Näytä aineistokuvailu.

FSD3201 Suomenruotsalainen barometri 2009

Aineisto on (A) vapaasti käytettävissä ilman rekisteröitymistä.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Herberts, Kjell (Åbo Akademi. Institut för samhällsforskning)

Asiasanat

arvot, identiteetti, joukkoviestimet, kielellinen identiteetti, kieli, lehdistö, politiikka, radio, ruotsinkieliset, suomenruotsalaiset, televisio, yhteenkuuluvuus, yhteiskunta

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa kartoitettiin suomenruotsalaisten identiteettiä ja mielipiteitä mm. arkipäivän sujumisesta, joukkoviestimien käytöstä, politiikasta ja yhteiskunnasta, arvoista, identiteetistä sekä yhteenkuuluvuudesta. Tutkimusta on rahoittanut Svenska Kulturfonden.

Aluksi kysyttiin mihin kieliryhmään vastaaja ja hänen lähipiirinsä tunsivat kuuluvansa ja kuinka hyvin vastaajat katsoivat osaavansa suomea. Seuraavaksi kartoitettiin ruotsin tai suomen kielen käyttämistä eri yhteyksissä. Tiedusteltiin, kuinka tärkeää on saada ruotsinkielistä palvelua ja mihin suuntaan palvelu on viime vuosina muuttunut. Kysyttiin myös, miten asenteet ruotsin kieltä ja kaksikielisyyttä kohtaan ovat viime vuosina muuttuneet.

Seuraavat kysymykset käsittelivät joukkotiedotusvälineitä. Vastaajilta kysyttiin, kuinka usein he kuuntelevat radiota tai katselevat televisiota aamuisin. Lisäksi kysyttiin, lukivatko vastaajat aamuisin paperisia lehtiä tai lehtiä Internetissä ja olivatko vastaajat ladanneet Internetistä radio- tai tv-ohjelmia, elokuvia, musiikkia, kirjoja, lehtiä tai tietokonepelejä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Kysyttiin myös, olivatko vastaajat kirjoittaneet tai lukeneet blogeja tai käyttäneet sosiaalista mediaa. Pyydettiin myös mielipidettä sanomalehtien ja kirjojen lukemisesta ainoastaan elektronisilla laitteilla.

Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin, missä määrin he tunsivat samaistuvansa eri ympäristöihin, maihin ja alueisiin. Kysyttiin, miten voimakkaasti vastaajat tunsivat olevansa suomenruotsalaisia eri tilanteissa ja ihmisryhmissä sekä tiedusteltiin, millaista yhteenkuuluvuutta tunnettiin erilaisiin kielellisiin ryhmiin. Lisäksi kysyttiin, miten vastaajan asuinympäristön asukkaat toimisivat eri tilanteissa.

Lopuksi kysymykset käsittelivät ympäristöä ja ilmastonmuutosta. Kysyttiin mitä asioita vastaajat tekivät huomioidakseen ympäristönäkökohdat ja mitä he olisivat valmiita tekemään paremman ympäristön puolesta. Lisäksi kysyttiin, mitä hiilidioksidin päästölähteitä olisi syytä ensisijaisesti pienentää ja mitä pidettiin pahimpina uhkina merille. Kysyttiin myös, mitkä asiat olivat tärkeitä henkilökohtaiselle hyvinvoinnille.

Taustamuuttujina olivat asuinalue, ikäluokka, koulutus, työllisyystilanne, siviilisääty ja talouden koko.

Pysyvä linkki tähän aineistoon:

Suora linkki tähän välilehteen:

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa

Aineiston kuvailu on lisensoitu CC BY 4.0 -lisenssin mukaisesti.