Display study description .

FSD3005 Perhebarometri 2014: perhepolitiikka kriisin aikana

The dataset is (B) available for research, teaching and study.

Download the data

Study description in other languages

Related files

Authors

  • Lainiala, Lassi (Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos)
  • Miettinen, Anneli (Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos)
  • Rotkirch, Anna (Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos)

Keywords

lapset, lapsilisät, lastenhankinta, perhe, perhe-elämä, perhepolitiikka, perhevapaat, sosiaalietuudet, sosiaaliturva, toimeentulo, työ, vanhemmuus

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä ja toiveita perhepolitiikasta. Kysymykset käsittelivät lapsiperheiden etuuksia, lastenhankintaa, lastenhoitoa, vanhemmuutta, sukupuolirooleja, toimeentuloa sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Aineistokeruuta rahoittivat Alli Paasikiven säätiö (80 %) ja Suomen kotien kukkasrahasto (20 %). Samoja kysymyksiä on esitetty esimerkiksi vuoden 2010 perhebarometrissä (FSD2793).

Suhtautumista perhepoliittisiin etuuksiin selvitettiin kysymyksillä lapsilisästä ja perhevapaista. Tiedusteltiin muiden muassa mielipiteitä vanhempain- ja hoitovapaan kestosta sekä kotihoidontuen määrästä, Lisäksi kysyttiin, miten tärkeinä vastaajat pitävät erilaisia lapsiperheitä koskevia toimenpiteitä kuten joustavaa työaikaa, tuloveroalennusta, vanhempainpäivärahan korotusta ja isyysvapaiden pidentämistä.

Vastaajan elämäntilannetta kartoitettiin kysymyksillä parisuhteesta, puolisosta, lasten lukumäärästä ja iästä. Vastaajilta, joiden taloudessa asuu alaikäisiä lapsia kysyttiin perheen hoitovapaiden käytöstä sekä tiedusteltiin, ovatko he joutuneet viime aikoina tinkimään esimerkiksi harrastus- ja vaatemenoista.

Lapsenhankintaan liittyen tiedusteltiin vastaajien ihanteellista lapsilukua ja aikeita hankkia (lisää) lapsia. Vastaajilta, jotka eivät suunnittele lastenhankintaa kysyttiin syitä. Vaihtoehtoina olivat mm. haluttomuus hankkia lapsia, oma tai puolison terveys ja ikä sekä työ- ja taloudellisen tilanteen epävarmuus. Edelleen kysyttiin vaikuttaisiko lastenhankintasuunnitelmiin, jos lapsiperheiden etuja ja palveluja parannettaisiin.

Perheen rooleihin liittyen kysyttiin esimerkiksi perheen toimeentuloon ja lasten kasvatukseen liittyvistä vastuista ja perhevapaiden jakamisesta. Lisäksi vastaajat erittelivät, miksi yhä useampi suomalainen siirtää lasten hankintaa myöhemmäksi tai ei hanki lainkaan lapsia. Lueteltuja syitä olivat mm. työttömyys ja taloudellinen epävarmuus, työelämän kovat vaatimukset ja se, että sopivaa puolisoa on vaikea löytää.

Lopuksi kartoitettiin vastaajien näkemyksiä ehdotetuista perhevapaiden muutoksista kuten hoitovapaan jakamisesta tasapuolisesti vanhempien kesken ja hoitovapaan lyhentämisestä korkeintaan lapsen toiseen ikävuoteen asti. Vastaajat arvioivat myös, miten valtiovalta on onnistunut perheiden ja lasten hyvinvoinnin edistämisessä.

Taustamuuttujina olivat mm. sukupuoli, syntymävuosi, maakunta, siviilisääty, koulutus, lapsiluku, puoluekanta, omat ja kotitalouden tulot, pääasiallinen toiminta, ammattiryhmä, äidinkieli ja näkemys omasta yhteiskuntaluokasta.

Permanent link to this dataset:

Direct link to this tab:

Study description in machine readable DDI 2.0 format

Metadata record is licensed under a CC BY 4.0 license.