Näytä aineistokuvailu.

FSD3067 Eduskuntavaalitutkimus 2015

Tekijät

  • Grönlund, Kimmo (Åbo Akademi. Institutet för samhällsforskning (Samforsk))
  • Kestilä-Kekkonen, Elina (Tampereen yliopisto. Johtamiskorkeakoulu)

Asiasanat

eduskuntavaalit, ehdokkaat, internet, kansanedustajat, luottamus, poliittinen osallistuminen, poliittiset asenteet, puolueiden kannatus, sosiaalinen media, tietämys, vaalipiirit, vaalirahoitus, vaalit, äänestäminen

Sisällön kuvaus

Eduskuntavaalitutkimus 2015 kartoittaa suomalaisten poliittista osallistumista, poliittisia asenteita, puolueiden kannatusta, ehdokas- ja puoluevalintoja sekä äänestysaktiivisuutta. Vaalitutkijoiden kokoama aineisto sisältää kysymyksiä myös kansalaisaloitteesta, Suomen tulevaisuuden näkymistä ja vaikuttamisen erilaisista tavoista. Aineisto koostuu kahdesta eduskuntavaalien jälkeen kerätystä osasta: käyntihaastatteluaineistosta ja vastaajien itse täyttämästä perävaunulomakeaineistosta. Käyntihaastatteluaineisto sisältää Suomen osuuden kansainvälisestä CSES-hankkeesta (4-moduuli). Tutkimusaineiston keruun on rahoittanut oikeusministeriö.

Tutkimuksen ensimmäisessä osuudessa vastaajalta tiedusteltiin, kuinka kiinnostunut hän on politiikasta ja minkä verran hän seurasi vuoden 2015 eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä. Kysyttiin myös, kuinka usein hän keskustelee politiikasta muiden ihmisten kanssa, kuinka vakiintunut hänen puoluekantansa on ja mihin yhteiskuntaluokkaan hän katsoo kuuluvansa. Vastaajan mielipiteitä kartoitettiin asenneväittämin, joissa kysyttiin äänestämisestä, demokratiasta, kansanedustajista, puolueista ja kansalaispätevyydestä. Seuraavaksi tiedusteltiin vastaajan osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan ja mahdollista puoluejäsenyyttä. Lisäksi kysyttiin kansalaisaloitteeseen liittyen demokratian toimivuudesta ja aloitteiden allekirjoittamisesta. Vastaajalle esitettiin vielä väittämiä poliittisen vaikuttamisen tavoista ja mahdollisuuksista sekä Suomen tulevaisuuden suunnasta. Tulevaisuuteen liittyvissä väittämissä olivat esillä muun muassa alueelliset erot, tasa-arvo, kaksikielisyys, Euroopan Unioni ja energiatuotanto.

CSES-osion alussa vastaajalta kysyttiin mielipidettä julkisten menojen kohdentamisesta eri toimintoihin, kuten koulutukseen, terveydenhuoltoon ja elinkeinoelämän tukemiseen. Seuraavaksi kysyttiin vastaajan elintasosta, kotitalouden taloudellisesta tilanteesta sekä Suomen taloudellisesta tilanteesta. Tässä CSES-osiossa kysyttiin lisäksi näkemyksiä hallituksen vastuusta tuloerojen vähentämiseksi sekä vastaajan puoluekantaa ja äänestämiskäyttäytymisestä. Mikäli vastaaja ei äänestänyt vuoden 2015 eduskuntavaaleissa, häneltä kysyttiin tarkempia syitä päätökseen jättää äänestämättä. Vaaleissa äänestäneiltä kysyttiin tarkemmin mitä puoluetta vastaaja äänesti ja mitä puoluetta hän olisi vaihtoehtoisesti voinut äänestää. Jokaiselta vastaajalta kysyttiin mielipidettä eri puolueista ja puolueen puheenjohtajista sekä puolueiden sijoittumisesta oikeisto-vasemmisto-akselille. Vastaajaa pyydettiin sijoittamaan myös itsensä kyseiselle akselille. CSES-osion lopussa esitettiin vielä muutama kysymys, joilla testattiin vastaajan poliittista tietotasoa.

Seuraavaksi vastaajalle esitettiin väittämiä puoluevalintaan vaikuttavista seikoista sekä äänestämisvalintaan johtaneista tekijöistä eduskuntavaalien ehdokkaissa. Vastaajalta kysyttiin myös tiesikö hän omien vanhempiensa äänestyskannasta vastaajan nuoruudessa. Lopuksi kysyttiin vielä kuinka paljon vastaaja luottaa muihin ihmisiin sekä erilaisiin instituutioihin ja organisaatioihin, kuten eduskuntaan, virkamiehiin, ammattiyhdistysliikkeeseen ja tiedotusvälineisiin.

Käyntihaastattelulomaketta seuranneessa perävaunulomakkeessa selvitettiin vastaajan mielipidettä ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä, kuten pohjoismaisesta yhteistyöstä, NATO-jäsenyydestä, SOTE-uudistuksesta, alkoholilainsäädännöstä sekä asevelvollisuudesta. Lisäksi kysyttiin vastaajan mielipidettä poliittisesta päätöksenteosta. Seuraavaksi vastaajalta kysyttiin ryhmään samastumisesta sekä erilaisista tietolähteistä, jotka olivat olleet tarpeellisia äänestyspäätöksen muodostumiselle. Lisäksi tiedusteltiin olivatko puolueet tai puolueiden ehdokkaat lähestyneet vastaaja ja sitä, oliko vastaajan äänestyspäätökseen pyritty vaikuttamaan eri tavoin. Tämän jälkeen kartoitettiin asioita, joita vastaaja oli tehnyt tai olisi ollut valmis tekemään poliittiseen toimintaan ja tiedonhankintaan liittyen internetissä tai sosiaalisessa mediassa. Lisäksi kysyttiin oliko vastaaja allekirjoittanut aloitteita vaikuttamiseen tarkoitetuissa verkkopalveluissa. Perävaunukyselyssä kysyttiin vielä poliittiseen päätöksentekoon liittyvästä vastuunjaosta, vastaajan lähipiiriin kuuluvien henkilöiden terveydentilasta sekä vastaajan taloudellisesta tilanteesta, työtilanteesta ja luonteen piirteistä.

Tutkimusaineiston k-alkuiset muuttujat ovat kansallisen eduskuntavaalitutkimuksen sisältömuuttujia, q-alkuiset ovat kansainvälisen CSES-lomakkeen sisältömuuttujia, p-alkuiset ovat perävaunulomakkeen muuttujia, a-alkuiset ovat kansainvälisen CSES-lomakkeen hallinnollisia muuttujia ja d-alkuiset ovat taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat mm. syntymävuosi, sukupuoli, koulutus, siviilisääty, ammattiliitto, elämäntilanne, ammattiryhmä, talouden vuositulot, uskonnollisuus, äidinkieli, asuinpaikkakunta, asumismuoto ja vaalipiiri.

Pysyvä linkki tähän aineistoon:

Suora linkki tähän välilehteen:

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa