Aineiston nimi

European Social Survey 2012: Suomen aineisto

Aineistonumero

FSD2922

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2922

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Fitzgerald, Rory (City University. Centre for Comparative Social Surveys)
• Jowell, Roger (City University. Centre for Comparative Social Surveys)
• ESS Core Scientific Team
• Ervasti, Heikki (Turun yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos)

Muut tekijät

• Nieminen, Markku (Tilastokeskus)

Sisällön kuvaus

Tutkimus kartoittaa asenteita, uskomuksia ja käyttäytymistä. Kysely koostuu samanlaisena jokaisella kierroksella toistuvasta ydinmoduulista sekä jokaiselle kierrokselle erikseen suunnitelluista vaihtuvista moduuleista.

Vuonna 2012 kysymykset käsittelivät mm. television katselua, sosiaalista luottamusta, politiikkaa, yhteiskunnan tilaa ja maahanmuuttoa. Moduuliin sisältyi lisäksi kysymyksiä subjektiivisesta hyvinvoinnista, uskonnosta ja etnisyydestä. Lisäksi esitettiin useita väittämiä, joilla kartoitettiin vastaajien kokemuksia demokratiasta ja sen toteutumisesta.

Henkilökohtaista hyvinvointia käsiteltiin kysymällä vastaajien tyytyväisyydestä elämäänsä ja taloudelliseen tilanteeseensa. Maahanmuuttoa koskevissa kysymyksissä vastaajilta tiedusteltiin mm. miten paljon ja mistä maista maahanmuuttoa tulisi sallia ja millaisia vaikutuksia maahanmuutolla olisi Suomeen. Kysyttiin myös tunteeko vastaaja kuuluvansa johonkin syrjityssä asemassa olevaan ryhmään ja millä perusteella tätä ryhmää syrjitään.

Haastateltujen sosiodemografisia taustoja kartoitettiin tutkimuksessa hyvin laajasti. Heiltä tiedusteltiin muun muassa perherakennetta, sukupuolta, ikää, asuinalueen tyyppiä, koulutusta ja ammattia, puolison ja vanhempien taustoja, kuulumista ammattiliittoon, kotitalouden tuloja ja siviilisäätyä.

Viimeisillä kysymyksillä pyrittiin selvittämään, millaisia vastaajat kokivat olevansa. Heille esitettiin lyhyitä kuvauksia ihmisten ominaisuuksista ja pyydettiin arviota siitä, miten paljon kuvaus muistuttaa heitä itseään.

Asiasanat

Eurooppa; ansiotyö; demokratia; elämä; etnisyys; hallituksen muodostaminen; luottamus; maahanmuuttajat; poliittinen osallistuminen; politiikka; tunteet; tyytyväisyys; työelämä; vähemmistöt

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

ESS (European Social Survey)

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Alkuperäisarkisto

Sikt - Norwegian Agency for Shared Services in Education and Research. Data Archive and distributor of ESS data for ESS ERIC.

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Ajallinen kattavuus

2012

Aineistonkeruun ajankohta

2012-09-03 – 2013-01-31

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15-vuotta täyttäneet Suomessa asuvat henkilöt

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

Otokseen poimittiin Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta tietokannasta 3300 Suomessa asuvaa 15 vuotta täyttänyttä henkilöä. Ylipeittoon kuuluivat kuolleet sekä kenttätyöjakson ajan laitoksissa tai ulkomailla asuneet. Perusjoukko lajiteltiin sukupuolen, asuinpaikan ja iän suhteen. Jokaiseen ei-tavattuun kohdehenkilöön otettiin yhteyttä vähintään neljä kertaa ennen kuin tapaus luokiteltiin puuttuvaksi.

Keruumenetelmä

Kasvokkainen haastattelu: tietokoneavusteinen (CAPI tai CAMI)

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

67,3

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

2.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Lomake sisältää metodologisia testikysymyksiä eli samansisältöisiä, mutta eri tavalla muotoiltuja kysymyksiä. Nämä kysymykset on satunnaistettu vastaajille: Ryhmä A, kysymykset I1 - I9; Ryhmä B, kysymykset I10 - I18; Ryhmä C, kysymykset I19 - I27; Ryhmä D, kysymykset I28 - I36.

Muuttujat B10b, B18b2, C17b, C21, C26, C28, F34, F34a F48, F49 F54 ja F58 sekä haastattelijoiden täyttämät havainnointikysymykset J1 - J9 eivät ole mukana arkistolle toimitetussa aineistossa.

Painokertoimet

Aineistossa on kaksi painomuuttujaa, jotka korjaavat otosta väestösuhteita edustavaksi (pohjana väestön ikä-sukupuoli-suhteet, äidinkieli, muunnettu suuraluejako ja kuntaryhmitys). Painot laskettiin käyttäen Devillen ja Särndalin (JASA, 1992) painojen kalibrointimenetelmää. Painotuksessa käytettiin seuraavia jakaumia: 1) sukupuoli ikäluokittain: 15-19, 20-24, 25-29, 30-34, 35-39, 40-44, 45-49, 50-54, 55-59, 60-64, 65-69, 70-79, 80 ja yli, vastaajan sukupuolen mukaan (2*13=26 luokkaa), 2) vastaajan äidinkieli: suomi ja saame, ruotsi, norja ja tanska, muut (3 luokkaa), 3) muunnettu suuraluejako (NUTS2): pääkaupunkiseutu, Etelä-Suomi (pl. pääkaupunkiseutu) + Ahvenanmaa, Itä-Suomi, Länsi-Suomi ja Pohjois-Suomi (5 luokkaa) ja 4) tilastollinen kuntaryhmitys: kaupunkimaiset kunnat, taajaan asutut kunnat, maaseutumaiset kunnat (3 luokkaa). Alkuperäisenä painona käytettiin otospainoa jaettuna vastaustodennäköisyydellä koko otoksen tasolla. Siten se oli sama jokaiselle otokseen poimitulle henkilölle. Lopulliset painot laskettiin käyttäen yllämainittuja väestöjakaumia. Kalibrointi suoritettiin käyttäen logit-etäisyysfunktiota ja ns. g-painojen vaihtelu rajoitettiin välille [0.7, 1.5]. Lopullisten painojen variaatiokerroin oli 19.4 prosenttia. Painottamiseen käytettiin CALMAR- SAS-makroa (ks. Sautory 1993). Lopulliset painot skaalattiin siten, että keskiarvoksi tuli 1, jolloin ne summautuvat vastaajien lukumääräksi (analyysipaino). Toisen painomuuttujan (korotuspaino) summa on 15-vuotta tayttäneiden suomalaisten lukumäärä (4,4 milj.).

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Fitzgerald, Rory (City University) & Jowell, Roger (City University) & ESS Core Scientific Team & Ervasti, Heikki (Turun yliopisto): European Social Survey 2012: Suomen aineisto [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-07-19). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2922

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Erityisehdot

European Social Survey -datatiedosto on lisensoitu CC BY-NC-SA 4.0:lla (https://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0/).

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta

Sillanpää, Julia (2015). Myötätunnon kokemisen yhteydet yksilön psyykkiseen resilienssiin. Tampere: Tampereen yliopisto. Sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielma. URN:NBN:fi:uta-201508312263

Sandström, Sara (2015): Lapsuudenkodin yhteiskuntaluokan vaikutus aikuisen puoluesamaistumiseen Suomessa. Helsinki: Helsingin yliopisto. Kandidaatintutkielma.

Lainesalo, Anna (2016). Suomalaisten 19-30-vuotiaiden nuorten työttömyys ja sen yhteydet hyvinvointiin. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201701201053

Hietala, Samuli (2016). Koulutuksen asiantuntijana vieraassa kulttuurissa: suomalainen koulutusvientiasiantuntijatyö sekä kulttuuriäly. Pro gradu -tutkielma, yhteiskuntatieteiden- ja filosofian laitos. Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201611174644

Ylisalo, Juha. 2017. "Demokratia OK, muukin käy": EU-aikana aikuistuneet arvostavat demokratiaa muita vähemmän. Tyytymättömyyden siemenet: Mistä populismi tulee? EVA Raportti 2/2017, 63-87.

Herranen, Liinu. 2019. Suomalaisten maahanmuuttoasenteet 2002-2016. Maahanmuuttoasenteiden muutokset sekä asenteisiin yhteydessä olevat tekijät. Itä-Suomen yliopisto.

Tuominen, Minna & Kilpi-Jakonen, Elina (2020) Hyvinvoinnin sosiaaliset juuret. Luokka-analyysi sosiaalisen pääoman ja hyvinvoinnin välisestä yhteydestä. Sosiologia 57:2. 7-25.

Karhu, Juha (2020). Rukoilun merkityksestä juutalaisuudessa: Pro gradu -kyselytutkimus Suomen juutalaisten rukoilemiseen liittyvistä käsityksistä. Helsinki: Helsingin yliopisto. Lähi-idän tutkimuksen pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012155200.

Hoffren, Mika (2020). Pienituloisten subjektiivinen hyvinvointi ja siihen vaikuttavat tekijät. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202012177219

Dotti Sani, Giulia M. and Quaranta, Mario (2021): Mapping Changes in Attitudes towards Gays and Lesbians in Europe: An Application of Diffusion Theory. In: European Sociological Review: 1-14. doi:10.1093/esr/jcab032

Mitchell, Jeffrey (2021): Social Trust and Anti-immigrant Attitudes in Europe: A Longitudinal Multi-Level Analysis. In: Frontiers in Sociology 6: 193-203. doi: 10.3389/fsoc.2021.604884

Muringani, Jonathan; Fitjar, Rune D. & Rodriguez-Pose, Andres (2021): Social capital and economic growth in the regions of Europe. In: Environment and Planning A: Economy and Space 53 (6): 1412-1434. doi: 10.1177/0308518X211000059.

Kokkonen, Andrej and Linde, Jonas (2021): Nativist attitudes and opportunistic support for democracy. In: West European Politics: 1-24. doi:10.1080/01402382.2021.2007459

Kopyciok, Svenja and Silver, Hilary (2021): Left-Wing Xenophobia in Europe. In: Frontiers in Sociology 6: 1-17. DOI:10.3389/fsoc.2021.666717