Authors

• Moisio, Pasi (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

Keywords

elinolot, eläkeläiset, hyvinvointi, hyvinvointipolitiikka, ikääntyneet, omaishoito, palvelut, perhepolitiikka, sosiaali-indikaattorit, sosiaalipalvelut, sosiaalipolitiikka, sosiaaliturva, terveydenhuolto, terveys, terveyspalvelut, terveyspolitiikka, vanhukset

Abstract

Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut (HYPA) -kyselytutkimuksen tavoitteena on kerätä ajan tasalla olevaa, luotettavaa ja kattavaa tutkimusaineistoa suomalaisten hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluiden käytöstä. Aineistot käsittelevät suomalaisten hyvinvointia, toimeentuloa, asumista, osallisuutta, terveyttä, sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä. Tämä aineisto käsittää vuonna 2013 kerätyt ikääntyneiden käyntihaastattelut. Käyntihaastatteluissa kartoitettiin 80 vuotta täyttäneiden hyvinvointia kysymyksillä joiden teemat käsittelivät asumista ja taloudellista hyvinvointia, terveyttä, elintapoja ja terveyspalvelujen käyttöä, avun ja palveluiden tarvetta ja saamista, läheisavun antamista, sosiaalisia suhteita ja osallistumista, elämänlaatua sekä asenteita.

Asumiseen ja taloudelliseen hyvinvointiin liittyen kysyttiin asumismuodosta, kokemuksista asumiseen ja asuinalueeseen liittyen, asuinalueen palveluista sekä taloudellisesta tasapainosta. Terveyteen, elintapoihin ja terveyspalvelujen käyttöön liittyen kysyttiin terveydentilasta, liikunnan harrastamisesta, alkoholin ja savukkeiden käyttämisestä sekä sairauksista. Vastaajilta kysyttiin myös terveyspalveluiden, kuten terveyskeskuksen, sairaalan tai yksityislääkärin palveluiden käyttämisestä. Viimeisten 12 kuukauden aikana käytettyihin palveluihin liittyen kokemuksia kartoitettiin tarkemmin esimerkiksi hammashoidon, sairaalakäyntien ja yleislääkärien vastaanottojen osalta. Seuraavana teemana kyselyssä oli avun ja palveluiden tarve ja saanti. Tähän liittyen kysyttiin päivittäisistä toimista selviämisestä itsenäisesti ja näihin rutiineihin tarvittavasta avusta. Vastaajat saivat arvioida esimerkiksi kuinka usein ja keneltä he saavat apua ruuan laitossa, kotitöissä, henkilökohtaisissa toimissa ja sairaanhoidossa kotona. Vastaajille esitettiin lisäksi kysymyksiä siitä, keneltä toivoisi saavansa apua, millaisia kokemuksia saadusta avusta on sekä miten saatua apua arvioidaan ja mitkä avun muodoista ovat vastaajille tärkeimpiä.

Läheisavun antamista, sosiaalisia suhteita ja osallistumista kartoitettiin kysymällä sosiaalisista verkostoista, kuten puolisosta, lapsista, lasten lapsista sekä ystävistä. Lisäksi vastaajalle esitettiin väitteitä arjen aktiviteetteihin liittyen ja kysyttiin, mitä kaikkea viimeisen kahden viikon aikana vastaajat ovat tehneet, kuten opiskelleet, kyläilleet, käyneet kirkoissa tai lukeneet lehtiä ja kirjoja. Elämänlaatua koskevissa kysymyksissä käsiteltiin koettua elämänlaatua, keskittymiskykyä, turvallisuuden tunnetta sekä liikuntakykyä. Lisäksi vastaajilta pyydettiin arviota siitä, kuinka tyytyväisiä he ovat elämän eri osa-alueisiin, kuten unen laatuun, päivittäisistä toimista selviämiseen ja mahdollisuuksiin käyttää julkisia liikennevälineitä.

Viimeisenä teemana olivat asenteet. Niihin liittyen esitettiin kysymyksiä ikääntyneiden asumismuodosta, vanhusten hoidosta Suomessa, hoivan rahoittamisesta, sosiaaliturvan tasosta sekä palveluiden tarjonnasta. Vastaajilta kysyttiin myös voimassa olevista vakuutuksista ja otetuista lainoista. Asenteita kartoitettiin lisäksi kysymällä syrjinnästä, vanhuksiin asennoitumisesta, kotitalouden taloudellisesta kehityksestä sekä oman elämäntilanteen muutoksista.

Taustamuuttujia ovat muun muassa ikä, sukupuoli, siviilisääty, ammattiasema, eläkkeelle siirtyminen, viimeisin ammatti (Tilastokeskuksen luokitus) sekä kotitalouden koko. Lisäksi aineistossa ovat mukana rekisterimuuttujat kuntaryhmä, maakunta, sairaanhoitopiiri, kotitalouden tuloluokka sekä koulutustaso ja -aste (Tilastokeskuksen luokitus).