Näytä aineistokuvailu.

FSD2653 Eduskuntavaalitutkimus 2011

Aineiston nimi

Eduskuntavaalitutkimus 2011

Aineistonumero

FSD2653

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2653

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

  • Borg, Sami (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto)
  • Grönlund, Kimmo (Åbo Akademi. Institutet för samhällsforskning)

Muut tekijät

  • Lomakesuunnitteluun osallistuivat myös vaalitutkimuskonsortion seuraavat jäsenet: Åsa Bengtsson (Åbo Akademi), Kimmo Elo (Turun yliopisto), Anne Maria Holli (Helsingin yliopisto), Tapio Häyhtiö (Turun yliopiston kauppakorkeakoulu), Lauri Karvonen (Åbo Akademi), Mikko Mattila (Helsingin yliopisto), Tom Moring (Svenska social- och kommunalhögskolan), Heikki Paloheimo (Tampereen yliopisto), Lauri Rapeli (Turun yliopisto), Jarmo Rinne (Tampereen yliopisto), Kim Strandberg (Åbo Akademi), Peter Söderlund (Åbo Akademi) ja Hanna Wass (Helsingin yliopisto)

Sisällön kuvaus

Eduskuntavaalitutkimus 2011 kartoittaa suomalaisten poliittista osallistumista, poliittisia asenteita, puolueiden kannatusta, ehdokas- ja puoluevalintoja sekä äänestysaktiivisuutta. Vaalitutkijoiden kokoama aineisto sisältää kysymyksiä myös työperäisestä maahanmuutosta, perussuomalaisia äänestäneiden ehdokas- ja puoluevalintojen perusteista sekä vaalirahoituksesta. Aineisto koostuu kahdesta eduskuntavaalien jälkeen kerätystä osasta: käyntihaastattelu- ja nk. perävaunulomakeaineistoista. Käyntihaastatteluaineisto sisältää Suomen osuuden kansainvälisestä CSES-hankkeesta. Sama CSES 3-moduuli kerättiin Suomessa myös vuonna 2007. Hankkeen on rahoittanut oikeusministeriö.

Tutkimuksen ensimmäisessä osuudessa vastaajalta tiedusteltiin, kuinka kiinnostunut hän on politiikasta ja minkä verran hän seurasi eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä. Kysyttiin myös, kuinka usein hän keskustelee politiikasta muiden ihmisten kanssa, kuinka vakiintunut hänen puoluekantansa on, mihin ryhmään vastaaja samaistuu ensisijaisesti ja mihin yhteiskuntaluokkaan hän katsoo kuuluvansa. Asenneväittämin kartoitettiin vastaajan mielipiteitä äänestämisestä, demokratiasta, kansanedustajista, puolueista ja kansalaispätevyydestä. Seuraavaksi tiedusteltiin vastaajan yhteiskunnallista osallistumista ja mahdollista puoluejäsenyyttä. Lisäksi kysyttiin, ketä kansanedustajan tulisi ensisijaisesti edustaa ja miten hänen tulisi äänestää erilaisissa ristiriitatilanteissa.

CSES-osion aluksi vastaajaa pyydettiin nimeämään eduskuntavaalien tärkeimpiä asiakysymyksiä sekä Suomen vakavimpia yhteiskunnallisia ongelmia. Edelleen kysyttiin, onko sillä merkitystä kenen hallussa poliittinen päätösvalta on tai ketä äänestää ja miten Matti Vanhasen ja Mari Kiviniemen hallitukset suoriutuivat tehtävistään. Kartoitettiin myös vastaajan mielipiteitä eri puolueista ja puoluejohtajista sekä kysyttiin, mihin kohtaan vastaaja sijoittaisi vasemmisto-oikeisto -akselilla eri puolueet, Mari Kiviniemen, Jyrki Kataisen, Jutta Urpilaisen, Timo Soinin ja itsensä. Lisäksi tiedusteltiin puolueiden erottumisesta vaalikampanjan aikana, vaalikampanjoinnin seuraamisesta ja demokratian toimivuudesta Suomessa.

Vastaajalta kysyttiin, äänestikö hän vuoden 2011 eduskuntavaaleissa, mitä puoluetta hän äänesti tai olisi äänestänyt ja oliko näissä vaaleissa sellaista puoluetta, jota hän ei missään nimessä olisi äänestänyt. Tiedusteltiin myös, äänestikö vastaaja vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. CSES-osion lopuksi esitettiin vielä muutama kysymys, joilla testattiin vastaajan tietotasoa.

Äänestämässä käyneiltä kysyttiin muiden muassa kuinka paljon eri syyt vaikuttivat puolue- ja ehdokasvalintaan, äänestikö omaa sukupuolta olevaa ehdokasta ja minkä ikäistä ehdokasta äänesti. Perussuomalaisia äänestäneiltä kysyttiin, mitkä eri tekijät kuten vaalirahakohu, protestointi, maahanmuuttopolitiikka, perinteiset arvot ja halu saada liikettä jämähtäneeseen puoluejärjestelmään, vaikuttivat perussuomalaisten ehdokkaan valintaan. Mikäli vastaaja ei äänestänyt, tiedusteltiin häneltä syitä siihen. Luottamusta eri tahoihin ja ihmisiin kartoitettiin parilla kysymyksellä.

Varsinaista kyselyä seuranneessa vastaajien itse täyttämässä lomakkeessa eli ns. perävaunussa selvitettiin, miten tärkeitä eri politiikan osa-alueet ja asiakysymykset olivat vastaajan puoluevalinnassa eduskuntavaaleissa ja mistä vastaaja sai äänestyspäätöksen kannalta tarpeellista tietoa. Lisäksi kysyttiin vastaajan mielipiteitä Suomen tulevaisuudennäkymistä, työperäisen maahanmuuton lisäämisestä ja poliittisen päätöksenteon muodoista. Internettiin ja sosiaaliseen mediaan liittyen kysyttiin, onko vastaaja kirjoittanut internetissä nimensä vetoomuksiin tai nimenkeräyksiin, ottanut yhteyttä poliittisiin päätöksentekijöihin tai keskustellut politiikasta sekä kartoitettiin yksityiskohtaisesti vastaajan internetin ja sosiaalisen median käyttöä viime aikoina. Kysyttiin myös, miten vastaaja menettelisi, jos internetissä voisi äänestää eduskunnan käsittelyssä olevista kysymyksistä.

Lisäksi tiedusteltiin, mitä mieltä vastaaja on ehdokasvalintaa, Suomen kansainvälisiä suhteita, poliittista päätöksentekoa ja politiikkaa yleensä koskevista väittämistä. Kysyttiin myös, pitäisikö valinnanvapautta julkisella sektorilla lisätä, pitäisikö sosiaaliuudistuksia lisätä, ovatko asiat nyt paremmin kuin kaksi vuotta sitten, miltä näyttää tulevaisuus kahden vuoden kuluttua, kuinka tyytyväinen vastaaja on taloudelliseen tilanteeseensa sekä elämäänsä yleensä. Kysyttiin myös, mitä eri asioita vastaaja liittää käsitteisiin oikeisto ja vasemmisto. Vastaaja punnitsi, kuinka paljon esimerkiksi eduskunnalla, Suomen hallituksella, tasavallan presidentillä, tiedotusvälineillä ja Euroopan unionilla on vaikutusta suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen. Seuraavaksi kysyttiin vaalirahakohun seuraamisesta ja kohun vaikutuksista vastaajan käsityksiin puolueista ja poliitikoista ennen eduskuntavaaleja. Lopuksi tiedusteltiin, ketä vastaaja äänesti ja harkitsiko hän muiden ehdokkaiden äänestämistä. Perävaunu sisältää myös viittä keskeistä persoonallisuuspiirrettä eli ulospäinsuuntautuneisuutta, sovinnollisuutta, tunnollisuutta, tunne-elämän tasapainoisuutta ja avoimuutta mittavan Ten-item personality inventory (TIPI) -mittarin (Gosling, Rentfrow & Swann 2003).

Tutkimusaineiston k-alkuiset muuttujat ovat kansallisen eduskuntavaalitutkimuksen sisältömuuttujia, q-alkuiset ovat kansainvälisen CSES-lomakkeen sisältömuuttujia, p-alkuiset ovat perävaunulomakkeen muuttujia, a-alkuiset ovat kansainvälisen CSES-lomakkeen hallinnollisia muuttujia ja d-alkuiset ovat taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat mm. syntymävuosi, sukupuoli, koulutus, siviilisääty, ammattiliitto, elämäntilanne, ammattiryhmä, talouden vuositulot, uskonnollisuus, äidinkieli, asuinpaikkakunta, asumismuoto ja vaalipiiri.

Asiasanat

eduskuntavaalit; ehdokkaat; internet; kansanedustajat; luottamus; poliittinen osallistuminen; poliittiset asenteet; puolueiden kannatus; sosiaalinen media; tietämys; työperäinen maahanmuutto; vaalipiirit; vaalirahoitus; vaalit; äänestäminen

Tieteenala/Aihealue

  • yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
  • poliittinen käyttäytyminen, asenteet ja mielipiteet (CESSDAn luokitus)
  • vaalit (CESSDAn luokitus)

Sarja

Kansalliset eduskuntavaalitutkimukset

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

  • Taloustutkimus

Tuottajat

  • Vaalitutkimuskonsortio

Ajallinen kattavuus

2011

Aineistonkeruun ajankohta

2011-04-18 – 2011-06-14

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa äänioikeutetut Suomessa asuvat henkilöt (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Ei-todennäköisyysotanta: kiintiöpoiminta

Suomenkielisten haastattelujen otos muodostettiin kiintiöpoiminnalla iän, sukupuolen ja läänijakauman mukaan. Haastattelut toteutettiin lähtöpistemenetelmällä, jossa haastattelijat tekevät arvotusta lähtöosoitteesta alkaen viisi haastattelua. Kaupunkialueilla haastattelijoille annettiin tarkka lähtöosoite, maaseutualueilla haastattelijat saivat valita itse lähtöosoitteen. Suomenkielisten käyntihaastatteluista pääosa tehtiin haastateltavien kotona, mutta 178 haastateltiin ns. hallihaastatteluina Taloustutkimuksen haastattelutiloissa pääkaupunkiseudulla ja 38 Rovaniemellä. Kaikki ruotsinkieliset haastateltiin kotona. Ruotsinkielisissä käyntihaastatteluissa kiintiöt eivät olleet läänikohtaiset, vaan vaalipiirikohtaiset, sillä haastatteluja tehtiin vain niissä vaalipiireissä, joissa on merkittävä osuus ruotsinkielisiä äänioikeutettuja (Helsingin, Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Vaasan vaalipiirit). Ruotsinkieliset haastattelut rajattiin edelleen näissä vaalipiireissä niihin kuntiin, joissa merkittävä osuus väestöstä on ruotsinkielisiä. Valinnan perusteena käytettiin Folktingetin Finlandssvenskarna 2009 -raportin tietoja Suomen kuntien ruotsinkielisen väestön prosenttiosuudesta. Ruotsinkielisten haastattelujen kiintiöt muodostettiin siten, että tutkimusta varten tilattiin väestörekisteristä 1800 henkilön satunnaisotos ruotsinkielisestä äänioikeutetusta väestöstä otokseen valituista kunnista. Kiintiöt muodostettiin vastaamaan tämän otoksen ikä-, sukupuoli- ja vaalipiirikohtaista väestön jakaumaa.

Käyntihaastatteluihin osallistui yhteensä 1298 henkilöä, joista 1223 oli suomenkielisiä ja 75 ruotsinkielisiä. Ns. perävaunulomakkeen otti vastaan 1141 vastaajaa, joista 1080 oli suomenkielisiä ja 61 ruotsinkielisiä. Perävaunulomakkeita palautettiin hyväksytysti yhteensä 806 (71 %), joista 769 oli suomenkielisiä (71 %) ja 37 ruotsinkielisiä (61 %). Taloustutkimus lähetti perävaunulomakkeen täyttäneille ja erillisen yhteydenottokortin palauttaneille Ässä-arvan. Suomenkieliset käyntihaastattelut tehtiin 18.04.-28.05.2011 ja ruotsinkieliset käyntihaastattelut toteutettiin 5.-24.5.2011. Perävaunulomakkeet palautettiin 14.6.2011 mennessä.

Keruumenetelmä

Kasvokkainen haastattelu

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineiston datatiedostot ovat saatavilla englanniksi ja suomeksi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Kvalitatiiviset aineistot ovat saatavilla alkuperäiskielellä. Niitä ei käännetä. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

494 muuttujaa ja 1298 havaintoa.

Datan versio

2.1

Aineiston käytössä huomioitavaa

Aineistosta on arkistoinnin yhteydessä poistettu muuttujat p29 ja p30_3.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Borg, Sami (Tampereen yliopisto) & Grönlund, Kimmo (Åbo Akademi): Eduskuntavaalitutkimus 2011 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.1 (2013-01-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2653

Julkaisusta tiedottaminen

Tietoarkistoon on lähetettävä viitetiedot kaikista julkaisuista, joissa käyttäjä hyödyntää aineistoa.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Muu materiaali

Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta.

Comparative Study of Electoral Systems (CSES) -hankkeen verkkosivut

Julkaisut aineistosta

Arter, David & Kestilä-Kekkonen, Elina (2014). Measuring the Extent of Party Institutionalisation. The Case of a Populist Entrepreneur Party. West European Politics 37(5), 932-956. doi:10.1080/01402382.2014.911486

Bäck, Maria & Kestilä-Kekkonen, Elina (2013). Sosiaalinen pääoma ja poliittinen osallistuminen Suomessa. Politiikka 55(2), 59-72.

Bäck, Maria & Kestilä-Kekkonen, Elina (2014). Owning Protest But Sharing Distrust? Confidence in the Political System and Anti-Political-Establishment Party Choice in the Finnish 2011 Parliamentary Elections. Research on Finnish Society 7, 21-35.

Bäck, Maria & Kestilä-Kekkonen, Elina & Söderlund, Peter (2016). Suomalaisten poliittinen luottamus ja siihen vaikuttavat tekijät. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 379-397. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Bengtsson, Å. & Christensen, H. S. (2016). Ideals and Action: Do Citizens' Patterns of Participation Correspond to their Conceptions of Democracy?. Government and Opposition, vol. 51: 02, ss. 234-260. https://doi.org/10.1017/gov.2014.29

Bengtsson, Åsa (2012). Väljarnas kandidatval: rörlighet och motiv. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 139-155. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Bengtsson, Åsa & Christensen, Henrik Serup (2012). Medborgarnas förväntningar på politiskt beslutsfattande. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 255-274. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Bergman, Matthew (2016). No More Mr.Niche Guy: Multidimensional Issue Voting in Proportional Electoral Systems. Dissertation, University of California. San Diego

Borg, Sami (2012). Nuorten äänestysvalinnat, puoluekiinnittyminen ja edustautuminen. Teoksessa: Nuoret ja ääni - Nuoret eduskuntavaaleissa 2011 (toim. Ronkainen, Jussi), 15-27. Helsinki: Nuorisotutkimusseuran julkisuja; 125.

Borg, Sami (2012). Perussuomalaiset. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 191-210. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Borg, Sami (2012). Tärkeimmät asiakysymykset ja vakavimmat ongelmat. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 240-252. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Borg, Sami (2012). Valitsijoiden liikkuvuus eduskuntavaaleissa 2007-2011. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 126-138. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Borg, Sami & Kestilä-Kekkonen, Elina & Westinen, Jussi (2015). Demokratiaindikaattorit 2015. Helsinki: Oikeusministeriö. Selvityksiä ja ohjeita 56/2015. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-483-9

Demokratiaindikaattorit 2013. Toim. Borg, Sami. Helsinki: Oikeusministeriö. Selvityksiä ja ohjeita 52/2013. URN:ISBN:978-952-259-334-4

Dudakova, Barbora & Havlik, Vlastimil (2013). Pravi Finove. Volebni uspech populisticke Radikalni pravice ve Finsku. Politologicka revue, 2013, vol. 19, no. 1, pp. 7-33.

Elo, Kimmo & Rapeli, Lauri (2012). Politiikkatietämys ja poliittinen kiinnostus. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 275-291. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Fieschi, Catherine & Morris, Marley & Caballero, Lila (2012). Recapturing the Reluctant Radical: how to win back Europe's populist vote. London: Counterpoint. urn:isbn: 978-0-9568225-2-9

Garzia, D., De Angelis, A. & Pianzola, J. (2014). "The Impact of VAAs on Electoral Participation". In D. Garzia & S. Marschall (eds.), Matching Voters with Parties and Candidates. Voting Advice Applications in a Comparative Perspective. Colchester: ECPR Press.

Giger, Nathalie & Holli, Anne Maria & Lefkofridi, Zoe & Wass, Hanna (2014). The gender gap in same-gender voting. The role of context. In: Electoral Studies 35(3), 303-314.

Grönlund, Kimmo & Westinen, Jussi (2012). Puoluevalinta. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 156-188. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Han, Sung Min. 2015. Income inequality, electoral systems and party polarisation, European Journal of Political Research 54(3): 582-600. DOI: 10.1111/1475-6765.12098

Heinonen, Marja & Laaninen, Riikka & Paju, Reijo & Rapeli, Lauri (2013). Kyselytutkimuksen edustavuus Suomessa 1973-2011. Katsaus keskeisistä taustatekijöistä. Politiikka: Valtiotieteellisen yhdistyksen julkaisu 55 (2013):3, s. 192-199.

Herda, Daniel (2015). Beyond Innumeracy: Heuristic Decision-Making and Qualitative Misperceptions about Immigrants in Finland. Ethnic and Racial Studies. 38 (9) 1627-1645. http://dx.doi.org/10.1080/01419870.2015.1005643

Ilkka, Sakari (2015). Sosialidemokraattien sosiokulttuurinen asema. Puolueen ja äänestäjäkunnan vertailu. Tampere: Tampereen yliopisto. Johtamiskorkeakoulu. Kandidaatin tutkielma.

Intke, Maarit (2015). Perussuomalaiset - suomalaiselle sopivin? Perussuomalaisten äänestäjien ja kansanedustajien sijainti vasemmisto-oikeisto- ja liberaali-konservatiivi -ulottuvuuksilla vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Turku: Turun yliopisto. Valtio-opin kandidaatintutkielma.

Karvonen, Lauri (2012). Att välja parti och att välja person. I Sphinx årsbok 2011-2012, 41-54. Helsingfors: Finska Vetenskaps-Societeten.

Karvonen, Lauri (2012). Ehdokasäänestäminen. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 313-323. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Karvonen, Lauri (2014). Parties, Governments and Voters in Finland. Politics under Fundamental Societal Transformation. Colchester. ECPR Press

Kestilä-Kekkonen, Elina (2014). Puoluedemokratian haasteet Euroopassa: Syrjäyttävätkö uudet poliittisen osallistumisen muodot edustuksellisen demokratian? In Tuomas Forsberg & Tapio Raunio (eds): Politiikan muutos. Tampere: Vastapaino.

Kestilä-Kekkonen, Elina & Söderlund, Peter (2014). Party, Leader or Candidate? Dissecting the Right-Wing Populist Vote in Finland. European Political Science Review 6(4), 641-62. doi:10.1017/S1755773913000283

Koivisto, Petra (2015). Portfoliosukupolven luottamus presidentti-instituutioon. Tampere: Tampereen yliopisto. Johtamiskorkeakoulu. Valtio-opin kandidaatintutkielma.

Koivusalo, Katriina (2016). Multinomiaalisen ja logistisen regression soveltaminen vuoden 2011 eduskuntavaaliaineistoon. Tampere: Tampereen yliopisto. Tilastotieteen kandidaatintutkielma.

Mattila, Mikko & Sundberg, Jan (2012). Vaalirahoitus ja vaalirahakohu. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 227-239. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Muutosvaalit 2011 (2012). Toim. Borg, Sami. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2

Mykkänen, Juri (2012). Uskonto ja äänestäminen. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 292-309. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Öberg, Susanne (2014) Sambandet mellan personlighet och politiskt deltagande i Finland. Pro gradu. Åbo Akademi, Statskunskap.

Paloheimo, Heikki (2012). Populismi puoluejärjestelmän vedenjakajana. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 324-346. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-22.

Pikkala, Sari (2016). Naiset ja miehet äänestäjinä. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 398-414. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Quinlan, Stephen (2012). The Conundrum of Youth Turnout. A Cross-national Examination of Generational Processes. Dublin, IE: University College Dublin, IE. Doctoral Dissertation.

Rapeli, Lauri (2014). Eduskunta ja kansalaismielipide. Teoksessa: Eduskunta. Kansanvaltaa puolueiden ja hallituksen ehdoilla (toim. Raunio, Tapio & Wiberg, Matti), 51-65. Helsinki: Gaudeamus.

Rapeli, Lauri & Borg, Sami (2016). Kiinnostavaa mutta monimutkaista. Tiedot, osallistuminen ja suhtautuminen vaikuttamiseen. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 358-378. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Rodon, Toni (2017). When the kingmaker stays home. Revisiting the ideological bias on turnout. Party Politics 23 (2), 148-159. http://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/1354068815576291

Salovaara, Jaakko (2016). Eduskuntavaaliehdokkaiden näkemyksiä vapaan sivistystyön koulutuksesta. Oulu: Oulun yliopisto. Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma.

Sharkansky, Mattan (2015). Prime Ministers' Effect on Voting Behavior and on the Distribution of Resources. Rochester, N.Y.: University of Rochester. Political Science Ph.D. Theses. http://hdl.handle.net/1802/30217

Smets, Kaat (2013). De opkomstkloof tussen jong volwassenen en ouderen in nationale verkiezingen. Een vergelijkend onderzoek (The Age Gap in Voter Turnout Between Young Adults and Older Citizens in National Elections. A Comparative Study). Res Publica 55(1), 11-36.

Söderlund, Peter (2016). Kannastaan epävarmat ja liikkuvat äänestäjät. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 343-356. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Söderlund, Peter & Kestilä-Kekkonen, Elina (2014). Economic Voting in Finland Before and After an Economic Crisis. Acta Politica 49, 395-412. doi:10.1057/ap.2014.11

Strandberg, Kim (2012). Sosiaalisen median vallankumous? Ehdokkaat, valitsijat ja sosiaalinen media vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 79-93. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Strandberg, Kim (2016). Ehdokkaiden ja kansalaisten internetin ja sosiaalisen median poliittinen käyttö vuosien 2003-2015 eduskuntavaaleissa. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 95-116. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Strandberg, Kim & Carlson, Tom (2017). Expanding the Online Political Demos but Maintaining the Status Quo? The Development of Finnish Voters' Use of the Internet and Social Media Prior to Parliamentary Elections 2003-2015. Scandinavian Political Studies 40(1), 82-106. DOI:10.1111/1467-9477.12082

Tiihonen, Aino (2015). Etujärjestöt, puolueet ja yhteiskuntaluokat Suomessa 2000-luvulla. Tampere: Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma. Pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201511022409

Tiihonen, Aino (2016). Etujärjestöjen, puolueiden ja äänestäjien väliset suhteet. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 321-342. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Tiihonen, Aino, Kestilä-Kekkonen, Elina & Westinen, Jussi (2016). Puoluekannan periytyminen vanhemmilta lapsille. Teoksessa Kimmo Grönlund & Hanna Wass (toim.): Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015. Helsinki: Oikeusministeriö.

von Schoultz, Åsa (2016). Puolueiden puheenjohtajien merkitys äänestyspäätöksen kannalta. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 159-176. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

von Schoultz, Å. & Wass, H. (2016). Beating Issue Agreement: Congruence in the Representational Preferences of Candidates and Voters. Parliamentary Affairs, vol. 69: 1, ss. 136-158. doi: 10.1093/pa/gsv001

Wanamo, Markus (2015). Prospektiva och retrospektiva partibedömningars inverkan på väljarrörlighet. En studie av Finlands riksdagsval 2007 och 2011. Åbo: Åbo Akademi. Statskunskap. Pro Gradu.

Wass, Hanna & Borg, Sami (2012). Äänestysaktiivisuus. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 97-115. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Wass, Hanna & Söderlund, Peter & Rapeli, Lauri (2012). Äänestäneiden ja äänestämättä jättäneiden mielipideyhteneväisyys ja poliittinen edustus. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 116-125. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Westinen, J. 2015. Cleavages - Dead and Gone? An Analysis of Cleavage Structure and Party Choice in Contemporary Finland. Scandinavian Political Studies, 38:3, 277-300. DOI: 10.1111/1467-9477.12046

Westinen, Jussi (2012). Keskustan vaalitappio - menetetyn kannatuksen taustatekijät. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 211-226. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Westinen, Jussi (2016). Puoluevalinta Suomessa 2000-luvulla. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 249-272. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Westinen, Jussi & Borg, Sami (2016). Itä-Suomen vaalipiiriuudistuksen vaikutukset. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 200-223. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Westinen, Jussi & Kestilä-Kekkonen, Elina (2015). Perusduunarit, vihervasemmisto ja porvarit: Suomalaisen äänestäjäkunnan jakautuminen ideologisiin blokkeihin vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Politiikka 57: 2, 94-114.

Yrjölä, Oskar (2016). Politiskt deltagande i Finland. En överblick utgående från tre hypoteser. Kandidatavhandling. Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet.

Pysyvä linkki tähän aineistoon:

Suora linkki tähän välilehteen:

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa