Näytä aineistokuvailu.

FSD2848 Sosiaalibarometri 2011

Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin (esim. pro graduun, lisensiaatin- ja väitöstutkimukseen). Aineistoa ei saa käyttää opetukseen, opiskeluun (esim. harjoitustöihin), alempiin opinnäytteisiin (esim. kandidaatintutkielmiin) eikä ammattikorkeakoulujen opinnäytteisiin.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL)

Asiasanat

Kansaneläkelaitos, asiakaslähtöisyys, henkilöstöresurssit, hyvinvointipalvelut, kilpailuttaminen, sosiaalietuudet, sosiaalihuolto, sosiaalipalvelut, sosiaalitoimi, sähköiset palvelut, terveyskeskukset, terveyspalvelut, työvoiman palvelukeskukset, työvoimatoimistot, viranomaisyhteistyö, yhteispalvelu

Sisällön kuvaus

Sosiaalibarometrit kartoittavat laaja-alaisesti vastaajien organisaatioiden tilannetta ja palveluiden vastaavuutta organisaation toiminta-alueen asukkaiden tarpeisiin. Vuoden 2011 sosiaalibarometrissä vastaajina olivat kuntien sosiaalihuollon, Kansaneläkelaitoksen toimistojen, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä terveyskeskuksien johtavissa asemissa olevat työntekijät.

Vastaajilta kysyttiin organisaation henkilöstöresursseista mm. henkilökunnan määrän muutosta, henkilöstön riittävyyttä ja uusien työntekijöiden rekrytoinnin onnistuneisuutta. Kelan toimistoilta pyydettiin arvioita asiakaspalvelun eri osa-alueiden, kuten tiedottamisen ja neuvonnan, toimivuudesta toimistossa ja toimistoverkon muutosten seurauksista henkilöstön jaksamiseen. Kelan toimistoilta ja TE-toimistoilta kysyttiin myös verkkopalveluiden vaikutuksia asiakkaiden palveluun. Organisaatioiden toiminta-alueiden tilanteesta tiedusteltiin kuntien voimavarojen riittävyyttä palvelujen (mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen) tuottamiseen sekä väestön hyvinvoinnin kokonaistilannetta. Vastaajilta kysyttiin, onko joidenkin väestöryhmien hyvinvoinnin tila kehittynyt myönteisesti tai heikentynyt alueella ja mikäli on, miksi. Sosiaalihuollon johdolta kysyttiin myös onko alueella karsittu sosiaalipalveluita tai onko karsintoja suunnitteilla.

Seuraavaksi kartoitettiin hyvinvointia tuottavia tahoja. Vastaajilta kysyttiin, millaisena he näkivät eri tahojen, kuten omatoimisuuden, perheen, ystävien sekä eri järjestöjen ja organisaatioiden kuten Kelan ja kunnan sosiaalitoimen nykyisen ja tulevan merkityksen hyvinvoinnin toteuttamisessa. Mikäli vastaajat arvioivat ihmisten oman vastuun tulevaisuudessa suureksi, tiedusteltiin heiltä myös mitä se tarkoittaa käytännössä ja millaisia muutoksia se edellyttää palvelujärjestelmältä. Sosiaalijohdon, Kelan toimistojen, terveyskeskusten ja TE-toimistojen vastaajilta kysyttiin mielipidettä näiden tahojen yhteistyön toimimisesta heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluissa. Heikossa työmarkkina-asemassa oleviin liittyen kysyttiin myös, millä taholla tulisi vastaajien mielestä olla heistä ensisijainen kokonaisvastuu ja vaatiiko heidän palveluidensa työnjako selkiyttämistä. Lisäksi näiltä tahoilta tiedusteltiin, katsoivatko he että työvoiman palvelukeskusten toimintamallia tulisi laajentaa.

Vastaajia pyydettiin kertomaan, näkivätkö he yhteispalvelupisteet toimivana ratkaisuna palveluiden saatavuuteen julkisia toimipisteitä karsittaessa sekä olivatko he mukana yhteispalvelupisteessä. Sosiaalijohdon, Kelan toimistojen ja TE-toimistojen edustajia pyydettiin myös arvioimaan yhteispalvelupisteiden toimivuutta ja palveluidensa sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan soveltuvuutta yhteispalvelupisteisiin. Sosiaalihuollon ja terveyskeskusten edustajilta kysyttiin myös sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailuttamisen toteuttamisesta ja vaikutuksista omalla alueellaan. Palveluhankintoihin liittyen kysyttiin, oliko niissä käytetty kahden viime vuoden aikana neuvottelumenettelyä, suorahankintaa tai kumppanuussopimuksia. Näiltä tahoilta kysyttiin myös heidän mielipiteitään sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoittamis- ja järjestämisvastuista sekä Kaste-ohjelman tärkeimmistä painopisteistä. Lisäksi sosiaalijohtoa, terveyskeskusten johtoa ja sosiaalihuollon lautakuntien puheenjohtajia pyydettiin kertomaan, miten he arvioivat sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteen vastaavan alueen pitkän aikavälin muutoshaasteisiin. Kelan toimistojen vastaajilta kysyttiin vielä, millä perustein he tutustuivat saamiinsa eri tahojen tutkimusraportteihin. Terveyskeskuksilta taas tiedusteltiin, olivatko he varautuneet uuden terveydenhuoltolain antamaan asiakkaan mahdollisuuteen valita haluamansa terveyskeskuksen ja terveydenhuollon ammattilaisen.

Taustatietoina olivat vastaajan organisaatio, vastuualue, koulutustausta, organisaation sijaintialue ja alueen kuntaryhmitys.

Pysyvä linkki tähän aineistoon:

Suora linkki tähän välilehteen:

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa

Aineiston kuvailu on lisensoitu CC BY 4.0 -lisenssin mukaisesti.