Näytä aineistokuvailu.

FSD3209 Nuorisorikollisuus 2016

Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin (esim. pro graduun, lisensiaatin- ja väitöstutkimukseen). Aineistoa ei saa käyttää opetukseen, opiskeluun (esim. harjoitustöihin), alempiin opinnäytteisiin (esim. kandidaatintutkielmiin) eikä ammattikorkeakoulujen opinnäytteisiin.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Kivivuori, Janne (Helsingin yliopisto. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti)
  • Näsi, Matti (Helsingin yliopisto. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti)

Asiasanat

ilkivalta, kiusaaminen, nuoret, nuorisorikollisuus, opettajat, oppilaat, piilorikollisuus, päihteet, rikkomukset, rikokset, rikollisuus, uhkailu, vahingonteko, varkaus, väkivalta

Sisällön kuvaus

Aineistossa on kartoitettu yhdeksäsluokkalaisten rikoskäyttäytymistä ja uhrikokemuksia.

Kyselyn alussa kysyttiin vastaajan taustatietoja, koulumenestyksestä ja tulevaisuuden suunnitelmista. Seuraavaksi kysyttiin vastaajan perheestä. Kyselyn ensimmäinen laaja kysymyspatteri käsittelee kiellettyjä tekoja, joita vastaaja on mahdollisesti tehnyt elämänsä aikana ja viimeisen 12 kuukauden aikana. Näitä tekoja ovat muun muassa luvaton poissaolo koulusta, vahingonteot, varastaminen, kiusaaminen, väkivalta, aseen mukana pitäminen ja päihteiden käyttäminen. Mikäli vastaaja kertoi tehneensä joitain näistä kielletyistä teoista viimeisen 12 kuukauden aikana, häneltä kysyttiin tarkempia tietoja teosta.

Kiellettyjen tekojen tarkentavissa kysymyksissä kysyttiin muun muassa, kuinka monta kertaa vastaaja on tehnyt teon viimeisen 12 kuukauden aikana. Lisäksi joidenkin tekojen kohdalla kysyttiin, toimiko vastaaja yksin vai jonkun toisen henkilön kanssa sekä oliko vastaaja alkoholin vaikutuksen alaisena tekohetkellä. Varastamiseen liittyen tiedusteltiin, keneltä vastaaja on varastanut sekä varastettujen tavaroiden arvoa euroina. Kiusaamiseen liittyen kysyttiin tarkentavana kysymyksenä kiusaamisen tavasta sekä kiusaamisen syistä, joiksi lueteltiin muun muassa kiusatun ihonväri, uskonto, kansallinen tausta, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen ja yhteiskunnallinen mielipide. Myös väkivallan osalta oltiin kiinnostuneita teon syystä. Lisäksi vastaajalta kysyttiin päihteiden käyttöön liittyen mistä aineesta oli kyse ja käyttikö joku vastaajan kanssa päihdyttävää ainetta. Joidenkin kiellettyjen tekojen kohdalla kysyttiin vielä siitä, onko poliisi saanut tietää tehdystä teosta.

Seuraavaksi kartoitettiin tekoja, joita muut henkilöt ovat tehneet vastaajalle. Näitä tekoja olivat muun muassa omaisuuden vahingoittaminen, varastaminen, kiusaaminen, väkivalta tai sen uhka sekä aikuisen tai toisen nuoren tekemä seksuaalinen häirintä. Näiden kohdalla kysyttiin, onko vastaaja kokenut kyseisiä asioita elämänsä aikana ja viimeisen 12 kuukauden aikana. Mikäli vastaaja oli kokenut kyselyssä määriteltyjä tekoja viimeisen 12 kuukauden aikana, tapahtumista kysyttiin tarkentavia kysymyksiä: kuinka usein vastaaja on kokenut tekoja, kuka oli tekijä ja koituiko vastaajalle tapahtumista seurauksia, kuten fyysisiä vammoja. Vastaajilta tiedusteltiin myös, ovatko vanhemmat koskaan rankaisseet heitä ruumiillisesti. Lisäksi haluttiin saada selville, ovatko eri henkilöt, kuten perheenjäsenet, muut nuoret tai muut aikuiset käyttäneet fyysistä väkivaltaa vastaajaa kohtaan.

Perhe- ja kotiolot olivat kyselyssä seuraavana teemana. Vastaajalta kysyttiin muun muassa, kertooko hän kotoa illalla lähtiessään minne on menossa, tietävätkö vanhemmat kenen kanssa vapaa-aikaa vietetään, seuraavatko vanhemmat koulumenestystä ja huolehtivatko vanhemmat nukkumaanmenoajoista. Lisäksi kysyttiin, ovatko vanhemmat nähneet nuorta humalassa, syödäänkö perheessä yhdessä ja riitelevätkö nuoren vanhemmat keskenään. Seuraavaksi kartoitettiin nuoren asuinympäristöä ja koulun ilmapiiriä. Nuoren vapaa-aikaan liittyen vastaajalta kysyttiin oleilusta julkisilla paikoilla, nuorisotalolla ajan viettämisestä sekä väkivaltaisten tietokonepelien pelaamisesta. Kysyttiin myös käytetäänkö vastaajan kaveripiirissä marihuanaa tai hasista sekä varasteleeko tai tappeleeko joku vastaajan ystävistä.

Kyselyn loppupuolella vastaajalta kysyttiin omista luonteenpiirteistä ja tavasta reagoida erilaisiin tapahtumiin. Vastaajaa pyydettiin esimerkiksi arvioimaan, onko hän huolellinen, toimiiko hän usein hetken mielijohteesta ja ottaako hän joskus riskejä pelkän huvin vuoksi. Seuraavaksi tiedusteltiin väkivallan pelosta ja turvallisuuden tunteesta erilaisissa paikoissa sekä kokeeko vastaaja epävarmuutta tai turvattomuutta esimerkiksi ympäristöuhkien, terrorismin tai rikollisuuden takia. Lisäksi haluttiin saada selville nuorten mielipiteitä erilaisista väittämistä, liittyen esimerkiksi lain rikkomiseen ja maahanmuuttoon. Tiedusteltiin myös, onko koulun opettaja tai rehtori tarkastanut vastaajan reppua, lokeroa, pulpettia tai taskuja tai ottanut pois kielletyn esineen tai päihteitä. Lopuksi kysyttiin, kuinka paljon vastaaja arvostaa esimerkiksi suosittua elokuvatähteä, anisoitunutta sotilasta tai menestyvää yritysjohtajaa sekä pyydettiin vastaajaa arvioimaan, kuinka onnellinen ja tyytyväinen elämään hän on ollut viimeisen kuukauden aikana.

Taustamuuttujia ovat muun muassa vastaajan sukupuoli, ikä, asumisvuodet nykyisellä paikkakunnalla, sisarusten määrä, kotona puhuttu kieli, vanhempien työmarkkina-asema, perheen taloudellinen tilanne sekä tilastollinen kuntaryhmitys.

Pysyvä linkki tähän aineistoon:

Suora linkki tähän välilehteen:

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa