Study title

Työolobarometri 2015

Dataset ID Number

FSD3131

Persistent identifier

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3131

Data Type

Quantitative

Authors

• Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut
• Työ- ja elinkeinoministeriö

Abstract

Työolobarometrit selvittävät suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta. Vuoden 2015 työolobarometri käsitteli muun muassa töiden organisointia, vaikutusmahdollisuuksia, työssä oppimista, syrjintää, työpaikkaväkivaltaa, työkykyä sekä työntekijöiden näkemyksiä työmarkkinoiden ja työelämän kehittymisestä. Työolobarometrien sisällöistä pääosa on pidetty samanlaisina eri vuosina. Vuoden 2015 kyselyyn lisättiin lisäksi kysymyksiä työntekijän omista tuntemuksista työhön liittyen. Kyselylomakkeesta myös poistettiin useita terveyteen liittyviä kysymyksiä.

Aluksi vastaajalta kysyttiin kysymyksiä liittyen esimerkiksi nykyisen työpaikan henkilöstön määrään ja siihen, onko työpaikassa kuluneen vuoden aikana uudistettu tehtävien jakoa, työmenetelmiä tai tietojärjestelmiä. Vastaajilta kysyttiin myös, vaikuttivatko mahdolliset muutokset omiin työtehtäviin. Vastaajalle esitettiin väitteitä työilmapiiristä, avoimuudesta ja tasapuolisuudesta työpaikalla. Seuraavaksi kysyttiin työkyvyn ylläpitämiseen liittyvistä toimista työpaikalla. Vastaajaa pyydettiin arvioimaan, onko työpaikalla panostettu työturvallisuuteen, työntekijöiden terveyteen tai ammattitaidon kehittämiseen. Myös innovaatiotoimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia taitojensa kehittämiseen ja uuden oppimiseen kartoitettiin. Seuraavaksi kyselyssä tiedusteltiin, ilmeneekö vastaajan työpaikalla eriarvoista kohtelua, syrjintää tai henkistä väkivaltaa eri tahoilta liittyen esimerkiksi työntekijän etnisyyteen, työsuhteen laatuun, sukupuoleen tai ikään. Tämän jälkeen kysyttiin ammattiliittoon, työttömyyskassaan tai vastaavaan kuulumisesta.

Vastaajilta kysyttiin seuraavaksi palkkauksesta ja työajan joustoista. Uutena kysymyksenä kysyttiin myös, ovatko koulutukset auttaneet suoriutumaan paremmin työtehtävistä. Tämän jälkeen selvitettiin vastaajan sosiaalisen median käyttöä työssään. Tiedusteltiin myös työntekijän vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi työnjakoon, työtahtiin tai työskentelypaikkaan. Lopuksi kysyttiin, tekeekö vastaaja etätöitä, sekä tiedusteltiin työn kuormittavuutta ja kartoitettiin vastaajan työkykyä ja hyvinvointia. Kyselyssä kysyttiin myös näkemyksiä työelämän muutoksista yleensä sekä käsitystä oman työpaikan säilymisen varmuudesta.

Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2015) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, koulutusaste, ammattiasema, työnantajatyyppi, alue, työn koko- tai osa-aikaisuus, työpaikan toimiala, työsuhteen laatu ja sosioekonominen asema.

Keywords

ammatillinen kehitys; etätyö; innovaatiotoiminta; joustotyö; palkansaajat; palkkaus; sosiaalinen media; tasa-arvo; tulevaisuudenodotukset; työelämä; työhyvinvointi; työkyky; työn kuormittavuus; työpaikkaväkivalta

Topic Classification

• Yhteiskuntatieteet (Fields of Science Classification)
• Tasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminen (CESSDA Topic Classification)
• Työllisyys ja työllistyminen (CESSDA Topic Classification)
• Työmarkkinasuhteet ja -järjestöt (CESSDA Topic Classification)
• Työolot (CESSDA Topic Classification)
• Työterveys (CESSDA Topic Classification)

Series

Työolobarometrit

Distributor

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Access

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Data Collector

• Tilastokeskus

Time Period Covered

2015

Collection Dates

2015-08-10 – 2015-09-25

Nation

Suomi

Geographical Coverage

Suomi

Analysis/Observation Unit Type

Henkilö

Universe

Suomenkieliset 18-64-vuotiaat palkansaajat, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntia

Time Method

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Data Sources

Tilastokeskus (2015). Työvoimatutkimus 2015. http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2015/index.html [viitattu 14.11.2016].

Sampling Procedure

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

Puhelinhaastattelut tehtiin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä. Otokseen poimittiin toukokuun 2015 työvoimatutkimuksen tietojen perusteella suomenkielisiä työllisiä palkansaajia, joiden säännöllinen työaika oli vähintään kymmenen tuntia viikossa. Tiedot voidaan yleistää koskemaan työssä olevia palkansaajia Suomessa. Kyselyyn vastasi 1741 henkilöä.

Collection Mode

Puhelinhaastattelu: tietokoneavusteinen (CATI)

Research Instrument

Strukturoitu lomake

Response Rate

84

Data File Language

Downloaded data package may contain different language versions of the same files.

The data files of this dataset are available in the following languages: English and Finnish.

FSD translates quantitative data into English on request, free of charge. More information on ordering data translation.

Number of Cases and Variables

120 variables and 1741 cases.

Data Version

2.0

Weighting

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Citation Requirement

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Bibliographical Citation

Tilastokeskus & Työ- ja elinkeinoministeriö: Työolobarometri 2015 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-07-13). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3131

Deposit Requirement

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Disclaimer

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Related Materials

Lyly-Yrjänäinen, Maija (2016). Työolobarometri - Syksy 2015. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja; Työ ja yrittäjyys 17/2016.

Related Publications

Lyly-Yrjänäinen, Maija (2016). Työolobarometri - Syksy 2015. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja; Työ ja yrittäjyys 17/2016.

Saara Laiho (2017) Esimiesten ja alaisten henkinen työhyvinvointi Suomessa, Turun yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, kandidaatintutkielma.

Manninen, Ninnu (2017). Työtä tekevien henkinen jaksaminen 2000-luvun Suomessa. Turku: Turun yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Kandidaatintutkielma.

Haarala, Anni (2018). Henkinen väkivalta ja kiusaaminen työpaikalla. Turku: Turun yliopisto, sosiaalitieteiden laitos, sosiologia. Kandidaatintutkielma.

Saksanen, Juho (2019) Vuokratyön ongelmat. Tutkielma vakituisten työntekijöiden kokemasta työelämän laadusta vuokratyötä käyttävissä ja ei-käyttävissä yrityksissä. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos.

Virta, Jyrki (2019) Työelämän laaturyhmiä Suomessa. Pro gradu, Jyväskylän yliopisto.

Manninen, Ninnu (2020). Palkansaajien hyvinvointi 2000-luvun Suomessa - Työn henkisen kuormittavuuden sekä työn ja muun elämän välillä tasapainottelun näkökulmasta. Pro gradu -tutkielma. Turku: Turun yliopisto, sosiaalitieteiden laitos, sosiaalipolitiikka.

Salkosalo, Pipsa (2020) Onko etätyöllä yhteyttä työtyytyväisyyteen? Tutkimus etätyön yhteydestä säännöllisesti etätyötä tekevien ylempien toimihenkilöiden työtyytyväisyyteen. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, liiketaloustiede, johtaminen ja organisointi. Pori.

Keyriläinen, Marianne & Lyly-Yrjänäinen, Maija (2021). Työelämän laadun 15 vuoden trendejä. Mitä kansalliset kyselytutkimukset kertovat? Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työpoliittinen aikakauskirja 64 (2), 24-37. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-860-0

Saksanen, Juho; Einiö, Elina; Tanskanen, Antti O. (2022) Vakituisten työntekijöiden työelämän laatu vuokratyövoimaa käyttävissä ja ei-käyttävissä työpaikoissa. Yhteiskuntapolitiikka : 3.