Näytä aineistokuvailu.

FSD3131 Työolobarometri 2015

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut
  • Työ- ja elinkeinoministeriö

Asiasanat

ammatillinen kehitys, etätyö, innovaatiotoiminta, joustotyö, palkansaajat, palkkaus, sosiaalinen media, tasa-arvo, tulevaisuudenodotukset, työelämä, työhyvinvointi, työkyky, työn kuormittavuus, työpaikkaväkivalta

Sisällön kuvaus

Työolobarometrit selvittävät suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta. Vuoden 2015 työolobarometri käsitteli muun muassa töiden organisointia, vaikutusmahdollisuuksia, työssä oppimista, syrjintää, työpaikkaväkivaltaa, työkykyä sekä työntekijöiden näkemyksiä työmarkkinoiden ja työelämän kehittymisestä. Työolobarometrien sisällöistä pääosa on pidetty samanlaisina eri vuosina. Vuoden 2015 kyselyyn lisättiin lisäksi kysymyksiä työntekijän omista tuntemuksista työhön liittyen. Kyselylomakkeesta myös poistettiin useita terveyteen liittyviä kysymyksiä.

Aluksi vastaajalta kysyttiin kysymyksiä liittyen esimerkiksi nykyisen työpaikan henkilöstön määrään ja siihen, onko työpaikassa kuluneen vuoden aikana uudistettu tehtävien jakoa, työmenetelmiä tai tietojärjestelmiä. Vastaajilta kysyttiin myös, vaikuttivatko mahdolliset muutokset omiin työtehtäviin. Vastaajalle esitettiin väitteitä työilmapiiristä, avoimuudesta ja tasapuolisuudesta työpaikalla. Seuraavaksi kysyttiin työkyvyn ylläpitämiseen liittyvistä toimista työpaikalla. Vastaajaa pyydettiin arvioimaan, onko työpaikalla panostettu työturvallisuuteen, työntekijöiden terveyteen tai ammattitaidon kehittämiseen. Myös innovaatiotoimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia taitojensa kehittämiseen ja uuden oppimiseen kartoitettiin. Seuraavaksi kyselyssä tiedusteltiin, ilmeneekö vastaajan työpaikalla eriarvoista kohtelua, syrjintää tai henkistä väkivaltaa eri tahoilta liittyen esimerkiksi työntekijän etnisyyteen, työsuhteen laatuun, sukupuoleen tai ikään. Tämän jälkeen kysyttiin ammattiliittoon, työttömyyskassaan tai vastaavaan kuulumisesta.

Vastaajilta kysyttiin seuraavaksi palkkauksesta ja työajan joustoista. Uutena kysymyksenä kysyttiin myös, ovatko koulutukset auttaneet suoriutumaan paremmin työtehtävistä. Tämän jälkeen selvitettiin vastaajan sosiaalisen median käyttöä työssään. Tiedusteltiin myös työntekijän vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi työnjakoon, työtahtiin tai työskentelypaikkaan. Lopuksi kysyttiin, tekeekö vastaaja etätöitä, sekä tiedusteltiin työn kuormittavuutta ja kartoitettiin vastaajan työkykyä ja hyvinvointia. Kyselyssä kysyttiin myös näkemyksiä työelämän muutoksista yleensä sekä käsitystä oman työpaikan säilymisen varmuudesta.

Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2015) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, koulutusaste, ammattiasema, työnantajatyyppi, alue, työn koko- tai osa-aikaisuus, työpaikan toimiala, työsuhteen laatu ja sosioekonominen asema.

Pysyvä linkki tähän aineistoon:

Suora linkki tähän välilehteen:

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa

Aineiston kuvailu on lisensoitu CC BY 4.0 -lisenssin mukaisesti.