Näytä aineistokuvailu.

FSD2039 ISSP 2004: kansalaisosallistuminen: Suomen aineisto

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Aineiston nimi

ISSP 2004: kansalaisosallistuminen: Suomen aineisto

Aineistonumero

FSD2039

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2039

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

  • International Social Survey Programme (ISSP)
  • Blom, Raimo (Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos)
  • Melin, Harri (Turun yliopisto. Sosiologian laitos)
  • Tanskanen, Eero (Tilastokeskus)

Muut tekijät

  • Borg, Sami (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto)
  • Nieminen, Markku (Tilastokeskus)

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa tarkastellaan kansalaisvaikuttamista Suomessa ja suomalaisten suhtautumista yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. "Kunnon kansalaisen" kuvaa kartoitettiin pyytämällä vastaajaa kertomaan kuinka tärkeitä hänelle ovat äänestäminen aina vaaleissa, verovilpin välttäminen, lakien ja säännösten noudattaminen, hallituksen toimien tarkkaileminen, poliittisissa ja yhteiskunnallisissa järjestöissä toimiminen, eri näkökantojen ymmärtäminen, tuotteiden valinta poliittisin, eettisin tai ympäristönsuojelullisin perustein, itseään huonommassa asemassa olevien auttaminen ja asepalvelus. Lisäksi kysyttiin pitäisikö uskonnollisten ääriryhmien, hallituksen kaatamista ajavien ryhmien tai johonkin rotuun tai etniseen ryhmään ennakkoluuloisesti suhtautuvien ryhmien julkiset kokoontumiset sallia vai kieltää. Yhteiskunnalliseen ja poliittiseen osallistumiseen liittyen vastaajaa pyydettiin kertomaan onko hän tehnyt tai aikooko tehdä seuraavia asioita: allekirjoittanut vetoomuksen, boikotoinut tuotteita, osallistunut mielenosoitukseen, osallistunut poliittiseen tapahtumaan, ottanut yhteyttä politiikkoon tai virkamieheen, lahjoittanut tai kerännyt rahaa poliittiseen tai yhteiskunnalliseen toimintaan, ottanut yhteyttä tiedotusvälineisiin tai osallistunut Internetissä poliittiseen keskusteluryhmään. Lisäksi kysyttiin kuuluko vastaaja poliittiseen puolueeseen, ammattiyhdistykseen, kirkkoon tai uskonnolliseen organisaatioon, urheilu-, vapaa-ajan tai kulttuuriryhmään tai johonkin muuhun järjestöön tai yhdistykseen ja kuinka aktiivisesti hän osallistuu sen toimintaan.

Demokraattisiin oikeuksiin liittyen kysyttiin kuinka tärkeää on, että kaikilla on riittävä elintaso, että viranomaiset suojelevat vähemmistöjen oikeuksia ja kohtelevat kaikkia tasapuolisesti, että poliitikot ottavat kansalaisten mielipiteet huomioon, että kansalaisille annetaan enemmän mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon ja että kansalaiset voivat osoittaa kansalaistottelemattomuutta. Lisäksi kysyttiin, uskooko vastaaja hänenlaisillaan ihmisillä olevan sananvaltaa hallituksen tekemisiin, kuinka hyvin hän on perillä ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä, kuinka kiinnostunut hän on politiikasta, voimmeko luottaa hallituksen tekevän oikeita ratkaisuja, kuinka usein vastaaja keskustelee politiikasta tuttaviensa kanssa ja pitääkö hallituksen tarvittaessa rajoittaa demokraattisia oikeuksia. Luottamusta toisiin ihmisiin kartoitettiin kysymällä mielipidettä ihmisten reiluudesta.

Mielipidettä kansainvälisestä yhteistyöstä selvitettiin kysymällä ensin näkemystä Yhdistyneistä Kansakunnista ja sitten mielipidettä siitä, pitäisikö päätösten teko kansainvälisissä järjestöissä jättää hallituksille vai tulisiko myös kansalaisjärjestöjen osallistua. Lisäksi kysyttiin pitäisikö YK:n puuttua asiaan, jos joku maa rikkoo ihmisoikeuksia. Näkemyksiä suomalaisesta politiikasta selvitettiin kysymällä mielipidettä puolueista, kansanäänestyksestä, vaalitulosten raportoinnin ja ääntenlaskennan rehellisyydestä ja ehdokkaiden kampanjointimahdollisuuksien tasapuolisuudesta. Suomen julkiseen sektoriin liittyen kysyttiin kuinka sitoutunut se on palvelemaan kansalaisia, kuinka todennäköistä on siellä syntyneiden vakavien virheiden korjaaminen ja kuinka yleistä on korruptio. Vastaajaa pyydettiin myös arvioimaan demokratian toimivuutta Suomessa tällä hetkellä, kymmenen vuotta sitten ja kymmenen vuoden päästä. Lopuksi kysyttiin kuinka usein vastaja lukee politiikkaa koskevia juttuja sanomalehdestä, katsoo televisiosta tai kuuntelee radiosta politiikkaa koskevia uutisia tai käyttää Internettiä poliittisen tiedon hankkimiseksi.

Taustamuuttujina ovat mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, ammatti, ammattiasema, säännöllinen viikoittainen työaika, ammattiliiton jäsenyys, työnantajasektori, toimiala, poliittinen asennoituminen, kirkossakäynti, kirkon tai uskonnollisen yhteisön jäsenyys, yhteiskuntaluokka, bruttotulot, kotitalouden tulot, kotitalouden henkilömäärä ja ikärakenne, vastaajan asuinpaikkakunnan tyyppi ja asuinmaakunta sekä puolison koulutus, ammatti, säännöllinen viikoittainen työaika, työnantajasektori ja toimiala.

Asiasanat

asenteet; demokratia; julkinen hallinto; järjestötoiminta; kansainvälinen yhteistyö; kansalaistoiminta; kansalaisyhteiskunta; lahjonta; oikeudet; poliittinen osallistuminen; tiedonhankinta; vaikuttaminen; vaikuttaminen; yhteiskunta; yhteiskuntavastuu

Tieteenala/Aihealue

  • yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
  • kansainvälinen politiikka ja järjestöt (CESSDAn luokitus)
  • poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet (CESSDAn luokitus)

Sarja

ISSP (International Social Survey Programme)

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

  • Tilastokeskus

Tuottajat

  • Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos
  • Tilastokeskus
  • Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Ajallinen kattavuus

2004

Aineistonkeruun ajankohta

2004-09-08 – 2004-11-15

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15 - 74-vuotiaat suomalaiset

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Lähdeaineistot

Maakunta- ja kielimuuttujat perustuvat rekisteritietoihin.

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: systemaattinen otanta

Otanta suoritettiin systemaattisena satunnaisotantana väestörekisteristä. Lajittelujärjestys tehtiin kuntakoodin ja syntymäajan mukaan. Otoskoko 2500, joista suomenkielisiä 94,5 % ja ruotsinkielisiä 5,5 %. Näistä osoite oli tuntematon tai asui ulkomailla yhteensä 9, joten lomake lähetettiin 2491 henkilölle. Lomakkeita palautettiin 1354. Kato: yhteensä 1137, joista kieltäytyneitä 9 ja muusta syystä vastaamatta jättäneitä 1128.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

54,40 %

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

112 muuttujaa ja 1354 havaintoa.

Datan versio

3.0

Katso myös

FSD2998 ISSP 2014: kansalaisosallistuminen II: Suomen aineisto

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

International Social Survey Programme (ISSP) & Blom, Raimo (Tampereen yliopisto) & Melin, Harri (Turun yliopisto) & Tanskanen, Eero (Tilastokeskus): ISSP 2004: kansalaisosallistuminen: Suomen aineisto [sähköinen tietoaineisto]. Versio 3.0 (2018-07-17). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2039

Julkaisusta tiedottaminen

Tietoarkistoon on lähetettävä viitetiedot kaikista julkaisuista, joissa käyttäjä hyödyntää aineistoa.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Muu materiaali

Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta.

Lisätietoja ja koko kansainvälinen aineisto (sis. englanninkielisen Suomen aineiston) on saatavana Saksan tietoarkistosta GESISistä: ZA3950: International Social Survey Programme: Citizenship - ISSP 2004.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Aineistossa käytetty kansainvälinen ammattiluokitus: ISCO-88 (COM) - EU:n versio ILOn ammattiluokitus ISCO-88:sta

Julkaisut aineistosta

Blom, Raimo (2009). Divergent Citizenship. In: Civic Mind and Good Citizenship. Comparative Perspectives (ed. Annamari Konttinen), 128-146. Tampere: Tampere University Press.

Blom, Raimo & Konttinen, Annamari (2009). Conclusions: EU as a Political Entity? Citizenship and Participation in EU countries. - In: Civic Mind and Good Citizenship. Comparative Perspectives (ed. Annamari Konttinen), 169-189. Tampere: Tampere University Press.

Borg, Sami (2006). Käsitykset kansalaisuudesta ja omista vaikuttamismahdollisuuksista. Teoksessa: Suomen demokratiaindikaattorit (toim. Sami Borg), 115-127. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1.

Kankainen, Tomi (2007). Yhdistykset, instituutiot ja luottamus. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research; 326.

Kankainen, Tomi (2009). Voluntary associations and trust in Finland. Research on Finnish Society 2 (2009), 5-17 [verkkodokumentti]. http://www.finnresearch.fi/4_kankainen_2009.pdf [viitattu 10.6.2009]

Konttinen, Annamari (2009). The Idea of Citizenship in a Globalized World. - In: Civic Mind and Good Citizenship. Comparative Perspectives (ed. Annamari Konttinen), 9-27. Tampere: Tampere University Press.

Konttinen, Annamari & Kouvo, Antti (2009). Political Orientations and Active Citizenship in Finland. - In: Civic Mind and Good Citizenship. Comparative Perspectives (ed. Annamari Konttinen), 28-56. Tampere: Tampere University Press.

Kouvo, Antti (2009). Missing Link between Trust and Participation? A country comparison. - In: Civic Mind and Good Citizenship. Comparative Perspectives (ed. Annamari Konttinen), 114-127. Tampere: Tampere University Press.

Kouvo, Antti (2011). Järjestöt sateentekijöinä. Suomalainen järjestöaktiivisuus luottamuksen lähteenä. Teoksessa Hyvien ihmisten maa: auttaminen kilpailukyky-yhteiskunnassa (toim. Pessi, Anne Birgitta & Saari, Juho), 211-228. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu. A Tutkimuksia; 31.

Lagerspetz, Mikko (2009).Still Citizen vs. State? Post-Communist Prospects for Democracy in Europe. - In: Civic Mind and Good Citizenship. Comparative Perspectives (ed. Annamari Konttinen), 147-168. Tampere: Tampere University Press.

Melin, Harri (2009). Civic Mind and the Legitimacy of Finnish Democracy. - In: Civic Mind and Good Citizenship. Comparative Perspectives (ed. Annamari Konttinen), 57-86. Tampere: Tampere University Press.

Oinonen, Eriikka & Blom, Raimo & Melin, Harri (2005). Onni on olla suomalainen? Kansallinen identiteetti ja kansalaisuus. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston julkaisuja; 1.

Siisiäinen, Martti (2009). Differentia Specifica of Voluntary Organizing in Finland. - In: Civic Mind and Good Citizenship. Comparative Perspectives (ed. Annamari Konttinen), 87-113. Tampere: Tampere University Press.

Suomen demokratiaindikaattorit (2006). Toim. Sami Borg. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1.

Wiberg, Matti (2006). Politiikka Suomessa. Helsinki: WSOY.

Pysyvä linkki tähän aineistoon:

Suora linkki tähän välilehteen:

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa

Aineiston kuvailu on lisensoitu CC BY 4.0 -lisenssin mukaisesti.