 pääteemoja olivat osaaminen ja koulutus. Tutkimuksessa kartoitettiin myös nuorten kokemuksia oppimisesta koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöissä, kuten vapaa-ajalla, harrastuksissa, nuorisotyössä ja työelämässä.

Nuorten ajatuksia oppimisesta ja osaamisesta selvitettiin erilaisten väittämien avulla, kuten "Laaja yleissivistys on itsessään arvokasta". Myös kouluun ja koulutukseen liittyviä asenteita arvioitiin erilaisten väittämien, kuten "Koulutus parantaa olennaisesti työnsaantimahdollisuuksia", avulla.

Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka paljon he kokevat oppineensa taitoja kuten yleissivistys, suvaitsevaisuus, päätöksentekokyky, sosiaaliset taidot, mediataidot sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen taidot niin kouluelämässä, kuin myös koulun ulkopuolella. Lisäksi vastaajilta kysyttiin, kuinka tärkeänä he pitävät näitä samoja taitoja elämässä pärjäämisen kannalta.

Seuraavaksi vastaajat arvioivat omaa peruskouluaikaansa ja koulunkäynnin mielekkyyttä erilaisten väittämien avulla. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan niin erilaisten tekijöiden, kuten lahjakkuuden tai sattuman, vaikutusta työnsaantiin, sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta koulu- tai työyhteisöön sekä laajemmin suomalaiseen yhteiskuntaan. Lopuksi vastaajilta kysyttiin, kuinka merkityksellisenä he kokevat elämän tällä hetkellä sekä kuinka tyytyväisiä he ovat ihmissuhteisiinsa sekä nykyiseen elämään kaiken kaikkiaan kyselyhetkellä.

Taustamuuttujina aineistossa ovat sukupuoli, ikä, kunta luokiteltuna, asumisvuodet nykyisessä asuinkunnassa, kuinka monta kertaa muuttanut tai vaihtanut koulua, äidinkieli luokiteltuna, asumis- ja perhemuoto, oma sekä vanhempien synnyinmaat luokiteltuna, vuosi jolloin muuttanut Suomeen, vanhempien koulutustasot sekä taloudellinen tilanne nyt, että peruskouluiässä. Lisäksi taustamuuttujissa kysyttiin lukuisia kysymyksiä niin työllisyydestä, palkkatyön laadusta, opinnoista, motivaatiotekijöistä opintojen taustalla sekä esimerkiksi opintojen keskeyttämisen syistä.

Asiasanat

koulutus; luottamus; nuoret; nuorisotyöttömyys; oppiminen; osaaminen; tyytyväisyys; työelämä; työllistyminen; yhteenkuuluvuus

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Nuoret (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Nuorisobarometrit

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Kantar TNS Oy

Ajallinen kattavuus

2017

Aineistonkeruun ajankohta

2017 – 2017

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15-29-vuotiaat Manner-Suomessa asuvat henkilöt

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyys- ja ei-todennäköisyysotannan yhdistelmä

Vastaajien otos muodostettiin satunnaisotannalla Väestörekisterikeskuksen rekisteristä. Nuorisobarometrin perusotoksessa käytettiin kiintiöpoimintaa, jossa kiintiöinti tehtiin kolmen kriteerin mukaan: sukupuoli (2), ikäluokat (15-19, 20-24, 25-29), äidinkieli (suomi, ruotsi, muu).

Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1 902 nuorta. Kaikkiaan 6 152 kieltäytyi haastatteluista, joten vastanneiden ja kieltäytyneiden suhde oli 31 prosenttia, mikä on viime vuosien tyypillinen taso Nuorisobarometreissä.

Keruumenetelmä

Puhelinhaastattelu

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

1.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Aineistosta poistettiin kaikki muu mikä-tyyppiset avomuuttujat sekä asuinkuntaa kuvaava muuttuja T3 tunnisteellisuussyistä. Lisäksi muuttujat T12, T14 ja T15, jotka kuvaavat vastaajan omaa, tämän äidin sekä isän synnyinmaata, luokiteltiin tunnistamisriskin vähentämiseksi. Muuttujan talkoko eli talouden kokoa kuvaavan muuttujan suurimmat arvot luokiteltiin yhteen luokkaan tunnisteellisuussyistä.

Aineistosta poistettiin arkistoinnin yhteydessä muuttujat K5, T31-35, T37, T40 sekä T45-T47, sillä kyseiset kysymykset poistettiin kesken haastattelujen, eikä niitä kysytty kaikilta vastaajilta.

Painokertoimet

Aineisto sisältää paino-nimisen painomuuttujan, joka korjaa väestösuhteita edustavaksi sukupuolen, iän ja suuralueen mukaan.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora) & Nuorisotutkimusseura: Nuorisobarometri 2017 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2019-01-31). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3250

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta

Opin polut ja pientareet. Nuorisobarometri 2017 [verkkodokumentti]. Toim. Pekkarinen, Elina & Myllyniemi, Sami. Helsinki: Valtion nuorisoneuvosto & Nuorisotutkimusseura & Nuorisotutkimusverkosto & Opetus- ja kulttuuriministeriö. https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2018/03/Nuorisobarometri_2017_WEB.pdf [viitattu 7.2.2019].

Viitaharju, Mirja (2019). Peruskoululaisten koulunkäyntiongelmat Suomessa - perhetaustan ja sosiaalisten suhteiden näkökulma. Sosiaalityön kandidaatintutkielma. Avoin yliopisto, Jyväskylän yliopisto.

Vähäkoski, Anniina (2019). Yhteenkuuluvuus suomalaiseen yhteiskuntaan ja omaan koulu- tai työyhteisöön: peruskoulun aikana muuttamisen ja koulun vaihtamisen vaikutukset nuorten kokemaan yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Kandidaatin tutkielma, yhteiskuntapolitiikka. Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202003022236

Männistö, Vilja (2021). Nuorten eriytyneet siirtymät työhön ja koulutukseen. Ohjaamojen tunnistamat haasteet. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto: Joensuu. Saatavilla: http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20210225

Tenhunen, E-L. (2021). The association between residential mobility during school years and life satisfaction among Finnish youth aged 15 to 29 - A cross-sectional study based on Finnish Youth Survey 2017. [Master's thesis, Stockholm University]

Kailiala, Tommi (2022). Sosiaalisen pääoman merkitys nuorten huumausainerikollisuudessa verkostoteorian näkökulmasta. Kandidaatin tutkielma, Sosiaalitieteiden laitos. Turun yliopisto.

Kajastus, K. (2023). Merkityksellisyyden kokemuksen yhteys nuorten oppimiin taitoihin ja työnsaantiasenteisiin työuran alkupuolella. Nuorisotutkimus, 41(1), 34-49. https://doi.org/10.57049/nuorisotutkimus.9128215

Pitkänen, Aino (2023). Peruskoulukokemusten yhteys tulevaisuuden hyvinvointiin ja syrjäytymisriskiin. Kasvatustieteen Pro gradu -tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.