Näytä aineistokuvailu.

FSD3104 Sää- ja ilmastoriskien hallinta Suomen kunnissa 2015

Aineisto on (A) vapaasti käytettävissä ilman rekisteröitymistä.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Haanpää, Simo (Helsingin yliopisto)
  • Juhola, Sirkku (Helsingin yliopisto)
  • Jurgilevich, Alexandra (Helsingin yliopisto)
  • Räsänen, Aleksi (Helsingin yliopisto)
  • Gregow, Hilppa (Ilmatieteen laitos. Ilmastokeskus)
  • Haavisto, Riina (Ilmatieteen laitos. Ilmastokeskus)
  • Harjanne, Atte (Ilmatieteen laitos. Ilmastokeskus)
  • Luhtala, Sanna (Ilmatieteen laitos. Ilmastokeskus)
  • Mäkelä, Antti (Ilmatieteen laitos. Ilmastokeskus)
  • Tuomenvirta, Heikki (Ilmatieteen laitos. Ilmastokeskus)
  • Halonen, Mikko (Gaia Consulting Oy)
  • Raivio, Tuomas (Gaia Consulting Oy)
  • Hildén, Mikael (Suomen ympäristökeskus (SYKE))
  • Jakkila, Juho (Suomen ympäristökeskus (SYKE))
  • Parjanne, Antti (Suomen ympäristökeskus (SYKE))
  • Peltonen-Sainio, Pirjo (Luonnonvarakeskus)
  • Kollanus, Virpi (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
  • Lanki, Timo (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
  • Miettinen, Ilkka (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

Asiasanat

ilmasto, ilmastonmuutokset, kunnat, riskienhallinta, riskit, sää, sääilmiöt, toiminta, ääri-ilmiöt

Sisällön kuvaus

Tutkimus käsittelee sään ja ilmaston vaikutuksia suomalaisten kuntien toimintaan ja riskienhallintaan, sää- ja ilmastotiedon lähteitä ja niiden koettua hyödyllisyyttä riskien hallinnan kannalta, sekä sää- ja ilmastoriskien ennakoinnin ja varautumisen kehittämistä.

Aluksi pyrittiin selvittämään sään ja ilmaston vaikutuksia kuntien toimintaan. Kysyttiin kunnan tavoista käsitellä ilmastostrategiatyössä ilmastonmuutokseen sopeutumista ja onko strategiatyössä arvioitu nykyisiä ja tulevia sää- ja ilmastoriskejä. Kysyttiin myös, mitkä ovat kaksi tärkeintä sää- ja ilmastoriskien hallinnan ajuria kunnissa ja pyydettiin arvioita sää- ja ilmastoilmiöiden merkittävyydestä kunnan elinkeinojen, palveluiden ja asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Lisäksi haluttiin tietää, mitkä ovat merkittävimpiä haitallisia sääilmiöitä kunnan kannalta ja onko ilmastonmuutoksella kunnalle myönteisiä vaikutuksia.

Seuraavaksi vastaajille lueteltiin erilaisia sää- ja ilmastotietojen lähteitä ja kysyttiin, kuinka usein niitä käytettiin ja kuinka hyödyllisiksi käyttäjät ne kokivat. Kysyttiin myös mitä sää- ja ilmastotiedon lähteitä kunnassa käytetään sekä kerätäänkö kunnassa tietoa poikkeuksellisten sääolojen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja onko tämä tieto ulkopuolisille saatavissa.

Lopuksi kysymykset käsittelivät ennakoinnin ja varautumisen kehittämistä. Vastaajille lueteltiin rajoittavia tekijöitä, jotka saattavat vaikeuttaa sää-ja ilmastoriskien hallintaa ja pyydettiin arviota niiden merkittävyydestä kunnan ilmastotyön kannalta. Lisäksi lueteltiin erilaisia tapoja edistää sää- ja ilmastoriskien hallintaa ja kysyttiin, miten merkittäviä ne ovat kunnan kannalta.

Taustamuuttujina olivat kunta, kunnan koko, vastaajan asema kunnassa, vastaajan työkokemus nykyisellä alalla sekä vastaajan ensisijainen toimiala.

Pysyvä linkki tähän aineistoon:

Suora linkki tähän välilehteen:

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa