Näytä aineistokuvailu.

FSD3076 Itä-Suomen nuorisopuntari 2014-2015

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Mikkelin ammattikorkeakoulu

Asiasanat

Itä-Suomi, alueellisuus, asuinympäristö, julkiset palvelut, järjestötoiminta, kehittäminen, käyttäjäkokemus, nuoret, palvelut, seurakuntatyö, vaikuttaminen

Sisällön kuvaus

Itä-Suomen nuorisopuntari kartoittaa itäsuomalaisten nuorten hyvinvointia, arvoja ja asenteita. Vuoden 2014-2015 puntari keskittyy kuntien ja kaupunkien palvelutarjontaan sekä siihen, käyttävätkö nuoret kyseisiä palveluja asuinkunnassaan.

Ensimmäisessä osiossa kysyttiin julkisen sektorin palveluiden käytöstä. Kunnallisiin palveluihin katsottiin kuuluvan muun muassa terveydenhoito, koulu- tai oppilasterveydenhuolto, sosiaalipalvelut, kulttuuripalvelut, kirjasto- ja mediapalvelut, liikuntapalvelut, vapaa-aikapalvelut sekä nuorten vaikutusryhmät. Vastaajia pyydettiin arvioimaan kuinka paljon he käyttävät kyseisiä palveluja sekä onko niitä kotipaikkakunnalla riittävästi tarjolla. Toisessa osiossa kysyttiin viranomaispalvelujen käytöstä ja riittävyydestä kotikunnassa. Viranomaispalveluiksi eriteltiin esimerkiksi opintotuki ja sen hakeminen Kelalta, työvoimapalvelut, terveys- ja sosiaaliturva, poliisipalvelut, lainopilliset palvelut sekä asevelvollisuus- ja siviilipalveluasiat. Lisäksi kysyttiin edellä mainittujen palvelujen ensisijaista asiointitapaa.

Seuraavaksi käsiteltiin seurojen ja järjestöjen järjestämien palvelujen käyttöä ja tarjontaa. Seurojen ja järjestöjen palveluja ovat esimerkiksi erilaiset liikuntapalvelut, kulttuuripalvelut, harrastepiirit, perhepalvelut, yhteiskunnallinen vapaaehtoistoiminta, iltapäivätoiminta, vaikuttamistoiminta ja poliittinen toiminta. Kyselyssä kysyttiin myös seurakuntien ja kirkkojen palveluiden käytöstä ja riittävyydestä. Seurakuntien ja kirkon järjestämiin palveluihin kuuluivat muun muassa liikuntakerhot, hengellinen toiminta, vapaaehtoistoiminta, kirkollisiin juhliin liittyvä toiminta, rippikoulutoiminta sekä kirkon nuorisotyö.

Viidenteen palveluryhmään luokiteltiin kaupalliset palvelut, kuten yksityiset terveyspalvelut ja hammashoito, yksityiset kulttuuripalvelut, kulutukseen liittyvät tavarapalvelut, päivittäistavarakauppa ja verkkokauppa. Myös näistä kaikista kysyttiin vastaajan käyttöastetta ja kotipaikkakunnan tarjontaa.

Lisäksi kyselyssä haluttiin selvittää palveluiden kehittämisestä ja käyttökokemuksista. Viimeisessä osiossa kysyttiin, puuttuiko nuorten mielestä heidän asuinpaikaltaan sellaisia palveluita, joita he haluaisivat käyttää. Kysyttiin myös, millä tavoin paikkakunnan palveluita mahdollisesti voisi kehittää. Nuoret saivat myös arvioida omia vaikutusmahdollisuuksiaan tarjottaviin palveluihin. Lopuksi tiedusteltiin, miten nuorten mielestä asuinpaikkakunta pärjäisi vertailussa muiden kuntien kanssa parhaiden palveluiden suhteen.

Taustamuuttujia tutkimuksessa olivat ikä, sukupuoli, koulutusaste, asuinpaikka, perhemuoto sekä äidin ja isän koulutusasteet.

Pysyvä linkki tähän aineistoon:

Suora linkki tähän välilehteen:

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa

Aineiston kuvailu on lisensoitu CC BY 4.0 -lisenssin mukaisesti.