Tekijät

• Kansallinen elektroninen kirjasto (FinELib)

Asiasanat

aineistot, artikkelit (julkaisut), erikoiskirjastot, sähköiset julkaisut, sähköiset julkaisut, tiedonhaku, tieteellinen julkaisutoiminta, tieteelliset kirjastot, tietokannat, tietopalvelu, tutkijat, tutkimuslaitokset, verkkoaineisto, verkkojulkaisut

Sisällön kuvaus

Kansallisen elektronisen kirjaston (FinELib) v. 2004 tutkimuslaitoskirjastojen (erikoiskirjastojen) käyttäjille kohdistetussa kyselyssä kartoitettiin elektronisten aineistojen käyttöä. Tutkimuksella selvitettiin minkälaisia aineistoja tutkimuslaitosten työntekijät tarvitsevat ja miten he käyttävät e-aineistoja.

Aluksi kartoitettiin vastaajien yleisiä käsityksiä elektronisten lehtien ja tietokantojen käytöstä. Vastaajilta kysyttiin missä määrin he käyttivät elektronisia aineistoja ja missä määrin painettuja aineistoja. Lisäksi tiedusteltiin halukkuutta luopua painetuista aineistoista, jos käytössä olisi aineiston elektroninen versio.

Seuraavat kysymykset koskivat FinELib-tietokantoja. Vastaajilta kysyttiin, mitä tietokantoja he olivat käyttäneet ja kuinka tärkeiksi työn tai opiskelun ne koettiin.

Vastaajilta kysyttiin seuraavaksi FinELib-aineistojen tunnettuudesta. Vastaajilta, jotka eivät olleet käyttäneet FinELib-aineistoja, kysyttiin syitä käyttämättömyyteen. Niiltä, jotka käyttivät aineistoja, kysyttiin koska he ovat alkaneet käyttää niitä ja mistä he olivat kuulleet aineistoista.

Aineistojen käyttöä tutkittiin kysymällä kuinka usein, missä ja mihin tarkoituksiin niitä käytettiin. Lisäksi tiedusteltiin millä menetelmällä tarpeelliset elektroniset artikkelit ja lehdet löydettiin.

Käyttökokemuksia kartoitettiin kysymällä löytyykö aineistotarjonnasta oman alan keskeisiä aineistoja, millaisia aineistoja toivottaisiin hankittavan sekä mitä ongelmia aineistojen käytössä ja niiden avulla tapahtuvassa tiedonhankinnassa on koettu. Kysyttiin myös mitä aineistojen käyttöön liittyvää koulutusta tarvittaisiin. Lopuksi pyydettiin arviota FinELib-palvelujen tulevasta käytön määrästä sekä kysyttiin, mitkä koettiin aineistojen suurimmiksi vahvuuksiksi ja heikkouksiksi.

Taustamuuttujina olivat mm. sukupuoli, ikä, tutkimuslaitos, henkilöstöryhmä ja tieteen- tai tutkimusala.