Display study description .

FSD1185 Suomen kunnanjohtajatutkimus 1996

The dataset is (B) available for research, teaching and study.

Download the data

Study description in other languages

Related files

Authors

  • Ståhlberg, Krister (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning)
  • Sandberg, Siv (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning)
  • Pikkala, Sari (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning)

Keywords

delegointi, hajautus, johtajuus, johtaminen, keskitys, kilpailuttaminen, kunnallishallinto, kunnallispoliitikot, kunnallistalous, kunnanjohtajat, kunnat, kuntaliitokset, poliitikot, priorisointi, puolueet, ristiriidat, vaikuttaminen, virkamiehet, yksityistäminen

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin kunnanjohtajilta heidän omaa työtään koskevia käsityksiä. Aineisto on kerätty osana kunnanjohtajille suunnattua eurooppalaista The Udite Leadership Study Project -tutkimusta. Kunnanjohtajilta kysyttiin muun muassa työn rasittavuuden kokemuksista sekä työn eri osa-alueille sijoittuvien seikkojen merkityksestä päivittäisessä työssä. Kysyttyjä seikkoja olivat esimerkiksi ideoiden ja visioiden luominen, alaisten päivittäisten työtehtävien hoidon johtaminen ja poliittisten neuvojen antaminen kunnanhallituksen puheenjohtajalle. Edelleen haluttiin tietää, mitkä lähteet ovat olleet arvokkaita vastaajille heidän kehittymisessään johtajina (esimerkiksi muiden kunnanjohtajien antamat vaikutteet, alan lehdet ja julkaisut, yhteydet Suomen Kuntaliittoon). Lisäksi vastaajien tuli arvioida erilaisten asioiden merkitystä organisatorisen muutosprosessin osina. Arvioitavia seikkoja olivat esimerkiksi työntekijöiden laaja osallistuminen, uudelleenorganisoinnin nopeus ja ammattiyhdistysten tuen varmistaminen. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, miten kunnanjohtajan työn houkuttelevuus on kehittynyt verrattuna kymmenen vuoden takaiseen aikaan.

Kunnanjohtajilta kysyttiin heidän näkemyksiään useista kuntansa kunnanhallituksen puheenjohtajan sekä johtavien poliitikkojen toimintaa koskevista seikoista ja kunnanjohtajan ja poliitikkojen välisistä suhteista ja työnjaosta. Vastaajilta pyydettiin tietoja kunnanhallituksen puheenjohtajan yhtäjaksoisen puheenjohtajuuden kestosta, valtuustojäsenyydestä sekä mahdollisuudesta tulla uudelleen valituksi tehtäväänsä vaalien jälkeen. Heidän tuli myös arvioida kunnanhallituksen puheenjohtajan asemaa omassa puolueessaan ja ottaa kantaa kunnanhallituksen puheenjohtajan toimintaa kuvaaviin väittämiin, jotka koskivat muun muassa hänen osallistumistaan hallintotehtävien hoitoon, suhteitaan kuntalaisiin ja politiikan teon tapaansa. Lisäksi tiedusteltiin, miten merkittävinä johtavien poliitikkojen yleensä tulisi pitää joitakin tehtäviään. Kysymyksessä lueteltiin esimerkiksi asukkaiden näkemysten seuraaminen, vakauden luominen hallintoon ja valtiolta saatavien resurssien hankinta ja jako. Edelleen kysyttiin, missä määrin erilaiset seikat ovat vaikuttaneet kielteisesti kunnanjohtajan työhön. Mahdollisiksi kielteisiksi asioiksi tarjottiin esimerkiksi joidenkin ryhmien välisiä ristiriitaisuuksia, taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia sekä eri tahojen aiheuttamia paineita.

Kunnanjohtajia pyydettiin myös arvioimaan kuntaorganisaation kehitystä sekä kunnan ja valtion suhteen kehitystä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Heiltä kysyttiin muun muassa, onko kunta yksityistänyt tai kilpailuttanut toimintojaan ja mitä merkitystä tällä on kunnan henkilöstön vähentämiselle. Heidän tuli arvioida, onko kunnan organisaatio muuttunut keskitetymmäksi vai hajautetummaksi viimeisen kymmenen vuoden aikana, mihin suuntaan tehtävien delegointi poliitikoilta viranhaltijoille on kehittynyt ja miten valtion ja kunnan välinen suhde on kehittynyt. Lisäksi kunnanjohtajia pyydettiin ottamaan kantaa kunnan toiminnan tehostamiskeinoja koskeviin väittämiin. Väittämien aiheina olivat esimerkiksi kuntaliitokset, yksityistäminen ja kilpailuttaminen.

Vielä kysyttiin eri tahojen vaikutusta budjettiin ja kunnan taloudelliseen kehitykseen. Lueteltuja tahoja olivat muun muassa kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtajat, tiedotusvälineet ja valtiovalta. Vastaajien piti myös arvioida, miten usein he kommunikoivat eräiden tahojen kanssa ja missä määrin suhde näihin tahoihin on tärkeä kunnanjohtajan työssä sekä miten ristiriitainen tai yhteistyöhakuinen suhde heillä on näihin tahoihin. Luetelluista henkilöistä mainittakoon kunnanhallituksen puheenjohtaja, poliittisen opposition johtajat, kuntalaiset ja toimittajat.

Lopuksi esitettiin Suomen Kuntajohtajat ry:tä koskevia kysymyksiä sekä vastaajien joillekin henkilökohtaisille ominaisuuksille antamaa merkitystä.

Taustamuuttujia ovat tilastollinen kuntaryhmä, maakunta, vastaajan syntymävuosi luokiteltuna, sukupuoli, koulutuksen pituus ja koulutustaso, puolue- ja ammattiyhdistysliikkeen jäsenyydet, äidin ja isän ammatit vastaajan ollessa 15-vuotias. Lisäksi kysyttiin nykyisessä virassa palveltuja vuosia.

Permanent link to this dataset:

Direct link to this tab:

Study description in machine readable DDI 2.0 format

Metadata record is licensed under a CC BY 4.0 license.