Aineiston nimi

Poliisibarometri 2014

Aineistonumero

FSD3000

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3000

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Sisäministeriö. Poliisiosasto

Sisällön kuvaus

Poliisibarometri 2014 kartoittaa laajasti kansalaisten mielipiteitä ja arvioita poliisin toiminnasta Suomessa. Aluksi haastatteluissa keskityttiin vastaajien arviointeihin poliisista ja sisäisestä turvallisuudesta. Vastaajat arvioivat esimerkiksi eri tahojen, kuten esimerkiksi kirkon, palo- ja pelastustoimen, yksityisten vartiointiliikkeiden, rajavartiolaitoksen, tullin, puolustusvoimien ja poliisin roolia rikostorjunnassa ja lähiyhteisön turvallisuuden parantamisessa. Tämän jälkeen kysyttiin missä määrin poliisi pystyy vastaajien mielestä kantamaan vastuun yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamisesta ja onko vastaajilla omakohtaisia kokemuksia kansainvälisestä rikollisuudesta.

Seuraavassa osiossa selvitettiin haastateltavien näkemyksiä poliisin tehtävien tärkeydestä. Aluksi kysyttiin, miten tärkeitä eri asiat kuten esimerkiksi juopottelun kieltäminen julkisilla paikoilla, prostituution täyskielto ja valvonnan lisääminen, vaikuttaminen nuorten huumeiden käyttöä koskeviin asenteisiin, nuorten vapaa-ajanviettomahdollisuuksien lisääminen, poliisin tehokkaampi puuttuminen pieniin rikoksiin ja kouluissa tehtävä valistustyö, ovat haastateltavien mielestä poliisin hoitaman yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta. Seuraavaksi kysyttiin miten tärkeänä haastateltavat pitävät eri asioita poliisin työssä. Näitä asioita olivat muun muassa autovarkauksien, asuntomurtojen, huumerikosten ja raharikosten selvittäminen, rasismiin viittaavien rikosten tutkiminen, partiointi, kiireellisiin hälytyksiin vastaaminen, päihtyneiden huostaanotto, kotiväkivaltaan puuttuminen, talousrikostorjunta ja lupapalvelut. Seuraavaksi haastateltavia pyydettiin arvioimaan eri valvontamuotojen merkitystä liikenneturvallisuuden kannalta.

Kyselyn kolmannessa osiossa selvitettiin rikosten pelkoa ja rikosriskejä. Haastateltavilta kysyttiin kokevatko he turvattomuutta ollessaan yksin tietynlaisissa tilanteissa, kuten esimerkiksi kotona päiväsaikaan, pankkiautomaatilla asioidessaan tai keskustassa pimeän tultua. Tämän jälkeen haastateltavilta kysyttiin kuinka vakavana ongelmana he pitävät rikollisuutta lähiympäristössään ja missä määrin rikokset, kuten esimerkiksi pahoinpitelyt, seksuaalinen ahdistelu ja väkivalta, asuntomurrot, huumeiden käyttö ja myynti, alaikäisten juopottelu tai tietoturvallisuus internetissä huolestuttavat heitä. Seuraavaksi kysyttiin ovatko haastateltavat olleet todistajina tai asianomaisina rikosprosessissa ja jos ovat olleet, ovatko he kokeneet uhkailua tai painostusta jonkun rikosprosessiin osallistuvan taholta. Osiossa kysyttiin myös, ovatko haastateltavat joutuneet jonkin rikoksen uhriksi tai kohteeksi ja jos olivat ilmoittivatko he rikoksesta poliisille ja jos eivät, niin mistä syystä. Lisäksi kysyttiin mitä arkisia toimenpiteitä, kuten esimerkiksi turvalukituksen tai hälytyslaitteiden käyttöä haastateltavat ovat tehneet rikosvaaran tai rikosriskin torjumiseksi.

Kyselyn neljännessä osiossa selvitettiin haastateltavien käsityksiä poliisipalveluista, niiden saatavuudesta ja laadusta. Tätä selvitettiin pyytämällä arvioimaan poliisin saapumisnopeutta tapahtumapaikalle kiireellisessä tarpeessa, poliisin partioinnin tiheyttä asuinalueella ja etäisyyttä kotoa poliisiasemalle sekä poliisin palvelupisteelle. Myös poliisin verkkopalvelun käytöstä kysyttiin ja tiedusteltiin asioita, joissa vastaajat ovat olleet yhteydessä poliisiin viimeisen vuoden aikana. Poliisin kanssa asioineilta kysyttiin palvelukokemuksesta ja rikosilmoituksen tehneiltä myös miten asiointi poliisin kanssa sujui. Lisäksi pyydettiin arviota siitä, suhtautuuko poliisi eri tavoin eri kulttuureista ja roduista lähtöisin oleviin.

Lopuksi vastaajat arvioivat vielä muun muassa poliisin onnistumista tehtävissään, poliisipalveluiden kehittymistä viimeisen ja tulevan vuoden aikana sekä luottamustaan eri viranomaisten toimintaan. Lisäksi kysyttiin, pitävätkö vastaajat poliisiin liittyvän tai sen sisällä esiintyvän korruption ja epäeettisen toiminnan esiintymistä todennäköisenä.

Taustakysymyksissä pyydettiin tietoja muun muassa vastaajan iästä, ammattiasemasta, koulutuksesta, elämäntilanteesta, perheestä, talouden bruttotuloista, asuinalueesta, äidinkielestä, ulkomaille matkustamisesta, ulkona liikkumisesta iltaisin tai öisin ja internetin käytöstä.

Asiasanat

arviointi; kansalaiset; liikenneturvallisuus; luottamus; palvelut; poliisi (organisaatiot); rikokset; rikollisuus; rikosilmoitukset; silminnäkijät; syrjintä; turvallisuus; turvattomuus; uhrit; yleinen järjestys

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Rikollisuus ja lainvalvonta (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Poliisibarometrit

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• ISS-otantatutkimus Oy

Tuottajat

• Sisäministeriö. Poliisiosasto

Ajallinen kattavuus

2014

Aineistonkeruun ajankohta

2014-09-08 – 2014-11-09

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomen 15 - 79-vuotias väestö (poislukien Ahvenanmaa sekä poliisit, heidän perheensä ja lähisukulaisensa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Ei-todennäköisyysotanta: kiintiöpoiminta

Otos muodostettiin kiintiöpoiminnalla. Tutkimuksessa haastateltiin 1015 henkilöä. Kiintiöinä olivat kohderyhmän ikä-, sukupuoli-, alue- ja kunnan kokoluokka.

Kuntien kokoluokkina olivat alle 30 000 asukkaan kunta/kaupunki, 30 000 - 100 000 asukkaan kunta/kaupunki ja yli 100 000 asukkaan kaupunki. Haastatteluja tehtiin 78 paikkakunnalla.

Keruumenetelmä

Kasvokkainen haastattelu

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

326 muuttujaa ja 1015 havaintoa.

Datan versio

2.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Tunnisteellisuussyistä aineistosta on poistettu asuinpaikkakuntamuuttujat bv3 ja bv4.

Painokertoimet

Aineisto sisältää painomuuttujan PAINO, joka painottaa otoksen vastaamaan kohderyhmän ikä- ja sukupuolijakaumaa, aluetta sekä asuinkunnan kokoluokkaa.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Sisäministeriö: Poliisibarometri 2014 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-08-10). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3000

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta

Hannonen, Raimo & Käyhkö, Esa: Poliisibarometri 2014. Kansalaisten käsitykset poliisin toiminnasta ja sisäisen turvallisuuden tilasta (2015) Sisäministeriön julkaisuja 4/2015. Helsinki: Sisäministeriö. Saatavilla http://www.intermin.fi/julkaisu/042015?docID=58278 [viitattu 20.2.2015]

Vuorensyrjä, Matti & Fagerlund, Monica (2016). Poliisibarometri 2016. Kansalaisten käsitykset poliisin toiminnasta ja sisäisen turvallisuuden tilasta [verkkodokumentti]. Helsinki: Sisäministeriö. Sisäinen turvallisuus. Sisäministeriön julkaisu 27/2016. http://www.intermin.fi/julkaisu/272016 [viitattu 10.10.2016]

Jalosalmi, Henna-Maria (2016). Suomen poliisin taktinen neuvottelu. Neuvottelijoiden käsityksiä ja kokemuksia vuorovaikutusilmiöstä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Puheviestinnän maisterintutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201605312782

Vuorensyrjä, Matti (2016). Poliisi kansalaisten silmin: näkemykset operatiivisissa tehtävissä onnistumisesta ja luottamus poliisiin. Teoksessa Muttilainen, Vesa & Potila, Pauliina (toim.), Poliisin toimintaympäristö (ss. 172-179). Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 125. Poliisiammattikorkeakoulu, Tampere.

Fagerlund, M. & Kääriäinen, J. (2018). Intervening in Domestic Violence as a Police Task: Legal Reform and Policing Versus Citizens' Perspective. Journal of Scandinavian Studies in Criminology and Crime Prevention , 19 (1), 78-97.

Vuorensyrjä, M. 2018. Police Management Reform, Labor Productivity, and Citizens' Evaluation of Police Services. Policing: An International Journal of Police Strategies & Management.

Vuorensyrjä, Matti & Fagerlund, Monica (2018). Poliisibarometri 2018. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Raportteja 130. Poliisiammattikorkeakoulu, Tampere. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-815-344-6.

Van der Giessen, Mark & Bayerl, Petra Saskia & Jacobs, Gabriele. (2016). Unity - Report on the Baseline Measurements. H2020-Project Unity Deliverable 7.3. Rotterdam, Netherlands: Centre of Excellence in Public Safety Management/Rotterdam School of Management, Erasmus University Rotterdam.

Sipponen, Samuli (2018) "Ei niitä kuitenkaan täällä näy" Koettu turvallisuus Suomen maaseudulla 2012-2016 ja poliisin säästötoimenpiteet. Kandidaatintutkielma. Jyväskylän yliopisto

Haarla, Sanna. 2021. Maailman turvallisin ja luotettavin maa? Suomalaisten luottamus yksityisiin vartiointiliikkeisiin ja poliisiin sekä rikollisuuden pelko 2000-luvun Suomessa. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021082443996

Kujala, Pietari. (2021). Gendered feelings of unsafety and avoidance of local central areas in Finland 2001-2016. Nordic Journal of Criminology, 1-21. https://doi.org/10.1080/2578983X.2021.1950466

Vuorensyrjä, Matti & Rauta, Jenita (2020). Poliisibarometri 2020. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Helsinki: Sisäministeriö. Sisäinen turvallisuus. Sisäministeriön julkaisuja 2020:12. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-641-6

Vuorensyrjä, Matti & Fagerlund, Monica (2018). Poliisibarometri 2018. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Tampere: Poliisiammattikorkeakoulu. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 130. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-815-344-6