Display study description .

FSD2617 Lapsesta aikuiseksi: 50-vuotiaiden kyselylomakkeet 2009

The dataset is (D) available only by permission from the data depositor/creator.

Download the data

Study description in other languages

Related files

Authors

  • Pulkkinen, Lea (Jyväskylän yliopisto. Psykologian laitos)
  • Kinnunen, Marja-Liisa (Jyväskylän yliopisto. Psykologian laitos)
  • Kokko, Katja (Jyväskylän yliopisto. Psykologian laitos)

Keywords

aggressiivisuus, alkoholinkäyttö, eheys, elämänhistoria, elämänlaatu, henkinen hyvinvointi, hyvinvointi, itsearviointi, itsetunto, kasvatus, masennus, palautuminen, parisuhde, sosiaalinen tuki, tyytyväisyys, työ, työn imu, työn ja perheen vuorovaikutus, uupumus, vapaa-aika

Abstract

Aineisto on osa Lapsesta aikuiseksi -tutkimusta, joka on jatkunut samojen henkilöiden seurantana yli 40 vuotta. Vuonna 2009 toteutettuun tutkimusvaiheeseen kuuluu 50-vuotiaiden elämäntilannekysely, haastattelu, kyselylomakkeet, persoonallisuustestit ja terveystarkastus. Tämä aineisto sisältää vastaukset kyselylomakkeisiin, jotka vastaajat täyttivät haastattelujen yhteydessä. Lomakkeet ovat suomen kielelle käännettyjä alkuperäisiä tai muokattuja versioita eri testeistä ja menetelmistä.

Haastattelun alussa tutkittavat vastasivat kahteen tunteita kartoittavaan kyselyyn. Ensimmäisessä kyselyssä vastaajalta tiedusteltiin, miltä hänestä juuri tällä hetkellä tuntuu. Toisessa kartoitettiin, miltä vastaajasta tuntui yleensä. Vastaaja arvioi erilaisten väitteiden avulla mm. tunteiden hyväksymiseen, selkeyteen, vaikutukseen ja hillitsemiseen liittyviä asioita. Myöhemmin haastattelussa esitetty kolmas itsearviointilomake käsitteli tunteita aggressiivisuuden ja sen hillitsemisen sekä tunteiden ilmaisun ambivalenssin osalta.

Vastaaja arvioi omaa itsetuntoaan kymmenen ja viisautta kolmen väittämän avulla. Joukossa oli sekä kielteisiä että myönteisiä väitteitä, jotka kuvasivat mm. omanarvontuntoa ja tyytyväisyyttä itseen. Psykologista hyvinvointia arvioitiin kahdeksantoista väittämän avulla. Väittämät ottivat kantaa muun muassa siihen, pitikö vastaaja kaikista luonteenpiirteistään, kokiko hän tehneensä elämässä jo kaiken mahdollisen ja tunsiko hän hallitsevansa kulloisenkin elämäntilanteen. Sosiaalista hyvinvointia kartoitettiin 15 väittämällä, jotka käsittelivät esimerkiksi ihmisten hyväntahtoisuutta, yhteiskunnan kehityssuuntaa ja läheisyyden tunnetta yhteisöön. Eheyden tunnetta selvitettiin mm. tiedustelemalla, oliko vastaajalla paljon asioita, joita hän haluaisi elämässään muuttaa, oliko hän vihainen lapsuudenkokemuksistaan ja oliko hän kokenut pettymyksiä, joita ei tule koskaan hyväksymään.

Alkoholinkäyttöön liittyviä tottumuksia selvitettiin kysymällä, onko vastaajalla mm. koskaan ollut huonoa omaatuntoa juomisen jälkeen tai onko hänestä tuntunut vaikealta lopettaa yhteen ryyppyyn. Masentuneisuutta kartoitettiin, tiedustelemalla esimerkiksi, oliko vastaajalla ollut useita päiviä kestäneitä tai pitempään jatkuneita surumielisyyden ja masennuksen kausia, jotka olivat vaikuttaneet unensaantiin ja oliko häntä vaivannut pitkään jatkunut syyllisyyden tunne. Vapaa-aikaa ja harrastuksia selvitettiin kyselemällä, millaisia liikuntaharrastuksia, kulttuuriharrastuksia ja muita vapaa-ajan viettotapoja vastaajalla oli ja kuinka usein hän niitä harrasti. Yhteensä tässä osiossa mainittiin 54 aktiviteettia.

Yleistä tyytyväisyyttä elämään kartoitettiin viidellä kysymyksellä. Seuraavaksi käsiteltiin vastaajan parisuhdetta. Konsensusta kumppanin kanssa selvitettiin kysymällä, kuinka usein vastaaja ja hänen kumppaninsa olivat samaa mieltä eri asioista, kuten lasten kasvatuksesta, seksuaalisesta käyttäytymisestä, uskontoon liittyvistä asioista ja tunteiden osoittamisesta. Lisäksi tyytyväisyyttä parisuhteeseen kartoitettiin muun muassa kysymällä, kuinka usein vastaaja oli harkinnut eroa. Näkemyksiä kasvatuksesta selvitettiin tiedustelemalla, kuinka hyvin erilaiset kasvatukseen liittyvät väittämät kuvasivat vastaajaa. Vastaajille esitettiin 28 väittämää heidän lapsistaan. He kertoivat esimerkiksi, oliko lapsen vaikea keskittyä samaan asiaan, oliko hän hiljainen ja syrjään vetäytyvä ja kuunteliko hän annettuja ohjeita. Vastaajat myös arvioivat, kuinka paljon he antoivat käytännöllistä, henkistä ja taloudellista tukea omille vanhemmilleen.

Seuraavaksi vastaajailta tiedusteltiin työpäivän jälkeisiä ajatuksia. He kertoivat esimerkiksi, ajattelivatko työtä, käyttivätkö aikaa rentoutumiseen ja siirsivätkö työasiat pois mielestä. Vastaajille esitettiin yhdeksän väittämää, jotka käsittelivät tuntemuksia työstä. He ilmaisivat, inspiroiko työ heitä, tuntuiko heistä hyvältä lähteä töihin ja tunsivatko itsensä tarmokkaaksi työskennellessään. Myös toisessa lomakkeessa tiedusteltiin työhön liittyviä tuntemuksia. Vastaajat kertoivat, huomasivatko työskentelevänsä senkin jälkeen, kun työtoverit olivat jo poistuneet, kokivatko työskentelevänsä kiireessä ja tunsivatko syyllisyyttä vapaa-ajallaan. Vastaajille esitettiin kaksikymmentä kysymystä, jotka käsittelivät työn heijastumista perheeseen sekä perheen ja yksityiselämän vaikutusta työntekoon.

Terveystarkastuksen yhteyteen kuuluvissa lomakkeissa tiedusteltiin viimeisen puolen vuoden aikana ilmenneitä oireita, kuten päänsärkyä, kuukautisrytmin häiriöitä, oksentelua ja ruumiinosien puutumista. Liikennekäyttäytymistä kartoitettiin selvittämällä, milloin vastaaja oli hankkinut ajokortin, kuinka paljon ajoi keskimäärin vuodessa, kuinka usein oli ollut syyllisenä tai syyttömänä liikenneonnettomuudessa, ja oliko saanut ajokieltoja. Tunteiden säätelyä selvitettiin esittämällä kysymyksiä tunteiden kokemisesta ja ilmaisemisesta. Vastaajilta kysyttiin, ryhtyivätkö he ajattelemaan jotain muuta saadakseen itselleen myönteisemmän tunteen, säätelivätkö he tunteitaan siten, etteivät näyttäneet niitä ja säätelivätkö he tunteitaan muuttamalla tapaansa ajatella tilanteesta. Tutkittavat täyttivät lisäksi heidän nykyisiin ihmissuhteisiinsa liittyvän lomakkeen, jossa oli yhteensä 24 kysymystä.

Taustamuuttujana oli vastaajan sukupuoli.

Permanent link to this dataset:

Direct link to this tab:

Study description in machine readable DDI 2.0 format

Metadata record is licensed under a CC BY 4.0 license.