Aineiston nimi

Sosiaalibarometri 2007

Aineistonumero

FSD2808

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2808

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL)

Sisällön kuvaus

Vuoden 2007 Sosiaalibarometri-kyselyssä pääteemoina olivat organisaation henkilöstöresurssit, toimi- ja toiminta-alueittainen palvelutarjonta, hyvinvoinnin tilanne, hyvinvointi yhteisen työn kohteena, muuttuvat palvelurakenteet sekä ehkäisevä työ. Kyselyssä vastaajina olivat kuntien sosiaalitoimen, Kansaneläkelaitoksen toimistojen, työvoimatoimistojen sekä terveyskeskuksien johtavissa asemissa olevat työntekijät. Kyselyssä kartoitettiin laaja-alaisesti vastaajien taustaorganisaatioiden tilannetta ja palveluiden vastaavuutta organisaation toiminta-alueen asukkaiden tarpeisiin.

Vastaajilta kysyttiin organisaation henkilöstöresursseista muun muassa tiedustelemalla henkilökunnan määrän muutosta, henkilöstön riittävyyttä ja uusien työntekijöiden rekrytoinnin onnistuneisuutta. Terveyskeskusten edustajilta kysyttiin lisäksi lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan vuokraamisesta työvoiman välitysyrityksiltä. Palvelutarjontaa ja sen eri muotoja kartoitettiin kysymällä palveluista toimialueittain. Kelan toimistoilta pyydettiin arvioita asiakaspalvelun eri osa-alueiden, kuten tiedottamisen ja neuvonnan, toimivuudesta. Organisaatioiden toiminta-alueiden tilannetta kartoitettiin tiedustelemalla kuntien voimavarojen riittävyyttä palvelujen (muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen) tuottamiseen sekä väestön hyvinvoinnin kokonaistilannetta. Lisäksi organisaatioiden omaa tilannetta pyydettiin arvioimaan esimerkiksi siten, miten organisaatiossa ilmenee muutosta, kuten toimintojen laajentamista tai supistamista ja onko muutos vaikutukseltaan negatiivista tai positiivista. Sosiaalitoimelta kysyttiin vielä miten erilaiset näkökulmat, kuten sosiaali-, terveys- ja elinkeinopolitiikka, painottuvat kunnan päätöksenteossa nyt ja mahdollisesti tulevaisuudessa.

Seuraavaksi kartoitettiin hyvinvointia tuottavia tahoja ja hyvinvointiin liittyvän yhteistyön eri muotoja. Vastaajilta kysyttiin millaisena he näkevät eri tahojen, kuten omatoimisuuden, perheen, ystävien sekä eri järjestöjen ja organisaatioiden kuten Kelan tai kunnan sosiaalitoimen nykyisen ja tulevan merkityksen hyvinvoinnin toteuttamisessa. Vastaajilta kysyttiin myös, onko joidenkin väestöryhmien hyvinvoinnin tila kehittynyt myönteisesti tai heikentynyt toiminta-alueella ja mikäli muutosta on havaittu, vastaajia pyydettiin tarkentamaan mistä väestöryhmistä oli kyse ja miksi tilanteeseen on päädytty. Seuraavaksi vastaajilta tiedusteltiin usean tahon yhteistoimintaan perustuvissa toimintamuodoissa mukana olemisesta. Tällaisia yhteistoimintaan perustuvia toimintoja ovat esimerkiksi yhteispalvelupiste ja työvoiman palvelukeskus. Lisäksi kysyttiin näiden toimintojen puutteista ja vahvuuksista omalla toiminta-alueella. Yhteistyön toteutumisesta kysyttiin lisäksi pyytämällä arviota yhteistyön toimivuudesta eri tahojen, kuten työvoimatoimiston, nuorisotoimen, poliisin sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen, kanssa. Sosiaalitoimen johtajat saivat määritellä tarkemmin miten yksittäisiä palveluita, kuten päihdehuollon laitospalveluita, vanhusten ruokapalveluita tai erityispäivähoitoa, tuotetaan itse tai yhteistyössä esimerkiksi toisen kunnan kanssa tai ostopalveluna ulkopuolisilta tahoilta hankkimalla.

Muuttuvista palvelurakenteista ja ehkäisevästä työstä kysyttiin riippuen vastaajan taustaorganisaatiosta. Työvoimatoimiston edustajilta kysyttiin muun muassa arviota palvelurakenneuudistuksen vaikutuksista. Heitä pyydettiin lisäksi arvioimaan sellaisten työttömien työnhakijoiden tilannetta, jotka eivät ole työhallinnon keinoin työllistettävissä. Sosiaalitoimen ja terveyskeskuksen edustajilta kysyttiin oman organisaation toimesta kilpailutettujen palvelujen tilannetta, eli onko palveluita kilpailutettu ja jos on, niin mitä ja miksi. Sosiaalitoimen johtajia lukuun ottamatta kaikilta vastaajilta kysyttiin varhaisesta puuttumisesta työttömien tilanteeseen. Kysyttiin, miten työttömien terveyteen ja työkykyyn liittyviin ongelmiin reagoidaan, miten tilanteeseen tulisi puuttua sekä kenen tai keiden tulisi ensisijaisesti lähteä ratkaisemaan näitä ongelmia.

Lopuksi sosiaalitoimen, Kelan sekä työvoimatoimiston edustajilta kysyttiin vielä universalismin periaatteen kestävyydestä, Suomessa harjoitettavan sosiaalipolitiikan toteuttamisesta sekä heikommassa asemassa olevien ihmisten tilanteen kohentamiseksi tehtävien toimien tärkeydestä, kuten perustulon toteuttamisesta, asumistukien tason korottamisesta sekä ruuan arvolisäveron alentamisesta. Terveyskeskusten edustajilta kysyttiin kokemuksia Suomessa harjoitetusta terveyspolitiikasta.

Taustamuuttujina olivat vastaajan organisaatio, vastuualue, koulutustausta sekä alueen kuntaryhmitys.

Asiasanat

Kansaneläkelaitos; asiakaslähtöisyys; henkilöstöresurssit; hyvinvointipalvelut; kilpailuttaminen; sosiaalietuudet; sosiaalihuolto; sosiaalipalvelut; sosiaalitoimi; sähköiset palvelut; terveyskeskukset; terveyspalvelut; työvoiman palvelukeskukset; työvoimatoimistot; viranomaisyhteistyö; yhteispalvelu

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Lääke- ja terveystieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Terveyspalvelut ja terveyspolitiikka (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaalipolitiikka (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaalipalveluiden käyttö ja saatavuus (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaaliturvajärjestelmä (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Sosiaalibarometrit

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto

Tuottajat

• Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto

Ajallinen kattavuus

2007

Aineistonkeruun ajankohta

2006-12 – 2007-02

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Organisaatio

Perusjoukko/otos

Suomen kuntien sosiaalitoimet, terveyskeskukset, työvoimatoimistot sekä Kelan toimistot (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Kokonaisaineisto

Organisaation johtavissa asemissa oleville työntekijöille osoitettu Sosiaalibarometri 2007 -kysely lähetettiin Ahvenanmaata lukuun ottamatta Suomen kaikkien kuntien täyden palvelun työvoimatoimistoihin, päivittäin avoinna oleviin Kelan toimistoihin, itsenäisiin terveyskeskuksiin (kuntayhtymissä pääterveyskeskukseen) sekä sosiaalitoimistoihin. Kysely kerättiin vastaajaryhmäkohtaisilla kyselylomakkeilla pääosin internetin kautta sähköisellä kyselylomakkeella. Terveyskeskusten aineisto kerättiin kokonaisuudessaan postikyselynä puuttuvan sähköpostiosoitteiston vuoksi. Kaikki vastaajat saivat uusintakierroksella kyselylomakkeen postitse. Sosiaalitoimen kysely lähetettiin vuoden 2006 kuntajaon pohjalta. Poikkeuksena keruussa olivat kuusi suurinta kaupunkia, Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku, joihin lähetettiin useampi kysely kaupunkien sosiaalitoimen organisaatiorakenteen pohjalta. Toisena poikkeuksena oli Kainuun alue, jonne lähetettiin kolme sosiaalitoimen kyselyä, sillä sosiaalitoimen hallinto on keskitetty maakunnassa.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

50

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

1.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Arkistoidusta aineistosta puuttuu muuttuja q12_7 ja aineistosta on poistettu kunta- sekä maakuntamuuttujat. Arkistoinnin yhteydessä muuttujan q80 vastaukset on luokiteltu.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL): Sosiaalibarometri 2007 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2014-03-03). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2808

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Erityisehdot

Jatkokäyttäjien tulee lähettää Suomen sosiaali ja terveys ry:lle yksi kappale kaikista raporteista, opinnäytetöistä, artikkeleista ja muista julkaisuista ja materiaaleista, joissa ovat käyttäneet tätä aineistoa. Julkaisujen postitusosoite on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Tutkimus, Yliopistonkatu 5, 00100 HELSINKI ja sähköisten julkaisujen osoite tutkimus@soste.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Eronen, Anne & Londén, Pia & Perälahti, Anne & Siltaniemi, Aki & Särkelä, Riitta (2007). Sosiaalibarometri 2007. Ajankohtainen arvio kansalaisten hyvinvoinnista, palveluista ja palvelujärjestelmän muutoksesta. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto.

Julkaisut aineistosta

Eronen, Anne & Londén, Pia & Perälahti, Anne & Siltaniemi, Aki & Särkelä, Riitta (2007). Sosiaalibarometri 2007. Ajankohtainen arvio kansalaisten hyvinvoinnista, palveluista ja palvelujärjestelmän muutoksesta. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto