FSD2914 Suomalaisten näkemykset kulttuurista 2013

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Suomen Kulttuurirahasto

Asiasanat

elokuvat, kirjallisuus, konsertit, kulttuuri, kulttuurielämä, kulttuurijournalismi, kulttuurintutkimus, kulttuuritapahtumat, kulttuuritarjonta, kulttuuritoiminta, museot, oopperataide, taide, taide-elämä, taiteilijat, tanssi, teatteritaide

Sisällön kuvaus

Suomen Kulttuurirahaston 2013 teettämässä kyselyssä selvitetään suomalaisten näkemyksiä ja arvioita kulttuurista ja sen kuluttamisesta.

Ensin vastaajilta kysyttiin, milloin he olivat viimeksi käyneet eri kulttuuri- ja taidekohteissa kuten teatterissa, museossa, taidenäyttelyssä, oopperassa, elokuvissa tai konserteissa. Tämän jälkeen tiedusteltiin tärkeimpiä syitä sille, miksi vastaaja ei osallistunut kulttuuritapahtumiin. Vastausvaihtoehtoina olivat esimerkiksi kulttuurisen kiinnostuksen puuttuminen, se, etteivät aiheet kiinnosta, pääsymaksujen korkeus, etäisyys ja sopivan seuran puuttuminen. Vastaajilta kysyttiin myös miten tärkeiksi taiteen tehtäviksi hän kokee esimerkiksi viihdytyksen tai lohdun tuomisen arkeen, yhteiskunnallisten epäkohtien käsittelyn, syvälliseen ajatteluun johdattelun, ihmisten yhdistämisen kokemusten avulla, esteettisten kokemusten tai taloudellisen lisäarvon tuottamisen tai hyvinvoinnin edistämisen.

Vastaajilta kysyttiin myös mielipiteitä erilaisiin taidetta koskeviin väittämiin esimerkiksi siitä tulisiko eliitin itse maksaa taide, josta se pitää, tulisiko taidetta tukea verovaroista, olisiko korkeakulttuuri useimmiten erotettava viihteestä sekä vaikuttaako kriitikoiden mielipide siihen, miten hän taidetta arvostaa. Vastaajia pyydettiin niin ikään kertomaan millaisia asioita, kuten provosoivaa ivaa, viihdyttävää huumoria, tunteisiin vetoavaa draamaa, yhteiskunnallisten ongelmien käsittelyä, realismia tai surrealismia teatterissa tulisi olla, jotta he kävisivät siellä useammin. Vastaajille nimettiin lisäksi suomalaisia taiteilijoita eri taiteenaloilta ja aikakausilta, ja heitä pyydettiin kertomaan, missä määrin he olivat vaikuttuneita taiteilijoiden työstä ja teoksista. Lueteltuihin taiteilijoihin kuuluivat esimerkiksi Albert Edelfelt, Tove Jansson, Katri-Helena Kalaoja, Juice Leskinen, Väinö Linna, Sofi Oksanen, Helene Schjerfbeck, Jean Sibelius ja Mika Waltari.

Seuraavaksi kartoitettiin, kuinka tärkeää vastaajalle oli, että hänen asuinpaikkakunnallaan oli tarjolla esimerkiksi teatteria, oopperaa, taidemuseo, musiikki- tai taidekoulutusta, kulttuurijärjestöjä, konsertteja, kirjasto tai kirjakauppa. Vastaajalta kysyttiin myös valmiutta matkustaa 200 km osallistuakseen kulttuuritapahtumaan. Lopuksi vastaajille esitettiin kysymyksiä kulttuuritiedotuksesta. Heiltä kysyttiin, miten tärkeinä he pitivät eri kanavia, kuten televisiota ja sanomalehtiä kulttuurista tiedottamiseen, sekä sitä, millainen tiedonvälitys, kuten kritiikit ja esittely on heille tärkeää.

Taustamuuttujina aineistossa ovat ikä, asuinkunta luokiteltuna, työpaikan toimiala, maakunta, sukupuoli, ammattiasema, koulutus, tulot, asumismuoto, asunnon omistussuhde, koettu yhteiskuntaluokka, puoluekanta, sijoittuminen vasemmisto - oikeisto-akselilla, ammattiliittoon kuuluminen ja ammattiryhmä.

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa

Creative Commons License
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.