Display study description .

FSD2797 Sukupuolivähemmistöt työelämässä 2003

The dataset is (C) available for research only (including e.g. Master's, licentiate and doctoral theses). The dataset may not be used for other theses (e.g. Bachelor's or polytechnic theses), for other study purposes (e.g. seminar papers, essays) or teaching.

Download the data

Study description in other languages

Related files

Authors

  • Lehtonen, Jukka P. (Helsingin yliopisto. Käyttäytymistieteiden laitos)
  • Mustola, Kati (Helsingin yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos)

Keywords

seksuaalisuus, sukupuoli, sukupuoli-identiteetti, sukupuolivähemmistöt, syrjintä, tasa-arvo, transsukupuolisuus, transvestiitit, työelämä, työhyvinvointi, työntekijät, työura, vähemmistöt, yhdenvertaisuus

Abstract

Sukupuolivähemmistöt työelämässä 2003 -kyselytutkimus selvittää sukupuolivähemmistöjen asemaa ja kokemuksia työelämässä. Kysely toteutettiin keräämällä sukupuolivähemmistöjen edustajilta, transvestiiteilta ja muilta sukupuoli-identiteetiltään ja –ilmaisultaan epätyypillisiltä henkilöiltä, tietoa heidän koulutuksestaan ja työhistoriastaan, työpaikastaan ja sen työilmapiiristä, syrjinnästä sekä avoimuudestaan sukupuolivähemmistöön kuulumisessa. Tutkimus oli osa Euroopan sosiaalirahaston ja Suomen työministeriön rahoittamaa Equal-hanketta, jonka tavoitteena oli lesbojen, homojen, bi- ja transihmisten työmarkkina-aseman kartoittaminen ja parantaminen. Hankkeen vastuutahona toiminut Helsingin yliopiston Sosiologian laitos teki tutkimuksessa yhteistyötä Stakesin ja SETA ry:n kanssa.

Aluksi sukupuolivähemmistöön kuuluvilta kysyttiin heidän ikäänsä sekä biologista, että psyykkistä sukupuolta, heidän itsestään käyttämäänsä transmäärittelyä ja sukupuolen ilmaisua ulkoisella olemuksella esimerkiksi töissä ja kotona. Lisäksi kysyttiin sukupuolen tiedostamisikää ja mahdollisten ulkomuotoon, nimeen ja sosiaaliturvatunnukseen kohdentuvien korjausten tekemisestä. Tiedusteltiin myös, keille vastaajat olivat sukupuolivähemmistöön kuulumisestaan kertoneet ja kuinka nämä henkilöt tähän suhtautuvat. Vastaajilta kysyttiin esimerkiksi myös heidän seksuaalista suuntautumistaan, parisuhdetilannettaan ja perheeseen ja lapsiin liittyviä kysymyksiä. Tämän jälkeen kartoitettiin taustamuuttujia, kuten äidinkieltä, kansalaisuutta, etniseen vähemmistöön kuulumista ja asuinpaikkaa.

Seuraavat kysymykset koskivat koulutusta ja työhistoriaa. Muun muassa kysyttiin korkeinta tutkintoa, ammattia, lapsuuden haaveammattia ja sukupuolivähemmistöön kuulumisen vaikutusta ammatinvalintaan. Kysymyksin kartoitettiin myös työmarkkinatilannetta, ammatin ja työpaikan vaihtoja sekä työttömyyttä. Nykyiseen työpaikkaan liittyen kysyttiin muun muassa sen toimialaa, työn kokoaikaisuutta ja vakinaisuutta, kuukausituloja, työpaikan kokoa ja sukupuolijakaumaa.

Seuraava osio keskittyi avoimuuteen. Esimerkiksi tiedusteltiin tiesikö hän työpaikallaan olevan muita sukupuolivähemmistöihin kuuluvia, sekä sitä, kuinka moni työpaikalla tietää vastaajan kuulumisesta sukupuolivähemmistöön, ja kuinka vastaaja itse kokee suuntautumisensa salaamisen tai siitä kertomisen. Tämän jälkeen esitettiin kysymyksiä työilmapiiristä muun muassa väittämin siitä, saako vastaaja työssään tarpeeksi tukea ja arvostusta ja siitä, joutuuko tämä usein työssään riitoihin tai fyysisen väkivallan kohteeksi. Myös työyhteisön suhtautumista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kysyttiin sekä sitä, esiintyykö työpaikalla näihin piirteisiin liittyvää kiusaamista ja onko vastaaja itse sellaista kokenut.

Työssä viihtymistä taas kartoitettiin väittämin siitä millaisten työnsä ominaisuuksien vastaaja kokee lisäävän tai heikentävän työssä viihtymistä. Tiedusteltiin myös tilanteita, joissa vastaaja koki sukupuoleen liittyvän toiminnan rajoitetun työpaikalla. Kysely kartoitti myös työelämässä ilmennyttä ja vastaajan kokemaa syrjintää. Vastaajalta tiedusteltiin myös, kuuluiko tämä ammattiliittoon ja oliko hän ollut tai voisiko olla yhteydessä liittoon tai muihin tahoihin, kuten esimieheensä tai SETA:an, seksuaaliseen suuntautumiseen kohdistuvaa syrjintää kokiessaan.

Vertailun mahdollistamiseksi osa kysymyksistä on lainattu suoraan Tilastokeskuksen työolotutkimuksista ja jokavuotisista työministeriön työolobarometreistä. Taustamuuttujina aineistossa oli muun muassa vastaajan syntymävuosi, biologinen ja psyykkinen sukupuoli, äidinkieli sekä kansalaisuus.

Permanent link to this dataset:

Direct link to this tab:

Study description in machine readable DDI 2.0 format

Metadata record is licensed under a CC BY 4.0 license.