Näytä aineistokuvailu.

FSD2707 Kehitysyhteistyötutkimus 2011

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Ulkoasiainministeriö

Asiasanat

Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhatjulistus, avustustoiminta, ilmastonmuutokset, kansainvälinen yhteistyö, kehitysmaapolitiikka, kehitysmaat, kehitysyhteistyö, määrärahat, taloudelliset kriisit

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä ja tiedon tasoa Suomen kehitysyhteistyöstä, sen tärkeydestä, sisällöstä, päämääristä ja kohdentamisesta. Lisäksi esitettiin kysymyksiä mm. YK:n vuosituhattavoitteista. Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen säännöllisesti toistettavan Omnibustutkimuksen osana henkilökohtaisina haastatteluina pääosin vastaajien kodeissa.

Vastaajilta kysyttiin pitävätkö he kehitysyhteistyötä tärkeänä ja jos pitävät niin miksi, ja minne päin maailmaa ja mille aloille kehitysyhteistyötä pitäisi eniten kohdistaa. Kysyttiin myös miten tärkeänä vastaajat pitivät, että Suomen rahoittamissa kehitysyhteistyöhankkeissa näkyy avun olevan nimenomaan Suomesta.

Tiedusteltiin vastaajien tietämystä YK:n vuosituhattavoitteista. Niiltä vastaajilta, jotka olivat kuulleet YK:n Vuosituhatjulistuksen tavoitteista kysyttiin osaavatko he nimetä yhden tai useampia YK:n vuosituhattavoitteista. Vastaajille kerrottiin, että vuosituhattavoitteet muodostavat Suomen kehityspolitiikan perustan ja sen jälkeen heitä pyydettiin valitsemaan niistä mielestään tärkeimpiä. Seuraavaksi kysyttiin mitkä ovat vastaajan mielestä Suomen kehityspolitiikan tärkeimmät päämäärät ja millä aloilla Suomella olisi erityistä annettavaa kehitysmaille.

Lisäksi tiedusteltiin miten Suomen tulisi kehitysyhteistyössä ottaa huomioon se, että kehitysmaiden arvioidaan kärsivän voimakkaimmin ilmastonmuutoksesta. Koska kehitysmaiden arvioidaan kärsivän myös nykyisestä talouskriisistä eniten, kysyttiin keiden tulisi auttaa kehitysmaita selviytymään talouskriisistä.

Seuraavaksi kysyttiin onko Suomessa saatavilla riittävästi tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista. Vastaajia pyydettiin myös nimeämään tietolähteitä, joista he ovat saaneet tietoa kehityskysymyksistä. Lisäksi kysyttiin mitä kautta vastaajat haluaisivat saada lisätietoa kehitysyhteistyöstä ja millaista tietoa he haluaisivat saada. Vastaajilta kysyttiin myös kuinka luotettavina eri tahoilta saatavaa tietoa pidettiin.

Vastaajia pyydettiin lisäksi laittamaan tärkeysjärjestykseen Suomen kehitysyhteistyön muotoja. Kysyttiin myös pitäisikö Suomen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa lisätä vai vähentää kehitysyhteistyömäärärahoja, miten määrärahojen kasvattaminen pitäisi rahoittaa ja mitä kautta apu kanavoida. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan paljonko Suomi käytti kehitysapuun vuonna 2011 mitattuna sekä rahassa että prosenttiosuutena bruttokansantulosta. Kysyttiin myös vastaajien näkemystä sopivasta prosenttiosuudesta kehitysyhteistyömäärärahaksi.

Lisäksi kysyttiin tyytyväisyydestä Suomen toimintaan erilaisten luonnonkatastrofien ja kriisien yhteydessä. Vastaajia pyydettiin myös kertomaan miten he uskovat yksityisenä ihmisenä voivansa auttaa kehitysmaita sekä pyydettiin näkemystä kehitysyhteistyöstä ja sen merkityksestä.

Taustamuuttujia olivat mm. sukupuoli, ikä, ammatti, perheen koko ja asuinlääni.

Pysyvä linkki tähän aineistoon:

Suora linkki tähän välilehteen:

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa

Aineiston kuvailu on lisensoitu CC BY 4.0 -lisenssin mukaisesti.