Näytä aineistokuvailu.

FSD2742 Kunta-alan työolobarometri 1996

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut
  • Työministeriö

Asiasanat

henkilöstö, kunta-ala, osaaminen, palkansaajat, palkkaus, tasa-arvo, tulevaisuudenodotukset, työaika, työelämä, työhyvinvointi, työilmapiiri, työkyky, työolot, työpaikkaväkivalta, työsuhde, vuorotteluvapaa

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen työelämän laatua kunta-alan palkansaajien näkökulmasta vuonna 1996. Tiedot perustuvat työministeriön työolobarometrin aineistoon, joka kattaa kaikkien alojen palkansaajat. Tätä aineistoa on kasvatettu Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän toimeksiannosta kunta-alalla työskentelevien osalta poimimalla heistä lisäotos.

Barometrien sisältö on pidetty suunnilleen edellisten vuosien kaltaisena. Vuonna 1995 mukaan otettiin kysymyksiä työpaikkojen erilaisten kehitysohjelmien yleisyydestä, työntekijöiden aloitteellisuudesta sekä ryhmissä työskentelystä. Näitä teemoja jatkettiin vuoden 1996 barometrissa. Uutena teemana oli työntekijöiden osaaminen ja vastaavasti työn vaatimustaso.

Aluksi vastaajilta (N=452) tiedusteltiin työsuhteen pituutta ja luonnetta. Seuraavaksi selvitettiin työpaikan henkilöstömäärää, ja henkilöstössä tapahtuneita muutoksia viimeisen 12 kuukauden ajalta. Vastaajilta kysyttiin, oliko uusia työntekijöitä otettu vakinaiseen, tilapäiseen tai määräaikaiseen työsuhteeseen, ja oliko työntekijöitä esimerkiksi osa-aikaistettu, lomautettu tai siirretty toiseen yksikköön. Lisäksi tiedusteltiin muun muassa, oliko työpaikalla yhdistelty tai purettu yksiköitä, lisätty työn tuottavuuteen perustuvaa palkkausta, ja oliko töitä alettu ostaa ulkopuoleisilta. Vastaajat kertoivat, työskenneltiinkö työpaikalla ryhmissä tai tiimeissä. Työpaikan ilmapiiriä kartoitettiin kyselemällä, esiintyikö siellä kilpailuhenkeä, esimiesten ja alaisten tai työntekijöiden välisiä ristiriitoja, sekä olivatko ristiriidat lisääntyneet tai vähentyneet.

Vastaajat arvioivat henkilöstön pätevyydessä ja ammatillisessa osaamisessa tapahtuneita muutoksia viimeisen vuoden ajalta. He myös ottivat kantaa työtehtävien suoritusvaatimusten muutoksen. Tämän jälkeen siirryttiin selvittämään vaikutusmahdollisuuksia eri asioihin työpaikallaan. Vastaajalta tiedusteltiin kuulumista ammattijärjestöön. Samoin tiedusteltiin ammattijärjestön vaikutusmahdollisuuksia.

Vastaajan työaikaa selvitettiin kyselemällä ylitöistä ja ylitöihin liittyvistä korvauksista, kellokortin käytöstä, työajan joustosta sekä työn kausiluontoisuudesta. Edelleen tiedusteltiin muutoksia työtahdissa, työturvallisuudessa, työn henkisessä ja fyysisessä rasittavuudessa, ja esimerkiksi kannustuksen saannissa viimeisen 12 kuukauden aikana.

Seuraavaksi tiedusteltiin kuukausipalkkaa veroja vähentämättä, työn määrän vaikutusta palkkaukseen, sekä kuinka vastaaja arveli palkkansa muuttuvan vuoden kuluessa. Seuraavaksi kysyttiin, oliko vastaaja tehnyt työolojen, työtapojen, tuotteiden tai palvelujen parantamiseen tähtääviä aloitteita, kuinka aloitteisiin oli suhtauduttu, ja oliko työpaikalla kuluneen vuoden aikana suunnitelmallisesti kehitetty tuottavuutta, palveluja tai laatua. Epävarmuutta työsuhteessa selvitettiin kysymällä, esimerkiksi pitikö haastateltava mahdollisena, että hänet lomautetaan, irtisanotaan tai siirretään toisiin tehtäviin. Vastaajat myös arvioivat työtilannettaan vuoden kuluttua sekä, saisivatko ammattiaan ja työkokemustaan vastaavaa työtä, mikäli jäisivät työttömiksi. Lisäksi kysyttiin, oliko vastaaja ajatellut ryhtyvänsä yksityisyrittäjäksi.

Työelämän muutosten suuntaa selvitettiin tiedustelemalla, olivatko seuraavat asiat menossa parempaan vai huonompaan suuntaan: työnteon mielekkyys, sukupuolten välinen tasa-arvo, ympäristökysymykset, tietojen saanti tulevaisuuden tavoitteista, esimiesten johtamistapa, mahdollisuudet itsensä kehittämiseen ja työpaikan taloudellinen tilanne.

Suhtautumista vuorotteluvapaaseen selvitettiin. Vastaajilta tiedusteltiin, mitä he ajattelivat vuorotteluvapaakokeilun sopivuudesta Suomen työmarkkinoille, ja olisiko vastaaja valmis käyttämään vuorotteluvapaata seuraavan kolmen vuoden aikana. Lisäksi tiedusteltiin, miten vastaaja ensisijassa käyttäisi ajan, jonka hän olisi työvuorottelussa, ja kuinka esimerkiksi toimeentulo, työuran häiriintyminen ja työssä viihtyminen vaikuttivat halukkuuteen käyttää vuorotteluvapaata. Vastaajat ilmoittivat, mikä olisi vastaan sopiva korvaustaso vuorotteluvapaalle siirtyvälle. Vastaajat ottivat kantaa erilasiin vuorotteluvapaata koskeviin väittämiin, kuten, helpottiko vuorotteluvapaa nuorten työllistymistä, vähensikö se heidän mielestään työttömyyttä ja palveliko se ensisijassa vain niitä, joilla oli varaa olla pois ansiotyöstä. Vastaajat myös arvioivat, kuinka heidän työnantajansa suhtautuisi, jos vastaaja ilmoittaisi halukkuudestaan vuorotteluvapaaseen. Lopuksi tiedusteltiin kotitalouden toimeentuloa ja vastaajan koulutusta.

Kunta-alan työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 1996) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, alue ja työpaikan toimiala.

Pysyvä linkki tähän aineistoon:

Suora linkki tähän välilehteen:

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa

Aineiston kuvailu on lisensoitu CC BY 4.0 -lisenssin mukaisesti.