Aineiston nimi

Perhebarometri 2010: perhepolitiikka

Aineistonumero

FSD2793

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2793

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Miettinen, Anneli (Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos)
• Rotkirch, Anna (Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos)

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä ja asenteita perhepolitiikasta. Kysymykset käsittelivät lapsiperheiden etuuksia, verotusta, vanhemmuutta ja sukupuolirooleja sekä työn ja perhe-elämän yhdistämistä. Aluksi kyselyssä kartoitettiin vastaajan elämäntilannetta kysymällä, kuinka monta lasta hänellä on ja minkä ikäisiä lapset ovat. Jos vastaajalla oli alaikäisiä lapsia, häneltä tiedusteltiin hoitovapaiden ja lapsilisien käytöstä. Lisäksi vastaajalta kysyttiin, kuinka tyytyväinen on lapsiin kohdistuneisiin palveluihin kuten neuvolaan tai koululaisen aamu- ja iltapäivähoitoon, mitkä asiat vaikuttivat ensimmäisen lapsen hankintaan ja mitä asioita vastaaja on pitänyt erityisten haasteellisena ensimmäisen lapsen syntymän yhteydessä.

Yleisesti sosiaaliturvapolitiikkaan liittyen tutkimuksessa tiedusteltiin, keille vastaaja kohdentaisi sosiaaliturvaa Suomessa. Verotuksesta vastaajalta tiedusteltiin muun muassa mielipidettä verotuksen nykyisestä tasosta ja siitä, mihin niitä pitäisi kohdentaa, jos ne suunnataan lapsiperheiden tukemiseen. Lisäksi tiedusteltiin millainen verotusmalli olisi vastaajalle mieluisin. Perhepoliittisia toimenpiteiden tärkeyttä ja perhe- ja työelämän yhdistämistä koskevissa kysymyksissä kartoitettiin esimerkiksi sitä, miten tärkeänä pitää mahdollisuutta osapäiväiseen kodinhoidontukeen ja päivähoitoon. Lisäksi kysyttiin mielipidettä isien vanhempainvapaiden käytön edistämisestä ja 6+6+6-mallista.

Mielipiteitä sukupuolten asemasta vastaajalta kartoitettiin väitteiden avulla. Niissä kysyttiin esimerkiksi, mitä mieltä on siitä, että nykyaikaisen isän tulee olla yhtä pitkään kotona hoitamassa lapsiaan kuin äidin. Hoivaan ja avustamiseen liittyviä kysymyksiä olivat tutkimuksessa kysymykset perhevapaiden ulottamisesta koskemaan myös muita sukulaisia ja ikääntyneiden vanhempien hoitoa. Lisäksi kysyttiin onko avustanut oman kotitalouden ulkopuolella asuvaa sukulaista säännöllisesti viimeisen vuoden aikana.

Taustamuuttujina tutkimuksessa käytettiin mm. ikää, kuntatyyppiä, vuosituloja, sukupuolta, koulutusta, lapsilukua, puoluekantaa, asumismuotoa ja näkemystä omasta yhteiskuntaluokasta.

Asiasanat

lapset (perheenjäsenet); lastenhankinta; perhe-elämä; perheet; perhepolitiikka; perhevapaat; sosiaalietuudet; sosiaaliturva; sukupuoliroolit; toimeentulo; työ; vanhemmuus; verotus

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Sosiaalipolitiikka (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Perhe-elämä, avioliitto ja sukupolvet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaaliturvajärjestelmä (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Perhebarometrit

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• TNS Gallup Oy

Tuottajat

• Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos

Ajallinen kattavuus

2010

Aineistonkeruun ajankohta

2010-01 – 2010-02

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

20 - 64-vuotiaat suomalaiset (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta

Vastauskutsu lähetettiin 3150 henkilölle TNS Gallupin toimesta. Vastaajia saavutettiin 2000, joista puolet oli miehiä ja puolet naisia.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

2.0

Katso myös

FSD3005 Perhebarometri 2014: perhepolitiikka kriisin aikana

Aineiston käytössä huomioitavaa

Aineistosta on poistettu tarkka syntymäpäivä ja postinumeromuuttuja tunnistamissyistä. Aineisto ei sisällä avokysymysten vastauksia, lukuun ottamatta ammattimuuttujaa bv17.

Painokertoimet

Aineisto sisältää painomuuttujan weight, joka korjaa aineiston sukupuoli- ja aluejakaumaa väestoä vastaavaksi. Muuttujan on muodostanut TNS Gallup.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Miettinen, Anneli (Väestöliitto) & Rotkirch, Anna (Väestöliitto): Perhebarometri 2010: perhepolitiikka [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-05-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2793

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Erityisehdot

Jatkokäyttäjien tulee lähettää yksi kappale valmista tutkimusjulkaisua osoitteeseen: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, PL 849, 00101 HELSINKI.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Lainiala, Lassi (2010). Perhebarometri 2010. Perhepolitiikan uudet tuulet: perheen paluu. Helsinki: Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos. Katsauksia E 39/2010.

Julkaisut aineistosta

Lainiala, Lassi (2010). Perhebarometri 2010. Perhepolitiikan uudet tuulet: perheen paluu. Helsinki: Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos. Katsauksia E 39/2010.

Lindholm, Satu (2012). Suomalaisten suhtautuminen isien vanhempainvapaiden kehittämiseen. Helsinki: Helsingin yliopisto. Yhteiskuntapolitiikan pro gradu -tutkielma. hdl:10138/34029

Lainiala, Lassi (2014). Perhebarometri 2014. Perhepolitiikka kriisin aikana. Helsinki: Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos. Katsauksia E 48/2014.

Hollo, Hely (2019). Työväenluokka ja tasa-arvo. Kandidaatintutkielma. Sosiologia. Tampereen yliopisto.

Golovina K, Nitsche N, Berg V, Miettinen A, Rotkirch A, Jokela M (2023). Birth cohort changes in fertility ideals: Evidence from repeated cross-sectional surveys in Finland. European Sociological Review, jcad048. https://doi.org/10.1093/esr/jcad048