Study title

ISSP 2017: sosiaaliset verkostot ja voimavarat III: Suomen aineisto

Dataset ID Number

FSD3237

Persistent identifier

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3237

Data Type

Quantitative

Authors

• International Social Survey Programme (ISSP)
• Melin, Harri (Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö)

Other Identification/Acknowledgements

• Laaksonen, Helena (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto)
• Nieminen, Markku (Tilastokeskus)

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten perhe-, sukulaisuus-, naapuruus- ja ystävyyssuhteisiin perustuvia sosiaalisia verkostoja. Aluksi vastaajilta kysyttiin, millaisiin eri ammatteihin kuuluvia ihmisiä he tunsivat, esitettiin tuloeroihin liittyviä väittämiä ja kysyttiin, kenen tulisi järjestää sairaan- ja vanhustenhoito. Seuraavaksi esitettiin erilaisia tilanteita, jotka vastaaja voi joutua kohtaamaan ja tiedusteltiin, keneltä olisi mahdollista pyytää apua kussakin tilanteessa.

Tämän jälkeen tiedusteltiin, kokivatko vastaajat, että ihmiset yrittävät käyttää heitä hyväkseen ja voiko ihmisiin yleensä ottaen luottaa. Lisäksi kysyttiin luottamuksesta tuomioistuimiin ja suurimpiin yksityisiin yrityksiin Suomessa. Seuraavaksi kysyttiin oliko perhepiirillä, sukulaisilla tai ystävillä tapana pyrkiä ohjailemaan vastaajien elämäntyyliä ja asettamaan vaatimuksia.

Seuraavat kysymykset käsittelivät sitä, kuinka monen eri ihmisen kanssa vastaajat olivat tekemisissä päivittäin ja kuinka monta heistä he tapasivat kasvokkain. Lopuksi käsiteltiin laajasti yhteydenpitoa perheenjäseniin, sukulaisiin ja ystäviin sekä tiedusteltiin, tunsivatko vastaajat itsensä onnettomiksi ja masentuneiksi sekä tuntuiko heille kertyneen paljon vaikeuksia.

Taustamuuttujia olivat mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, ammatti, ammattiasema, ammattiliiton jäsenyys, poliittinen asennoituminen, yhteiskuntaluokka, bruttotulot sekä puolison ammatti, kotitalouden tulot, henkilömäärä ja ikärakenne sekä asuinmaakunta.

Keywords

avuntarve; huolenpito; luottamus; osallistuminen; perheet; sosiaaliset verkostot; sukulaiset; tapaamiset; ulkopuolisuus; ystävät

Topic Classification

• Yhteiskuntatieteet (Fields of Science Classification)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDA Topic Classification)

Series

ISSP (International Social Survey Programme)

Distributor

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Access

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Data Collector

• Tilastokeskus

Time Period Covered

2017

Collection Dates

2017-09-20 – 2017-12-31

Nation

Suomi

Geographical Coverage

Suomi

Analysis/Observation Unit Type

Henkilö

Universe

15 - 74-vuotiaat suomalaiset

Time Method

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Sampling Procedure

Todennäköisyysotanta: systemaattinen otanta

Systemaattinen satunnaisotanta väestötietokannasta. Lajittelujärjestys: kuntakoodi ja syntymäaika.

Otoskoko 2496, joista suomenkielisiä 95,2 %, ruotsinkielisiä 4,8 %. Lomakkeita palautettiin 1074. Kato yhteensä 1422, joista osoite tuntematon 3, sairas tai muuten kykenemätön vastaamaan 2, kieliongelmat 1, kieltäytyneitä 2, tyhjänä palautettuja lomakkeita 2 ja muusta syystä vastaamatta jättäneitä 1412.

Collection Mode

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Research Instrument

Strukturoitu lomake

Response Rate

43,0

Data File Language

Downloaded data package may contain different language versions of the same files.

The data files of this dataset are available in the following languages: Finnish.

FSD translates quantitative data into English on request, free of charge. More information on ordering data translation.

Data Version

1.0

Weighting

Aineistossa on kaksi painomuuttujaa, bv3 ja bv4. Ne on luotu kalibrointimenetelmällä estimoinnin tehokkuuden lisäämiseksi ja kadon aiheuttaman vääristymän korjaamiseksi. Painot perustuvat seuraaviin väestöjakaumiin: 1) sukupuoli, 2) ikäluokat (15-24, 25-34, ..., 65-74), 3) NUTS3-alueet siten, että Suur-Helsingin aluetta käsiteltiin erillisenä ja 4) kuntatyyppi (kaupunki - kaupunkimainen maas. - maaseutu). Ensimmäinen painomuuttuja (bv3) ulottaa tulokset koko väestöön (painojen summa on väestön koko). Toisella painomuuttujalla (bv4) ei ole tätä laajennusvaikutusta (painon keskiarvo on yksi ja summa havaintojen lukumäärä). Molemmat painomuuttujat perustuvat samaan kalibrointiprosessiin, vain mittakaava on erilainen.

Citation Requirement

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Bibliographical Citation

International Social Survey Programme (ISSP) & Melin, Harri (Tampereen yliopisto): ISSP 2017: sosiaaliset verkostot ja voimavarat III: Suomen aineisto [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2018-03-06). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3237

Deposit Requirement

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Disclaimer

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Related Publications

Ricardo Gonzalez, Adolfo Fuentes & Esteban Muñoz (2020) On Social Capital and Health: The Moderating Role of Income Inequality in Comparative Perspective, International Journal of Sociology, 50:1, 68-85, DOI: 10.1080/00207659.2019.1709138

Yanjie Bian, Lei Zhang & Yayi Gao (2020) Social bonding and subjective wellbeing: findings from the 2017 ISSP Module, International Journal of Sociology, 50:1, 26-47, DOI: 10.1080/00207659.2019.1701320

Roman Hofreiter & Miloslav Bahna (2020) Looking for a Job and Borrowing Money: Uncertainty and the Reliance on Strong Ties, International Journal of Sociology, 50:2, 103-121, DOI: 10.1080/00207659.2020.1726628

Markus Hadler, Florian Gundl & Bostjan Vrecar (2020) The ISSP 2017 Survey on Social Networks and Social Resources: An Overview of Country-Level Results, International Journal of Sociology, 50:2, 87-102, DOI: 10.1080/00207659.2020.1712048

Lindholm, Paula (2020). Sosiaalinen pääoma ja henkinen hyvinvointi: tutkimus sosiaalisen pääoman yhteydestä henkiseen kuormittuneisuuteen. Tampere: Tampereen yliopisto. Kandidaatin tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005155388

Blanchflower, David G. 2020. 'Is Happiness U-shaped Everywhere? Age and Subjective Well-being in 145 Countries.' Journal of Population Economics 34, 575-624. doi: 10.1007/s00148-020-00797-z

Engler, Sarah and Weisstanner, David. 2021.The threat of social decline: income inequality and radical right support. Journal of European Public Policy 28:2, 153-173. doi: 10.1080/13501763.2020.1733636.

Sapin, Marlene, Joye, Dominique, Wolf, Christof, Andersen, Johannes, Bian, Yanjie, Carkoglu, Ali, Fu, Yang-Chi, Kalaycioglu, Ersin, Marsden, Peter V. and Smith, Tom W. 2020.'The ISSP Social Networks and Social Resources Module.' International Journal of Sociology 50:1, 1-25.

Kemppinen, Samu. (2021). Sosiaalinen pääoma, yksinäisyys ja sosioekonomiset terveyserot: Sosiaalinen pääoma ja yksinäisyys välittävinä tekijöinä psykososiaalisessa selitysmallissa. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202106113649.

Vartiainen, Neea (2020). Kun raha ei kasva puussa. Sosioekonomisen aseman yhteys rahalainojen lähteisiin. Turku: Turun yliopisto. Sosiaalitieteiden kandidaatintutkielma.

Blanchflower, David G. & Clark, Andrew E. 2021. Children, unhappiness and family finances. Journal of Population Economics 34(2):625-53. doi:10.1007/s00148-020-00798-y

Schobin, J (2022): "Loneliness and Emancipation: A Multilevel Analysis of the Connection between Gender Inequality, Loneliness, and Social Isolation in the ISSP 2017." In: International Journal of Environmental Research and Public Health 19 (12). doi: https://doi.org/10.3390/ijerph19127428

Taniguchi, H. and Kaufman, G. (2022): "Family, Collectivism, and Loneliness from a CrossCountry Perspective." In: Applied Research in Quality of Life 17 (3): 1555-1581. doi: https://doi.org/10.1007/s11482-021-09978-8

Pitkänen, Reetta (2024). Yksin, mutta ei yksinäinen: Sinkkujen kokema yksinäisyys ja tyytyväisyys elämään. Yhteiskuntatieteiden kandidaatintutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto.