Näytä aineistokuvailu.

FSD3039 Hyvinvoinnin ja elämänhallinnan näköalat erilaisissa maaseutu- ja kaupunkikunnissa 2001

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Airio, Ilpo (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES). Hyvinvoinnin tutkimusryhmä)
  • Heikkilä, Matti (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES). Hyvinvoinnin tutkimusryhmä)
  • Kainulainen, Sakari (Diakonia-ammattikorkeakoulu)
  • Rintala, Taina (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES). Hyvinvoinnin tutkimusryhmä)

Asiasanat

alueelliset erot, ansiotaso, asuminen, harrastukset, hyvinvointi, ihmissuhteet, järjestöt, kaupungit, luottamus, maaseutu, muutto, naapuruus, ongelmat, onnellisuus, palvelut, perheenjäsenet, perheet, terveydentila, toimeentulo, turvattomuus, tyytyväisyys, työllisyys, työttömyys, vaikuttaminen, viihtyvyys, yksinäisyys, ystävyys, äänestäminen

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin, missä määrin Suomen sisäiset alueelliset kehityserot vaikuttavat ihmisten aineelliseen toimeentuloon ja muuhun hyvinvointiin. Tutkimus on jatkoa vuonna 2000 aloitetulle hankkeelle Kahtia jakautuva Suomi? - tutkimus hyvinvoinnin alueellisesta erilaistumisesta.

Vastaajalta kysyttiin ensin asuntoon ja asuinympäristöön liittyviä asioita, kuten asunnon omistussuhdetta ja asuinalueen viihtyvyyttä. Toiseksi tiedusteltiin työelämään liittyviä seikkoja, kuten työmarkkina-asemaa, sosiaalista asemaa ja puolison työmarkkina-asemaa. Vastaajan taloudellista toimeentuloa selvitettiin muun muassa kysymällä ansiotulojen ja sosiaalisten tulonsiirtojen määrää kuukaudessa sekä toimeentulotuen saantia viimeisten 12 kuukauden aikana. Vastaajan fyysistä ja psyykkistä terveydentilaa selvitettiin joidenkin kysymysten avulla. Tutkimuksessa kysyttiin myös, onko vastaajalla ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti ja millaiset suhteet hänellä on perheenjäseniinsä sekä miten yksinäiseksi hän tuntee itsensä. Luottamusta ihmisiin yleensä tutkittiin muutamin väittämin. Lisäksi kysyttiin, minkä verran jotkin erikseen luetellut asiat (esimerkiksi taloudellinen ahdinko, väkivalta perheessä ja asuinympäristön levottomuus) vaikuttavat kotitalouden elämään. Seuraavaksi kysyttiin harrastuksista. Sosiaalisen kanssakäymisen mahdollisuuksia asuinalueella selvitettiin myös. Edelleen tutkittiin vastaajan omaa kiinnostusta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, kuten äänestämistä edellisissä vaaleissa ja käsitystä poliitikkojen toiminnasta. Vastaajien muuttohistoriaa selvitettiin myös muutamilla kysymyksillä. Vielä kysyttiin käsityksiä asuinkunnan palveluiden saatavuudesta ja tyytyväisyyttä liikenneyhteyksiin. Muuttohalukkuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä tutkittiin seuraavaksi. Lisäksi pyydettiin arviota nykyisen asuinseudun tarjoamista elämän mahdollisuuksista, vaikutusmahdollisuuksista omaan elämään ja asuinseudun, kotitalouden toimeentulon sekä tämänhetkisen elämäntilanteen kehityksen suunnasta tulevaisuudessa. Lopuksi selvitettiin asenneväittämien avulla vastaajan tyytyväisyyttä elämäänsä.

Taustamuuttujina ovat vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, peruskoulutusm ammatillinen koulutus, maakunta ja kuntaryhmä. Lisäksi aineistossa on kotitalouden rakennetta koskevia muuttujia. Kuntaryhmämuuttuja perustuu kaupungin- ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmän 1.10.1999 hyväksymään viisiportaiseen kuntajakoon. Jaon perustana on hallinnollinen kunta-käsite, jonka lisäksi on käytetty elinkeino- ja väestörakennetta koskevia tekijöitä sekä Tilastokeskuksen valmistelemaa työssäkäyntialuejakoa. Maaseutualueiden määrittelyssä on hyödynnetty myös Suomen Aluetutkimus FARin maaseutuluokittelua. Viisiportaisessa kuntajaossa kunnat jakaantuvat seuraavasti: kaupunkiseudun keskuksia 40, kaupunkimaisia kuntia 14, kaupunkien läheistä maaseutua 160, ydinmaaseutua 145 ja harvaan asuttua maaseutua 93.

Pysyvä linkki tähän aineistoon:

Suora linkki tähän välilehteen:

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa

Aineiston kuvailu on lisensoitu CC BY 4.0 -lisenssin mukaisesti.