FSD3261 Rahapelikysely 2016

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

englanninkielinen

Aineistoon liittyvät tiedostot

Aineiston nimi

Rahapelikysely 2016

Aineistonumero

FSD3261

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3261

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

Salonen, Anne (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tupakka, rahapelit ja riippuvuus)

Sisällön kuvaus

Tilastokeskus toteutti Rahapelikyselyn kevättalvella 2017 internet- ja postikyselyn yhdistelmänä. Tilaajana oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Kyselyllä haluttiin kartoittaa rahapelaamista, pelaamisesta vastaajalle koituvia haittoja sekä mielipiteitä suomalaisesta rahapelijärjestelmän markkinoinnista ja näkyvyydestä.

Rahapelaaminen oli vuonna 2016 järjestetty Suomessa kolmen peliyhtiön, RAY:n, Veikkauksen ja Fintoton yksinoikeudella. Aluksi vastaajilta kysyttiin, mitkä heidän mielestään ovat tämän mallin tavoitteet. Seuraavaksi pyydettiin mielipiteitä näiden kotimaisten peliyhtiöiden mainonnasta ja markkinoinnista.

Rahapelien pelaamista kartoitettiin kysymyksillä pelaamisen useudesta eri pelien kohdalla sekä syitä rahapelien pelaamiseen. Kysyttiin myös, tuntevatko vastaajat pelaamisen olevan itselleen ongelma ja ovatko he tietoisia RAY:n, Veikkauksen ja Fintoton tarjoamista keinoista hallita rahapelaamista ja ovatko he käyttäneet niitä. Haluttiin myös tietää peleihin käytetty rahamäärä sekä minkälaisissa ympäristöissä rahapelejä pelattiin.

Seuraavaksi vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa rahapelaamistaan. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, millaisia seurauksia heidän pelaamisellaan oli yleisesti, taloudellisesti, työhön tai opiskeluun liittyen, terveydellisesti, tunnetasolla sekä ihmissuhteissa. Pyydettiin myös arvio muista mahdollisista haitoista.

Lopuksi kysyttiin, oliko vastaajan elämässä vuoden 2016 aikana henkilöä, joka vastaajan mielestä pelasi liikaa rahapelejä sekä tiedusteltiin, millaisia haittoja näiden henkilöiden rahapeliongelmat aiheuttivat vastaajille.

Taustamuuttujina olivat sukupuoli, ikäryhmä ja maakunta.

Asiasanat

elämänhallinta; haitat; ihmissuhteet; internet; läheiset; mainonta; markkinointi; ongelmapelaaminen; ongelmat; opintomenestys; pelihimo; rahankäyttö; rahapelit; seuraukset; terveyshaitat; työ; yksinoikeudet

Tieteenala/Aihealue

Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
Lääke- ja terveystieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
Sosiaaliset olot ja indikaattorit (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut

Tuottajat

Tilastokeskus. Tiedonhankinta

Ajallinen kattavuus

2016

Aineistonkeruun ajankohta

2017-01-09 – 2017-03-26

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi, Uusimaa, Kymenlaakso, Pirkanmaa

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

18 vuotta täyttänyt väestö kolmen maakunnan (Uusimaa, Kymenlaakso, Pirkanmaa) alueelta, mukaan otettiin suomen-, ruotsin-, saamen-, norjan- ja tanskankieliset ja sellaiset venäjänkieliset, jotka ovat Suomen kansalaisia sekä muun kielisistä ne, jotka ovat saaneet Suomen kansalaisuuden ennen vuotta 2013 (poislukien laitosväestö)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: ositettu otanta

Otos poimittiin satunnaisotantana Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta tietokannasta.

Perusjoukoksi määriteltiin 18 vuotta täyttänyt väestö kolmen maakunnan (Uusimaa, Kymenlaakso, Pirkanmaa) alueelta. Mukaan otettiin suomen-, ruotsin-, saamen-, norjan- ja tanskankieliset ja sellaiset venäjänkieliset, jotka ovat Suomen kansalaisia sekä muun kielisistä ne, jotka ovat saaneet Suomen kansalaisuuden ennen vuotta 2013.

Tavoiteperusjoukkoon kuuluivat siten kaikki 18-vuotiaat valituilla maantieteellisillä alueilla asuvat henkilöt, pois lukien laitosväestö. Otoskooksi sovittiin 20 000 henkilöä.

Aikaisemmasta tutkimuksesta tiedettiin, että nuorimmassa ikäryhmässä peliriskit ovat suuria. Sen vuoksi ikäryhmän 18-24 v. osalta tehtiin ylipoiminta: ikäryhmän väestöosuus on n. 10 %, mutta otokseen valittiin 15 %.

Otokseen muodostettiin kuusi ositetta (olettaen, että kielirajaus on voimassa) seuraavasti:

1. ennen vuotta 1992 syntyneet Uudenmaan maakunnasta n = 11 750

2. v. 1992-1998 syntyneet Uudenmaan maakunnasta n = 2 093

3. ennen vuotta 1992 syntyneet Pirkanmaan maakunnasta n = 3 837

4. v. 1992-998 syntyneet Pirkanmaan maakunnasta n = 709

5. ennen vuotta 1992 syntyneet Kymenlaakson maakunnasta n = 1 413

6. v. 1992-1998 syntyneet Kymenlaakson maakunnasta n = 198

Otos poimittiin ositteittain käyttäen systemaattista satunnaisotantaa pysyvän asuinpaikkatunnuksen mukaan lajitellusta perusjoukosta. Menetelmä tuottaa tarkasti väestön aluejakaumaa noudattavan otoksen. Lisäksi tarkistettiin, ettei samasta asuntokunnasta ole osunut useampia kohdehenkilöitä otokseen.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

36,1

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

269 muuttujaa ja 7186 havaintoa.

Datan versio

1.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Ikä-muuttuja on luokiteltu Tilastokeskuksessa.

Painokertoimet

Tutkimuksessa on kaksi painomuuttujaa, bv4_1 ja bv4_2. Painotus perustuu kalibrointimenetelmään. Painojen kalibroinnissa tutkimusaineistosta estimoidut valittujen muuttujien jakaumat pakotetaan vastaamaan perusjoukon jakaumia. Menetelmällä pyritään pienentämään vastauskadon aiheuttamaa harhaa sekä tehostamaan estimointia. Painojen kalibroinnissa käytettiin väestökehikon (viiteajankohta toukokuu 2015) ikä-sukupuolijakaumaa (ikäluokat 18-24, 25-34, 35-44, 45-54, 55-64, 65-74, 75+), koulutusastejakaumaa (3 luokkaa: perusaste, keskiaste, korkea-aste) sekä aluejakaumia (maakunta, 3 luokkaa sekä kaupunki-maaseutu-luokitus, 7 luokkaa). Asetelmapainot kalibroitiin CALMAR2-makrolla. Toinen painoista ulottaa tulokset koko kohdeväestöön (painojen summa on kohdeväestön koko). Toisella painomuuttujalla ei ole tätä laajennusvaikutusta. Siinä painojen keskiarvo on yksi ja summa on hyväksyttyjen vastausten, eli havaintojen lukumäärä. Molemmat painomuuttujat perustuvat samaan kalibrointiprosessiin, pelkästään mittakaava on erilainen.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Salonen, Anne (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos): Rahapelikysely 2016 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2018-05-18). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3261

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Jokinen, Marika (2017). Tutkimusseloste. Helsinki: Tilastokeskus. Tiedonhankinta/Tiedonkeruiden toteutus.

Julkaisut aineistosta

Salonen, Anne & Hellman, Matilda & Latvala, Tiina & Castrén, Sari (2018). Gambling participation, gambling habits, gambling-related harm, and opinions on gambling advertising in Finland in 2016. Nordic Studies on Alcohol and Drugs, pages 1-20.

Salonen, Anne & Latvala, Tiina & Castrén, Sari & Selin, Jani & Hellman, Matilda (2017). Rahapelikysely 2016. Rahapelaaminen, rahapelihaitat ja rahapelien markkinointiin liittyvät mielipiteet Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 9/2017.