Näytä aineistokuvailu.

FSD2887 Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2006: lapsiperheet

Aineisto on käytettävissä (D) vain luovuttajan luvalla.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Moisio, Pasi (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES))

Asiasanat

hyvinvointi, lapsuus, palvelut, perhe, perhepolitiikka, sosiaali-indikaattorit, sosiaalinen tuki, sukupolvet, terveys, toimeentulo, työelämä, vanhemmuus

Sisällön kuvaus

Suomalaisten Hyvinvointi ja Palvelut (HYPA) -sarjaan kuuluvassa kyselyssä kartoitettiin hyvinvointipalveluiden toteutumista lapsiperheiden kohdalla vuonna 2006. Postikyselynä toteutetussa kyselyssä teemoina olivat perherakenteiden muutokset, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, toimeentulo, vanhemmuus, ylisukupolviset suhteet, terveys, palvelut, tukiverkostot ja oma lapsuus. HYPA -kysely on STAKESin (nykyinen THL) toteuttama paneelimuotoinen kyselytutkimus, jossa yhdistetään puhelin- ja käyntihaastatteluja, postikyselyjä ja rekisteriaineistoja. Tutkimuksen tavoitteena on tarjota ajan tasalla olevaa, luotettavaa ja kattavaa tutkimusaineistoa suomalaisten hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluiden käytöstä

Aluksi kyselyssä käsiteltiin sitä, millainen vastaajan perhe on tällä hetkellä ja millaisia muutoksia se on kohdannut viimeisen vuoden aikana. Vastaajalta kysyttiin esimerkiksi, keitä henkilöitä hänen kanssaan asuu, montako lasta hänellä on ja minkä ikäisiä he ovat. Jos vastaajalla tai hänen puolisollaan oli lapsia aikaisemmasta liitosta, häneltä kysyttiin lasten asumisjärjestelyistä, tapaamisista ja elatusmaksujen jakautumisesta.

Seuraavat kysymykset koskivat vastaajan työtilannetta ja työn ja perheen yhteensovittamista. Vastaajalta tiedusteltiin muun muassa, onko hänellä töissä mahdollisuuksia työajan joustoihin, tekeekö hän ylitöitä tai useampaa työtä yhtä aikaa, miten hän jaksaa töissä ja millä tavoin työ vaikuttaa perhe-elämään ja parisuhteeseen. Vastaajalta kysyttiin myös perhetilanteen aiheuttamista työnteon rajoitteista ja onko hänellä ollut työn vuoksi vähemmän aikaa läheisilleen viimeisen 12 kuukauden aikana. Lisäksi vastaajalta tiedusteltiin lapsen sairaudesta aiheutuneista poissaoloista työpaikalla, perheen eteen tehdyistä ratkaisuista, kotitöiden jakamisesta ja niistä aiheutuvista kiistoista.

Seuraavaksi kyselyssä tarkasteltiin vastaajan taloudellista tilannetta, vanhempana oloa ja lapsen kasvatukseen liittyviä asioita. Toimeentuloon liittyvät kysymykset käsittelivät säästämisen mahdollisuuksia ja tulojen riittävyyttä. Vanhemmuus-osiossa vastaajalta tiedusteltiin väitteiden avulla esimerkiksi sitä, mitä mieltä hän on itsensä ja puolisonsa jaksamisesta vanhempana ja millaisia kasvatuskeinoja lasten kasvatuksessa tarvitaan. Vastaajalta kysyttiin myös lastensa hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä kuten esimerkiksi, onko hän huolissaan joistain lapseen liittyvistä seikoista, tunteeko hän lastensa kaveripiirin, nukkuuko ja liikkuuko lapsi riittävästi ja millaisia asioita he tekevät yhdessä lapsen kanssa. Lisäksi kysyttiin millaiset ovat yleisimmät riidan aiheet perheessä ja miten lapsen kohdalla toimitaan päihteiden käyttöön liittyvissä asioissa.

Kyselyssä käsiteltiin seuraavaksi sukupolvisia suhteita, avun antoa, vastaajan ja hänen perheensä psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia ja hyvinvointipalveluita. Vastaajalta tiedusteltiin perheen ja isovanhempien yhteydenpidon aktiivisuudesta ja omien vanhempien avustamisesta. Myös tiedusteltiin, onko vastaajan perhe saanut apua erilaisissa asioissa viimeisen 12 kuukauden aikana, kuinka tärkeää saatu tuki on ja mikä on vastaajan suhde vanhempiinsa. Terveyteen liittyvissä kysymyksissä kysyttiin esimerkiksi, millaiseksi vastaaja tuntee terveydentilansa ja onko hänellä ollut viime aikoina stressiä tai erilaisia tuntemuksia kuten kipuja. Hyvinvointipalveluiden käytön kohdalla kysyttiin päivähoidon järjestymistä ja sen toimivuutta. Lisäksi kysyttiin yhteistyöstä päivähoitohenkilöstön kanssa ja siitä missä asioissa on saanut apua äitiys- tai lastenneuvolasta. Kyselyssä kysyttiin vielä, miltä tahoilta vastaajat saavat sosiaalista tukea vanhemmuuteen tai perhe-elämän ongelmiin liittyen.

Lopuksi kyselyssä kartoitettiin lasten koulunkäyntiin ja vastaajan omaan lapsuuteen liittyviä yksityiskohtia. Vastaajalta kysyttiin nuorimman lapsen koulun ja luokan kokoa ja selvitettiin väitteiden avulla myös, sitä mitä mieltä vastaaja on koulun turvallisuudesta, viihtyvyydestä ja sen tarjoamasta tuesta ja palveluista. Omaan lapsuuteen liittyvissä kysymyksissä tiedusteltiin lapsuudenkodin osoittamaa tukea ja rakkautta sekä mahdollisia siellä esiintyneitä ongelmia, kuten alkoholinkäyttöä ja väkivaltaa.

Taustatietoina aineistossa oli sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, pääasiallinen toiminta, henkilöstöryhmä, työaika, työsuhteen laatu ja pääasiallinen työnantaja. Lisäksi aineistossa olivat seuraavat rekisteristä poimitut muuttujat: maakunta, kuntaryhmä, sairaanhoitopiiri ja kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo.

Pysyvä linkki tähän aineistoon:

Suora linkki tähän välilehteen:

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa

Aineiston kuvailu on lisensoitu CC BY 4.0 -lisenssin mukaisesti.