Aineiston nimi

ISSP 2013: kansallinen identiteetti III: Suomen aineisto

Aineistonumero

FSD2944

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2944

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• International Social Survey Programme (ISSP)
• Blom, Raimo (Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö)
• Melin, Harri (Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö)

Muut tekijät

• Borg, Sami (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto)
• Nieminen, Markku (Tilastokeskus)

Sisällön kuvaus

Tutkimus käsitteli Suomea, suomalaisuutta, kansallista identiteettiä ja kansainvälistä vuorovaikutusta. Aluksi kysyttiin kuinka läheisiksi vastaajat tunsivat asuinkuntansa, asuinmaakuntansa, Suomen ja Euroopan. Seuraavaksi kysyttiin mitä ominaisuuksia ihmisissä pidettiin tärkeinä, että heitä voidaan pitää suomalaisina. Vastaajien tuntemaa ylpeyttä Suomesta kartoitettiin väittämillä, jotka käsittelivät mm. demokratiaa, kansainvälistä poliittista vaikutusvaltaa, taloudellisia saavutuksia, sosiaaliturvajärjestelmää, saavutuksia urheilussa, taiteessa ja kirjallisuudessa, armeijaa, historiaa sekä tasa-arvoa.

Seuraavissa väittämissä käsiteltiin laajasti kansallisia ja kansainvälisiä toimia, mm. Suomen talouden suojelemista, ympäristön saastumista, Suomen omista eduista huolehtimista ja ulkomaalaisten maanosto-oikeutta. Esitettiin myös väittämiä monikansallisista yhtiöistä, vapaakaupasta sekä kansainvälisistä organisaatioista ja järjestöistä. Useat väittämät käsittelivät erilaisia rodullisia ja etnisiä ryhmiä, maahanmuuttajia sekä heidän kulttuuriaan ja tapojaan.

Vastaajilta kysyttiin kuinka ylpeitä he olivat suomalaisuudestaan ja esitettiin väittämiä, jotka käsittelivät vahvojen isänmaallisten tunteiden vaikutuksia. Kysyttiin myös onko vastaaja Suomen kansalainen ja olivatko hänen vanhempansa vastaajan syntyessä Suomen kansalaisia. Euroopan unionia koskevissa kysymyksissä tiedusteltiin, kuinka paljon vastaajat olivat kuulleet tai lukeneet unionista, hyötyykö Suomi unionin jäsenyydestä sekä tuleeko unionin päätöksiä noudattaa vaikka olisi niistä eri mieltä. Haluttiin myös tietää pitäisikö Euroopan unionilla olla enemmän vai vähemmän valtaa kuin jäsenmaiden kansallisilla hallituksilla ja tiedusteltiin, miten vastaaja äänestäisi jos järjestettäisiin kansanäänestys siitä tulisiko Suomen pysyä Euroopan unionin jäsenenä vai erota siitä.

Kyselyssä on runsaasti taustamuuttujia, mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, ammatti, ammattiasema, säännöllinen viikoittainen työaika, ammattiliiton jäsenyys, työnantajasektori, toimiala, poliittinen asennoituminen, kirkossakäynti, kirkon tai uskonnollisen yhteisön jäsenyys, yhteiskuntaluokka, bruttotulot, kotitalouden tulot, kotitalouden henkilömäärä ja ikärakenne, vastaajan asuinpaikkakunnan tyyppi ja asuinmaakunta. Puolison osalta mm. koulutus, ammatti, säännöllinen viikoittainen työaika, työnantajasektori ja toimiala.

Asiasanat

Euroopan unioni; asenteet; etniset ryhmät; kansainväliset järjestöt; kansainväliset yritykset; kansainvälisyys; kansalaisuus; kansallinen identiteetti; kansallisuus; maahanmuuttajat; maahanmuuttopolitiikka; siirtolaiset; suomalaisuus; ulkomaalaiset; ylpeys

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Kulttuuri- ja kansallinen identiteetti (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Vähemmistöt (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

ISSP (International Social Survey Programme)

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Tuottajat

• Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
• Tilastokeskus
• Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Ajallinen kattavuus

2013

Aineistonkeruun ajankohta

2013-09-05 – 2013-12-11

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15 - 74-vuotiaat suomalaiset

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Lähdeaineistot

Maakunta-muuttuja pohjautuu rekisteritietoihin.

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: systemaattinen otanta

Systemaattinen satunnaisotanta väestötietokannasta. Lajittelujärjestys: kuntakoodi ja syntymäaika.

Otoskoko 2500, joista suomenkielisiä 90 %, ruotsinkielisiä 5 % ja äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvia 5 %. Lomakkeita palautettiin 1243. Kato: yhteensä 1257, joista kieltäytyneitä 7, osoite tuntematon 7, kieliongelmat 1, sairas, vammainen tai hoitolaitoksessa 2 ja muusta syystä vastaamatta jättäneitä 1240.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

49,7

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

1.0

Katso myös

FSD0121 ISSP 2003: kansallinen identiteetti II: Suomen aineisto

FSD3855 ISSP 2023: kansallinen identiteetti IV: Suomen aineisto

Painokertoimet

Aineistossa on kaksi painomuuttujaa. Ne on luotu kalibrointimenetelmällä estimoinnin tehokkuuden lisäämiseksi ja kadon aiheuttaman vääristymän korjaamiseksi. Painot perustuvat seuraaviin väestöjakaumiin: 1) sukupuoli, 2) ikäluokat (15-24, 25-34, ..., 65-74), 3) NUTS3-alueet siten, että Suur-Helsingin aluetta käsiteltiin erillisenä ja 4) kuntatyyppi (kaupunki - kaupunkimainen maas. - maaseutu). Ensimmäinen painomuuttuja (muuttuja bv4) ulottaa tulokset koko väestöön (painojen summa on väestön koko). Toisella painomuuttujalla (muuttuja bv5) ei ole tätä laajennusvaikutusta (painon keskiarvo on yksi ja summa havaintojen lukumäärä). Molemmat painomuuttujat perustuvat samaan kalibrointiprosessiin, vain mittakaava on erilainen.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

International Social Survey Programme (ISSP) & Blom, Raimo (Tampereen yliopisto) & Melin, Harri (Tampereen yliopisto): ISSP 2013: kansallinen identiteetti III: Suomen aineisto [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2014-06-12). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2944

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta

Meier, Henk Erik and Mutz, Michael. 2018. "Political regimes and sport-related national pride: a cross-national analysis." International Journal of Sport Policy and Politics 10(3): 23.

Ariely, Gal. 2018. "Evaluations of patriotism across countries, groups, and policy domains." Journal of Ethnic and Migration Studies 44(3): 462-81.

Caricati, Luca. 2018. "Perceived threat mediates the relationship between national identification and support for immigrant exclusion: A Cross-National Test of Intergroup Threat Theory." International Journal of Intercultural Relations 66: 41-51.

Kwak, J., And Wallace, M. 2018. "The impact of the great recession on perceived immigrant threat: A cross-national study of 22 countries." Societies 8(3).

Visintin Emilio P., Green Eva G. T., Sarrasin Oriane. 2018. "Inclusive Normative Climates Strengthen the Relationship Between Identification With Europe and Tolerant Immigration Attitudes: Evidence From 22 Countries." Journal of Cross-Cultural Psychology 49(6): 15.

Bearce, David H., and Megan Roosevelt. 2018. "A Sometimes Hidden Economic Dimension to Individual Immigration Preferences: Cross-National Evidence in Support of the Labor Competition Hypothesis." Political Research Quarterly Online First. https://doi.org/10.1177%2F1065912918819863

Simonsen, Kristina Bakkaer 2017. "Does citizenship always further Immigrants' feeling of belonging to the host nation? A study of policies and public attitudes in 14 Western democracies." Comparative Migration Studies 5(1): 3.

Hadler, Markus, and Anaid Flesken. 2018. Political rhetoric and attitudes toward nationhood: A time-comparative and cross-national analysis of 39 countries. International Journal of Comparative Sociology 59(5-6): 362-82.

Schmidt, Peter, and Markus Quandt. 2018. National identity, nationalism, and attitudes toward migrants in comparative perspective. International Journal of Comparative Sociology. International Journal of Comparative Sociology 59(5-6): 355-361.

Larsen, Christian Albrekt. 2017. Revitalizing the 'civic' and 'ethnic' distinction: Perceptions of nationhood across two dimensions, 44 countries and two decades. Nations and Nationalism 23(4): 970-93.

Choi, G. 2019. Revisiting the redistribution hypothesis with perceived inequality and redistributive preferences. European Journal of Political Economy.

Jimenez, Antonia Maria Ruiz, Jose M. Echavarren, and Nieves Aquino Llinares. 2018. Gone with the crisis? A multilevel analysis of economy, welfare, and national identity in Europe. Analise Social 53(229): 928-956.

Bearce, David H., and Brandy J. Jolliff Scott. 2019. Popular non-support for international organizations: How extensive and what does this represent? The Review of International Organizations Online first. DOI:10.1007/s11558-019-09351-3

Trittler, Sabine 2017. Explaining Differences in the Salience of Religion as a Symbolic Boundary of National Belonging in Europe. European Sociological Review 33(5): 708-720.

Linsi, Lukas A. 2017. The Shadow of Socialization: Narratives about the World Economy and the Intergenerational Divide in Mass Attitudes Towards Economic Globalization. in Fickle Formulas. 59. University of Amsterdam.

Aleman, Jose, and Dwayne Woods. 2017. Inductive constructivism and national identities: letting the data speak. Nations and Nationalism Online First.

Owen, Erica, and Noel P. Johnston. 2017. Occupation and the Political Economy of Trade: Job Routineness, Offshorability, and Protectionist Sentiment. International Organization 71(4): 665-699.

Zhao, Dahai, Hongyu Zhao, and Paul D. Cleary. 2018. International variations in trust in health care systems. The International Journal of Health Planning and Management 34(1).

Coenders, Marcel, Lubbers, Marcel and Scheepers, Peer. 2020. 'Nationalism in Europe: Trends and Cross-national Differences in Public Opinion.' European Review, First View, 1-13.

Egger, Hartmut and Fischer, Christian. 2020. 'Increasing resistance to globalization: The role of trade in tasks.' European Economic Review 126: Online first. DOI: 10.1016/j.euroecorev.2020.103446.

Hadler, Markus, Chin, Lynn and Tsutsui, Kiyoteru. 2020.'Conflicting and reinforcing identities in expanding Europe from 1995 to 2019. Findings revisited in an even larger Europe.' Innovation - The European Journal of Social Science Research 34:1, 3-13. doi:10.1080/13511610.2020.1745060.

Harms, Philipp and Schwab, Jakob. 2020.'Depression of the deprived or eroding enthusiasm of the elites: What has shifted the support for international trade?'. European Journal of Political Economy 64:Online first. DOI: 10.1016/j.ejpoleco.2020.101901.

Biolcati, Ferruccio; Molteni, Francesco; Quandt, Markus & Vezzoni, Cristiano (2020): Church Attendance and Religious change Pooled European dataset (CARPE): a survey harmonization project for the comparative analysis of long-term trends in individual religiosity. Quality & Quantity: International Journal of Methodology, 1-25. DOI: 10.1007/s11135-020-01048-9.

Immergut, Ellen M. and Schneider, Simone M. 2020.'Is it unfair for the affluent to be able to purchase 'better' healthcare? Existential standards and institutional norms in healthcare attitudes across 28 countries.' Social Science & Medicine 267. DOI: 10.1016/j.socscimed.2020.113146.

Engler, Sarah and Weisstanner, David. 2021.The threat of social decline: income inequality and radical right support. Journal of European Public Policy 28:2, 153-173. doi: 10.1080/13501763.2020.1733636.

Aichholzer, J., Kritzinger, S. and Plescia, C. 2021. National identity profiles and support for the European Union. European Union Politics. doi: 10.1177/1465116520980068.

Sumino, T. 2021. My Country, Right or Wrong: Education, Accumulated Democratic Experience, and Political Socialization of Blind Patriotism. Political Psychology. doi: 10.1111/pops.12723.

Biolcati, Ferruccio; Molteni, Francesco; Quandt, Markus and Vezzoni, Cristiano (2022): "Church Attendance and Religious change Pooled European dataset (CARPE): a survey harmonization project for the comparative analysis of long-term trends in individual religiosity." In: Quality and Quantity 56 (3): 1729-1753. doi: https://doi.org/10.1007/s11135020-01048-9.

Gabrielsson, D. (2022): "National identity and democracy: Effects of non-voluntarism on formal democracy." In: Nations and Nationalism 28 (2): 501-522. doi: https://doi.org/10.1111/nana.12766

Kende, Judit; Sarrasin, Oriane; Manatschal, Anita; Phalet, Karen and Green, Eva G. T. (2022): "Policies and prejudice: Integration policies moderate the link between immigrant presence and anti-immigrant prejudice". In: Journal of Personality and Social Psychology 123: 337-352.