Aineiston nimi

Sosiaalibarometri 2014

Aineistonumero

FSD3042

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3042

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Sisällön kuvaus

Sosiaalibarometrit ovat tutkimuksellisia ajankohtaisselvityksiä, joiden tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman ajan tasalla olevaa tietoa hyvinvointipalvelujen, palvelujärjestelmän ja hyvinvoinnin tilanteesta ja niiden muutossuunnista. Vuoden 2014 Sosiaalibarometri-kyselyssä ajankohtaisteemoina ovat muun muassa palveluiden nykytilanne ja tulevaisuus, hyvinvointikertomus, etuuksien uudistaminen, yhteispalvelut, nuorten tukeminen ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli palveluissa. Kyselyssä vastaajina ovat kuntien sosiaali- ja terveysjohtajat sekä Kansaneläkelaitoksen toimistojen ja työ- ja elinkeinotoimistojen johtavissa asemissa olevat työntekijät. Kyselyssä kartoitetaan laaja-alaisesti vastaajien taustaorganisaatioiden tilannetta.

Ensimmäisenä teemana kyselyssä oli hyvinvoinnin tilanne ja voimavarat, joihin liittyen kartoitettiin vastaajien alueen väestön hyvinvoinnin tilannetta ja kuntalaisten tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamista nykyisillä resursseilla. Lisäksi sosiaali- ja terveysjohtajilta kysyttiin, mihin palveluihin sosiaali- ja terveyspalveluissa panostetaan kuluvalla vuosikymmenellä sekä miten he arvioivat eri tekijöiden muokkaavan sosiaali- ja terveyspalveluja vuoteen 2020 mennessä. TE-toimistojen johtajilta taas kysyttiin henkilöresurssien riittävyydestä sekä kartoitettiin uudistuneiden TE-palveluiden vaikutusta muun muassa palveluiden saatavuuteen eri asiakasryhmien näkökulmasta, puhelinpalveluun ja henkilökohtaiseen palveluun, sekä yhteistyöhön eri tahojen, kuten ELY-keskuksen, Kelan, sosiaalitoimen ja järjestöjen kanssa.

Seuraavaksi tarkasteltiin hyvinvointikertomusta kunnan työvälineenä sekä taloudellisten vaikutusten seurantaa. Hyvinvointikertomukseen liittyen sosiaali- ja terveysjohtajilta kysyttiin muun muassa alueen asukkaiden tiedon hyödyntämistä hyvinvointikertomuksessa, järjestöjen osallistumista kertomuksen laatimiseen, hyvinvointikertomuksen vaikutusta eri tahojen väliseen yhteistyöhön ja esimerkiksi kunnan palvelujen pitkäjänteiseen suunnitteluun, kuntalaisten tarpeiden parempaan tuntemukseen sekä palveluvajeiden havaitsemiseen. Taloudellisten vaikutusten seurantaan liittyen kartoitettiin sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusvaikutusten arviointia sekä ehkäisevään toimintaan suunnattuja resursseja.

Kyselyssä kartoitettiin myös etuuksien uudistamista. Sosiaalijohtajilta ja Kelan toimistojen johtajilta kysyttiin muun muassa, pitäisikö perustoimeentulotuki siirtää Kelan hoidettavaksi, sekä kuinka todennäköisenä vastaaja pitäisi Kela-siirrosta mahdollisesti aiheutuvia seurauksia, kuten toimeentulotukeen liittyvän byrokratian vähenemistä, etuusmenojen lisääntymistä tai kansalaisten yhdenvertaisuuden lisääntymistä. Seuraavaksi kaikilta vastaajilta tiedusteltiin yhteispalveluista. Heitä pyydettiin arvioimaan oman alueensa yhteispalvelupisteen toimivuutta organisaationsa näkökulmasta sekä organisaation soveltuvuutta yhteispalvelupisteeseen.

Lopuksi kyselyssä oli teemana nuorten tukeminen ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli palveluissa. Nuoriin liittyen vastaajia pyydettiin arvioimaan nuorisotakuun tavoitteiden toteutumista alueellaan sekä sen toteuttamiseksi valittuja keinoja. Lisäksi sosiaali- ja terveysjohtajilta sekä TE-toimistojen johtajilta kysyttiin nuorten ohjaus- ja palveluverkostoista muun muassa siitä näkökulmasta, kuinka hyvin verkostolle asetetut tehtävät ovat toteutuneet. Viimeiseksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooliin liittyen kartoitettiin vastaajien näkemyksiä esimerkiksi eri tahojen nykyisestä ja tulevasta merkityksestä kansalaisten hyvinvoinnin toteuttamisessa. Heitä pyydettiin myös arvioimaan, miten sosiaali- ja terveysjärjestöt edistävät esimerkiksi kuntalaisten osallistumista päätöksentekoon, sosiaalisten ongelmien ehkäisyä tai työmahdollisuuksien tarjoamista vaikeasti työllistyville.

Taustatietoina ovat vastaajaryhmästä riippuen muun muassa vastaajan organisaatio, organisaation sijaintialue sekä kunnan asukaslukumäärä.

Asiasanat

Kansaneläkelaitos; asiakastyö; hyvinvointikertomukset; hyvinvointipalvelut; nuorisotakuu; resurssit; sosiaali- ja terveysjärjestöt; sosiaalietuudet; sosiaalihuolto; sosiaalipalvelut; sosiaalitoimi; terveydenhuolto; terveyspalvelut; työ- ja elinkeinotoimistot; uudistukset; viranomaisyhteistyö; yhteispalvelu

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Terveyspalvelut ja terveyspolitiikka (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaalipolitiikka (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaalipalveluiden käyttö ja saatavuus (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaaliturvajärjestelmä (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Sosiaalibarometrit

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Tuottajat

• SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Ajallinen kattavuus

2014

Aineistonkeruun ajankohta

2013-11-13 – 2014-01-14

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Organisaatio

Perusjoukko/otos

Suomen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollot, Kelan toimistot ja työ- ja elinkeinotoimistot (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Kokonaisaineisto

Kysely toteutettiin Manner-Suomessa siten, että vastaajina ovat jokaisen kunnan, kuntayhtymän tai yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveysjohtajat, jokaisen Kelan toimiston johtaja sekä kaikkien TE-toimistojen johtotehtävissä työskentelevät henkilöt. Sosiaali- ja terveysjohtajien nimet ja yhteystiedot poimittiin organisaatioiden verkkosivuilta. TE-toimistojen vastaajien yhteystiedot saatiin työ- ja elinkeinoministeriöstä ja Kelan toimistojen johtajien yhteystiedot Kelasta. Vastaajat määrittyivät vuoden 2013 kunta- ja toimipistejaon sekä lokakuussa 2013 käytettävissä olleiden yhteystietojen pohjalta. Sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaava johtajajoukko on poimittu jokaisesta 304:stä Manner-Suomen kunnasta. Viime vuosikymmenen aikana sosiaali- ja terveyspalvelujen organisointi on monimuotoistunut, mikä tekee haasteelliseksi yhteismitallisten vastaajien poiminnan valtakunnallisesti kattavasti. Tämän vuoksi vastaajien poimintakriteerinä on ollut lisäksi kunnan organisaatiorakenne, jolloin erityisesti suurimmista kaupungeista ja kuntayhtymistä on useampi vastaaja. Kelan toimistoja oli vuonna 2013 yhteensä 200. Kelan toimistojen johtajille osoitettuja kyselyjä lähetettiin kuitenkin 162, sillä osalla johtajista on vastuullaan useampi Kelan toimisto. TE-toimistojen vastaajiksi valikoitiin organisaatiouudistuksen vuoksi vastausten monipuolistamiseksi kaikkien 15 toimiston johtajien lisäksi palvelulinjojen johtajat sekä palveluesimiehet tai -päälliköt.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

44

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

1.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Terveysjohtajien kyselylomake on nimetty E:ksi edellisten vuosien Sosiaalibarometrien terveyskeskusten johtajien tilalle, mutta datassa sosiaali- ja terveysjohtajia (lomake A) ja pelkkiä terveysjohtajia (lomake E) käsitellään yhtenä ryhmänä.

Aineistosta on arkistoinnin yhteydessä pudotettu tunnisteellisuussyistä kuntamuuttuja sekä muita kunnista yksityiskohtaisempaa tietoa antavia muuttujia, kuten seutukunta, maakunta, sosiaali- ja terveysjohdon vastuualueeseen ja Kelan toimiston toiminta-alueeseen kuuluvien kuntien lukumäärä sekä TE-toimiston nimi. Asukaslukumäärä on luokiteltu. Avovastaukset eivät ole saatavilla Tietoarkistosta, mutta niistä voi kysyä lisätietoa SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:ltä.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry: Sosiaalibarometri 2014 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2017-07-06). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3042

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Erityisehdot

Jatkokäyttäjien tulee lähettää Suomen sosiaali ja terveys ry:lle yksi kappale kaikista raporteista, opinnäytetöistä, artikkeleista ja muista julkaisuista ja materiaaleista, joissa ovat käyttäneet tätä aineistoa. Julkaisujen postitusosoite on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Tutkimus, Yliopistonkatu 5, 00100 HELSINKI ja sähköisten julkaisujen osoite tutkimus@soste.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Eronen, Anne & Hakkarainen, Tyyne & Londén, Pia & Peltosalmi, Juha (2014). Sosiaalibarometri 2014. Ajankohtainen arvio hyvinvoinnista, palveluista sekä palvelujärjestelmän muutoksesta. Helsinki: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry.

Julkaisut aineistosta

Eronen, Anne & Hakkarainen, Tyyne & Londén, Pia & Peltosalmi, Juha (2014). Sosiaalibarometri 2014. Ajankohtainen arvio hyvinvoinnista, palveluista sekä palvelujärjestelmän muutoksesta. Helsinki: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry.

Nykänen, Jenna (2018). Sosiaali- ja terveysjärjestöjen merkitys sosiaalipalvelujen järjestämisessä. Turku: Turun yliopisto. Sosiaalityön kandidaatin tutkielma.