Kuvailu on saatavilla vain suomeksi (tulossa: englanninkielinen).

FSD3257 Naurunalaiseksi joutumisen pelko, työuupumus ja työpaikkakiusaaminen 2007

Aineisto on (A) vapaasti käytettävissä ilman rekisteröitymistä.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

  • Kuvailu on saatavilla vain tällä kielellä (tulossa: englanninkielinen)

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Kerkkänen, Paavo

Asiasanat

fobiat, gelotofobia, huumorintaju, kiusaaminen, nauru, pelko, tavat (toimintatavat), tunteet, työpaikkakiusaaminen, uupumus

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa tarkasteltiin gelotofobian eli naurun alaiseksi joutumisen pelon yleisyyttä Suomessa ja sen yhteyksiä työuupumukseen. Tutkimus on osa laajempaa kansainvälistä tutkimusta, johon osallistui 73 maata. Kyselyssä hyödynnetään useita huumorin ja työuupumuksen mittaamiseen kehitettyjä mittareita. Näitä ovat: Malach-Pinesin Burnout Measure (BMS), Maslach Burnout Inventory (MBI-GS), Coping Humor Scale (CHS), Findlay-Kaufmanin MSHS-huumoriasteikon copinghuumoriskaala, Humor Styles Questionnaire - Aggressive Humor (HSQ - agg) ja Findlay-Kaufmanin MSHS-huumoriasteikon vihamielisen huumorin asteikko. Kuhunkin mittariin liittyvät tutkijan tekemät koodausohjeet löytyvät kyselylomakkeen lopusta.

Aluksi kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan omia tavallisia käyttäytymistapojaan ja asennoitumistaan monissa erilaisten väittämien kuvaamissa tilanteista, joissa yksilö voi kokea joutuvansa naurun alaiseksi. Niissä muun muassa selvitettiin yksilön uskomuksia siitä, kuinka naurettavana hän uskoi muiden tilanteessa olevien ihmisten häntä pitävän, kuinka epämukavaksi hän tunsi olonsa muiden nauraessa ja miten hän suhtautui huumoriin erityisesti tilanteissa, joissa hänestä tai jostakin muusta tilanteessa mukana olevasta henkilöstä tehtiin pilaa.

Tämän jälkeen kyselyssä selvitettiin erilaisten negatiivisten tuntemusten yleisyyttä arkipäivän elämässä kysymällä muun muassa väsyneisyyden ja toivottomuuden tunteista. Lopuksi tarkasteltiin erilaisten tuntemusten ja ajatusten yleisyyttä myös työtä ja työpäiviä koskien. Kysyttiin pitkistä työpäivistä, uupumisen tunteista, työstä innostumisesta ja työn merkityksestä. Lisäksi kysyttiin erikseen henkisen väkivallan tai kiusaamisen kohteena olemisesta.

Taustamuuttujina olivat ikä, sukupuoli ja siviilisääty sekä työtilanne, josta käy ilmi, ovatko vastaajat työelämässä vai työelämän ulkopuolella (opiskelijat, työttömät ja eläkeläiset).

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa

Aineiston kuvailu on lisensoitu CC BY 4.0 -lisenssin mukaisesti.