Display study description .

FSD2924 Hyvinvoiva sateenkaarinuori 2013

The dataset is (C) available for research only (including e.g. Master's, licentiate and doctoral theses). The dataset may not be used for other theses (e.g. Bachelor's or polytechnic theses), for other study purposes (e.g. seminar papers, essays) or teaching.

Download the data

Study description in other languages

Related files

Authors

  • Alanko, Katarina (Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto)

Keywords

aseksuaalisuus, homoseksuaalisuus, hyvinvointi, ihmissuhteet, interseksuaalisuus, mielenterveys, ruumiinkuva, seksuaalisuus, seksuaalivähemmistöt, sukupuolenkorjaus, sukupuoli-identiteetti, syrjintä, terveys, transsukupuolisuus, transvestismi, väkivalta

Abstract

Nuorisotutkimusseuran ja Seta ry:n yhteistyössä toteutettu Hyvinvoiva sateenkaarinuori -kysely keräsi tietoa Suomessa asuvien homo-, lesbo-, bi-, trans- ja queer -nuorten ja -aikuisten hyvinvoinnista loppukeväästä 2013. Kysely on osa Hyvinvoiva sateenkaarinuori -hanketta, joka rahoitettiin opetus- ja kulttuuriministeriön lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman varoista. Kyselyn teemoja ovat sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti, seksuaalinen suuntautuminen ja käyttäytyminen, ihmissuhteet, terveys, syrjinnän ja väkivallan kokemukset sekä yhteiskunnan asenteet. Vastaajat ovat pystyneet täydentämään vastauksiaan useiden avokysymysten avulla. Kyselytutkimus on ensimmäinen nuorille suunnattu seksuaalista suuntautumista ja sukupuolen moninaisuutta kartoittava tutkimus Suomessa.

Aluksi kyselyssä käsiteltiin sukupuolen ilmaisua ja sukupuoli-identiteettiä. Vastaajalta kysyttiin omaa kokemusta sukupuolestaan, millaiseksi uskoo muiden mieltävän itsensä ja mikä sukupuoli hänelle on määritelty syntymähetkellä. Edelleen kysyttiin, onko vastaajalla jokin intersukupuolisuuden muoto, onko hän transihminen ja miten hän mieltää nykyisen sukupuolensa. Seuraavissa kysymyksissä käsiteltiin tarkemmin tiettyjä sukupuolivähemmistöjä, tässä tapauksessa intersukupuolisuutta, tranvestismiä ja transihmisyyttä. Vastaajilta kysyttiin muun muassa sukupuolisuuteen liittyvien diagnoosien ja kokemusten historiasta, asiaan liittyvästä avoimuudesta suhteessa esimerkiksi perheenjäseniin ja työkavereihin. Lisäksi häneltä kysyttiin, millaista tukea on toivonut asian tultua ilmi muille ihmisille, miltä tahoilta hän on saanut tukea asian hyväksymisessä ja kuinka tyytyväinen hän on nykyiseen elämäntilanteeseensa sukupuolta ajatellen. Edelleen kartoitettiin, onko vastaajalla ollut ryhmästä ulossulkemisen kokemuksia ja miten sukupuolen moninaisuus on vaikuttanut elämässä tehtyihin valintoihin, ihmissuhteisiin ja muuttoihin paikkakunnalta toiselle. Transvestisuutta käsittelevissä kysymyksissä tiedusteltiin lisäksi pukeutumisesta kuten, kuinka usein kokee tarvetta pukeutua toisen sukupuolen vaatteisiin. Lisäksi transkokemuksiin liittyen kysyttiin, onko ajatellut tehdä tai tehnyt sukupuolenkorjauksia ja mitkä ovat tehdyt tai halutut korjaukset.

Seuraavaksi vastaajalta kysyttiin seksuaalisesta suuntautumisesta ja ihmissuhteista. Vastaajalta tiedusteltiin muun muassa, miten hän määrittelee oman suuntautumisensa ja miten hän kertoo siitä muille, sekä keitä kohtaan hän tuntee romanttista ja eroottista kiinnostusta. Vastaajalta kysyttiin myös seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvästä avoimuudesta, eri henkilöiden ja tahojen suhtautumisesta siihen ja miten seksuaalinen suuntautuminen on vaikuttanut valintoihin, ihmissuhteisiin ja muuttohalukkuuteen elämän aikana. Edelleen vastaajalta tiedusteltiin hänen tarvitsemaa tukea, kun hän pohti ulostuloa seksuaaliseen suuntautumisen suhteen, mistä tukea on saanut ja miten kokee seksuaalisen suuntautumisen tällä hetkellä. Ihmissuhteita käsittelevissä kysymyksissä vastaajalta kysyttiin tämänhetkisten ihmissuhteiden laadusta, sukupuoli- tai seksuaalivähemmistön osuutta hänen ystäväpiiristään, pisimmän ihmissuhteen kestoa, nykyistä parisuhdetilannetta ja kumppanin/kumppaneiden sukupuolta. Vastaaja pystyi kertomaan lisäksi useiden avokysymysten avulla erilaisista hyvinvointiin liittyvistä asioista, tilanteista ja tapahtumista, esimerkiksi suhteessa läheisiin ihmissuhteisiin, työelämään tai asevelvollisuuden suorittamiseen.

Kyselyssä oli myös vastaajan terveyttä, kehonkuvaa, ja seksuaalista käyttäytymistä koskevia kysymyksiä. Vastaajalta kysyttiin tyytyväisyyttä koskien eri elämänosa-alueita. Häneltä kysyttiin myös onko hänellä pysyviä vammoja tai pitkäaikaissairauksia. Edelleen kysyttiin miten terveelliseksi vastaaja kokee elintapansa, miten eri asiat ovat aiheuttaneet huolta edellisen neljän viikon aikana, liittyvätkö huolet hänen sukupuolisuuteensa tai seksuaaliseen suuntautumiseensa ja kuinka hyvin hän saanut apua terveyden ongelmiinsa. Kehonkuvasta ja syömisestä vastaajalta tiedusteltiin muun muassa, miten hän suhtautuu painoonsa ja kehonsa eri osiin, sekä onko hänellä syömisen ongelmakäyttäytymiseen liittyviä toimintoja kuten oksentamista tai ahmimista. Mielenterveyttä kartoitettiin käyttämällä Rosenbergin asteikkoa sekä Short Warwick and Edinburgh Mental Well-Being –mittaria (SWEMWBS). Edellinen mittaa kokonaisvaltaista tyytyväisyyttä itseen kokonaisuutena ja jälkimmäinen tunteita ja ajatuksia edellisen kahden viikon aikana. Vastaajalta kysyttiin myös itsetuhoisuudesta. Seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä käsiteltiin seksikokemuksia, sukupuolitauteja ja internetissä tapahtuvaa kiusaamista sekä tapailuun ja seksiin liittyviä ehdotuksia.

Kyselyn loppupuolella käsiteltiin syrjinnän ja väkivallan kokemuksia. Syrjintää koskevissa kysymyksissä tiedusteltiin muun muassa käsityksiä seksuaali- tai sukupuolivähemmistöjen erityiskohtelusta, omakohtaisia kokemuksia liittyen sukupuolinormien mukaiseen käyttäytymiseen ja turvallisuuden tunteista eri paikoissa, kuten yökerhoissa. Edelleen kysyttiin muun muassa vastaajan mahdollisesta kohtaamasta epäasiallisesta kohtelusta tai häirinnästä, sen tapahtumapaikasta ja siihen saadusta avusta. Seuraavaksi vastaajalta kysyttiin fyysisen, seksuaalisen, henkisen ja hengellisen väkivaltamuotojen kohdilla, onko kokenut ko. väkivaltaa, minkä ikäinen hän on ollut tapahtumahetkellä, missä väkivallanteko on tapahtunut ja onko teolla yhteyttä sukupuolen ilmaisuun tai seksuaaliseen suuntautumiseen. Lisäksi vastaaja sai vapaamuotoisesti kuvailla kokemaansa väkivaltaa avovastauksessa. Seksuaalista väkivaltaa koskevissa kysymyksissä tiedusteltiin lisäksi tekijään liittyviä yksityiskohtia, kuten tunsiko tekijän.

Lopuksi kyselyssä kartoitettiin yhteisöllisyyttä, yhteiskunnan asenteita sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä kohtaan sekä tulevaisuuden toiveita. Vastaajalta tiedusteltiin kuinka usein osallistuu eri toimintoihin, kuten Setan tai muun vastaavan järjestön toimintaan ja miten järjestöissä yleisesti suhtaudutaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin. Lisäksi kysyttiin vastaajalta arjen sosiaalista kanssakäyntiä vaikeuttavista tekijöistä ja siitä, miten arvioi sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön kuuluvien asiakkaiden kohtaamisvalmiutta erilaisissa viranomais- ja ammattitahoissa, kuten Kansaneläkelaitoksella. Vastaajalta kysyttiin vielä väittämien avulla hänen tulevaisuuden odotuksistaan.

Taustamuuttujina aineistossa on syntymävuosi, paikkakuntatyyppi, asuinalue lääneittäin, perhemuoto, koulutus, työmarkkina-asema, äidinkieli, etninen ryhmä, uskontokunta, tulot sekä vanhempien koulutus ja yhteiskuntaluokka.

Permanent link to this dataset:

Direct link to this tab:

Study description in machine readable DDI 2.0 format

Metadata record is licensed under a CC BY 4.0 license.