Näytä aineistokuvailu.

FSD2888 Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2009

Aineisto on käytettävissä (D) vain luovuttajan luvalla.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Moisio, Pasi (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

Asiasanat

elinolot, hyvinvointi, hyvinvointipolitiikka, palvelut, perhepolitiikka, sosiaali-indikaattorit, sosiaalipalvelut, sosiaalipolitiikka, sosiaaliturva, terveydenhuolto, terveys, terveyspalvelut, terveyspolitiikka

Sisällön kuvaus

Suomalaisten Hyvinvointi ja Palvelut (HYPA) -kysely on paneelimuotoinen kyselytutkimus, jossa yhdistetään puhelin- ja käyntihaastatteluja, postikyselyjä ja rekisteriaineistoja. Tutkimuksen tavoitteena on tarjota ajan tasalla olevaa, luotettavaa ja kattavaa tutkimusaineistoa suomalaisten hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluiden käytöstä. Tämä aineisto käsittää vuonna 2009 tehtyjen haastatteluiden sekä postikyselyjen vastaukset.

Puhelinhaastattelun kysymykset käsittelivät hyvinvointia, sosiaalisia suhteita, terveyttä ja terveyspalveluita, sosiaalipalveluita, läheisapua sekä elämänlaatua. Hyvinvointia käsittelevät kysymykset koskivat subjektiivista eli koettua elintasoa sekä asumista. Sosiaalisista suhteista tiedusteltiin kysymällä vastaajan lähipiirin kuuluvista henkilöistä sekä osallisuudesta. Vastaajalta kysyttiin muun muassa omia kokemuksia siitä, tunteeko vastaaja itsensä yksinäiseksi.

Terveyttä ja terveyspalveluita koskevissa kysymyksissä lähdettiin liikkeelle vastaajan omasta terveydentilasta. Vastaajalta kysyttiin omista sairauksista tai muista vammoista. Seuraavaksi kysyttiin terveyspalveluista kartoittamalla vastaajan lääkärissä käymistä, kuten onko vastaaja käynyt viimeisten 12 kuukauden aikana terveyskeskuslääkärillä, yksityislääkärin vastaanotolla tai sairaalan poliklinikalla ja jos on, niin kuinka monta kertaa. Vastaajaa pyydettiin määrittelemään asioita, jotka mahdollisesti ovat haitanneet hoidonsaamista, kuten rahan puute, palveluiden puute tai palveluiden etäisyys. Myös kokemuksia hoitoon pääsyn odotusajoista tiedusteltiin. Lopuksi terveyttä koskevissa kysymyksissä vastaaja sai arvioida julkisten- ja yksityisten terveyspalveluiden laatua.

Sosiaalipalveluita kartoitettiin esittämällä kysymyksiä väestöön yleensä ja palveluiden käytännön toteutukseen liittyen. Vastaajaa pyydettiin arvioimaan sosiaalipalveluiden tilaa Suomessa sekä omaa luottamusta erilaisten palveluiden saamiseen, kuten lasten päivähoitopaikan, toimeentulotuen tai vammaispalveluiden saamiseen niitä tarvittaessa. Myös mielipidettä verorahojen kohdentamisesta erilaisiin sosiaalipalveluihin tiedusteltiin. Sosiaalipalveluiden käytännön toteutusta koskevissa kysymyksissä pyydettiin arviota sosiaalipalveluita hakeneilta henkilöiltä palvelusta peritystä maksusta, palvelun riittävyydestä ja palvelun saamiseen kuluneesta ajasta. Vastaaja sai arvioida lisäksi näkemyksiään sosiaalitoimessa tapahtuvaan asiointiin liittyen, kuten jonottamiseen, virastojen aukioloaikoihin ja palvelun laatuun.

Läheisapua ja elämänlaatua käsiteltiin omaishoitajuutta ja henkilökohtaista hyvinvointia tiedustelevilla kysymyksillä. Vastaaja sai arvioida millainen palveluiden laatu on niiden omaisten kohdalla, joiden omaishoitajana vastaaja itse toimii. Omaa elämänlaatua vastaaja sai arvioida terveyteen, keskittymiseen, tyytyväisyyteen ja liikuntakykyyn peilaten.

Postikyselyssä kartoitettiin vastaajan sairauksia, vakuutuksia, mielipiteitä terveyspalveluista ja sosiaaliturvasta sekä terveydentilaa. Vastaajalta kysyttiin aluksi sairastumisesta arkipäivinä ja sairasvakuutuksen tyypistä. Seuraavaksi kysyttiin oman kotikunnan sairaanhoidon ja terveyspalvelujen parantamisnäkemyksiä. Vastaajalta kysyttiin lisäksi miten terveyden- ja sairaanhoitoa tulisi ensisijaisesti rahoittaa. Mielipiteitä sosiaaliturvasta kartoitettiin sosiaaliturvan tasoa, sen järjestämisvastuuta sekä verorahojen kohdentamista eri sosiaaliturvan palveluihin tarkastelemalla. Vastaajalta kysyttiin myös kokemuksia siitä, aiheuttavatko käytettyjen sosiaali- ja terveyspalvelujen maksut taloudellisia ongelmia.

Seuraavaksi kysyttiin terveydentilaan liittyviä kysymyksiä. Vastaajaa pyydettiin kattavasti arvioimaan omaa terveyttään muun muassa liikkumiskyvyn, näön, kuulemisen, hengittämisen, nukkumisen syömisen, puhumisen, muistin ja elintoimintojen näkökulmasta. Vastaaja sai arvioida esimerkiksi vastaako oma liikuntakyky niin sanottua normaalia vai onko arjen liikunnassa, kuten kävelemisessä ja portaiden nousemisessa, lieviä haasteita vai onko liikkuminen itsenäisesti täysin mahdotonta. Lisäksi vastaajalta kysyttiin tavanomaisista arjen toiminnoista suoriutumisesta, mielialasta, sukupuolielämästä sekä omasta energiatasosta. Lopuksi terveyteen liittyen kysyttiin vielä suunterveydestä.

Taustamuuttujina olivat kotitalouden koko, ammatti, sukupuoli, syntymävuosi ja asuinpaikkakunnan tyyppi. Lisäksi aineistossa ovat mukana rekisterimuuttujat maakunta, kuntaryhmä, sairaanhoitopiiri, kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo vuonna 2009 sekä koulutustaso (3-luokkainen ISCED-luokittelu).

Pysyvä linkki tähän aineistoon:

Suora linkki tähän välilehteen:

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa

Aineiston kuvailu on lisensoitu CC BY 4.0 -lisenssin mukaisesti.