Display study description .

FSD2615 Lapsesta aikuiseksi: 50-vuotiaiden elämäntilannekysely 2009

The dataset is (D) available only by permission from the data depositor/creator.

Download the data

Study description in other languages

Related files

Authors

  • Pulkkinen, Lea (Jyväskylän yliopisto. Psykologian laitos)
  • Kinnunen, Marja-Liisa (Jyväskylän yliopisto. Psykologian laitos)
  • Kokko, Katja (Jyväskylän yliopisto. Psykologian laitos)

Keywords

arvot, elämäntapa, keski-ikäiset, koulutus, minäkuva, parisuhde, perhe (ilmiöt), tekniikka (laitteet), terveys, toimeentulo, tulevaisuus, työ, työttömyys, vapaa-aika

Abstract

Kysely on osa Lapsesta aikuiseksi -tutkimusta, joka on jatkunut samojen henkilöiden seurantana yli 40 vuotta. Tämän viimeksi toteutetun tutkimusvaiheen tarkoitus on kuvata 50-vuotiaiden elämää sen keskeisillä alueilla, joita ovat perhe, työ, terveys ja vapaa-aika. Vertailujen mahdollistamiseksi suuri osa kysymyksistä oli samoja kuin 27-, 36- ja 42-vuotiaana tutkittaville esitetyissä kyselylomakkeissa. Tämän kirjekyselynä kerätyn elämäntilannekyselyn (n=279) lisäksi tässä tutkimusvaiheessa kerättiin tietoa haastattelulla, eri testeihin ja menetelmiin perustuvilla kyselylomakkeilla, elämänhistorian kalenterilla sekä persoonallisuustesteillä. Tutkittaville tehtiin myös terveystarkastus ja laboratoriokokeita.

Aluksi kysyttiin perustietoja vastaajan koulutuksesta ja työstä, sekä tiedusteltiin opiskeluun ja kotitöihin kuluvaa aikaa. Sairaslomien määrä ja pituus viimeisen vuoden aikana selvitettiin. Vastaajaa pyydettiin kuvailemaan työtilannettaan vuoden 2000 jälkeen, kertomaan työttömyysjaksoistaan sekä arvioimaan tyytyväisyyttään työhönsä. Puolison työtilannetta ja ammattinimikettä kysyttiin. Perhesuhteita kartoitettiin kysymällä, montako lasta vastaajalla on, milloin he ovat syntyneet, sekä keitä hänen kanssaan asuu samassa taloudessa. Vastaajan ja tämän puolison lapsenlapsien syntymävuosia ja lukumäärää selvitettiin. Lisäksi kysyttiin, ovatko vastaajan vanhemmat vielä elossa, ja mikä on heidän nykyinen elämäntilanteensa. Seuraavaksi esitettiin vanhempien vastuuta maailmasta ja jälkipolvista käsitteleviä väittämiä, joihin vastaajat ottivat kantaa.

Asumista ja toimeentuloa kartoitettiin yleisillä kysymyksillä. Selvitettäessä vapaa-ajan viettoa kysyttiin, kuinka paljon vastaaja oli viimeisen puolen vuoden aikana esimerkiksi lukenut tai käynyt konserteissa, näyttelyissä ja baareissa. Lisäksi selvitettiin, harrastiko hän nikkarointia, lauloiko yhtyeessä tai soittiko jotain instrumenttia. Vastaajan liikunta-aktiivisuus selvitettiin. Vastaajat sijoittivat työn, vapaa-ajan, kodin ja ystävät järjestykseen sen mukaan, kuinka paljon ne tuottivat tyydytystä. Ystävyyssuhteita kartoitettiin kysymällä, montako läheistä ystävää vastaajalla on sekä miten tyytyväinen hän on ystävyyssuhteittensa nykyiseen tilaan. Vastaajan suhdetta tietotekniikkaan selvitettiin muun muassa kysymällä, kuinka paljon vastaaja käytti tietokonetta työasioiden hoitamiseen työajan ulkopuolella ja kuinka paljon hän käytti sitä henkilökohtaisiin asioihin. Vastaajalle esitettiin kysymyksiä, joilla selvitettiin suhdetta ja riippuvuutta internetin käyttöön sekä pelaamiseen. Edelleen haluttiin tietää, seurasiko vastaaja lapsiensa tietokoneen käyttöä.

Alkoholinkäyttöä kartoitettiin useilla kysymyksillä. Vastaajalta kysyttiin esimerkiksi alkoholinkäytön määrää, syitä alkoholinkäytölle ja käytön vähentämiselle. Lisäksi tiedusteltiin, millaisia ongelmia alkoholin käytöstä oli seurannut. Tupakointia kartoitettiin tiedustelemalla, milloin vastaaja oli tupakoinut ensimmäisen kerran, kuinka usein hän tupakoi ja kuinka pian herättyään hän poltti ensimmäisen savukkeen.

Koettua terveydentilaa kartoitettiin pyytämällä vastaajaa arvioimaan omaa terveydentilaansa ja suoriutumistaan viimeisen kuukauden aikana. Vastaajalta tiedusteltiin muun muassa, onko hän pystynyt keskittymään tehtäviinsä, onko hän pystynyt tekemään päätöksiä ja onko hän kyennyt kohtaamaan vaikeuksia. Vastaajat arvioivat omaa terveydentilaansa viimeisen vuoden ajalta. Sosiaalisen tuen määrää selvitettiin tiedustelemalla, onko vastaajan lähipiirissä ihmistä, jonka kanssa hän voi keskustella henkilökohtaisista asioista ja ongelmista.

Henkilökohtaisia näkemyksiä tiedusteltiin joukolla asenneväittämiä. Vastaajalta kysyttiin muun muassa, onko hän saavuttanut tavoitteitaan, onko hän tyytyväinen itseensä sekä uskooko hän mahdollisuuksiinsa vaikuttaa omaan kehitykseensä. Minäkuvaa selvitettiin kysymällä esimerkiksi, tunteeko hän itsensä epätoivoiseksi, onko hänellä vahva tahto tai suhtautuuko hän asioihin luottavaisesti. Vastaajalle esitettiin myös erilaisia luonnekuvauksia, joita häntä pyydettiin vertaamaan itseensä. Häneltä kysyttiin esimerkiksi, onko hän luotettava ja tasapainoinen, energinen ja toimelias, arka ja jännittynyt tai hiljainen ja syrjäänvetäytyvä. Edelleen tiedusteltiin, miten tärkeitä ja merkitseviä vastaajalle ovat eri asiat, kuten taide, tekniikka, uskonto tai sosiaalityö. Lisäksi kysyttiin, tunteeko vastaaja voivansa vaikuttaa elämässään tapahtuviin muutoksiin, ja miten hän suhtautuu tulevaisuuteen. Vastaajaa pyydettiin pohtimaan, miten paljon hän katsoo tulevaisuutensa riippuvan erilaisista tekijöistä, kuten esimerkiksi itsestä, menneisyydestä, ulkoisista asioista, onnesta, kohtalosta tai Jumalasta. Lopuksi kysyttiin, kuinka paljon vastaaja pelkää tulevaisuutta ajatellen esimerkiksi taloudellisia vaikeuksia, ihmissuhdeongelmia tai luonnon saastumista, ja toisaalta kuinka tärkeänä hän pitää tulevaisuuden kannalta erilaisia asioita, kuten taloudellista menestystä, ihmissuhteita, terveyttä tai kulttuurielämää.

Taustamuuttujana on vastaajan sukupuoli.

Permanent link to this dataset:

Direct link to this tab:

Study description in machine readable DDI 2.0 format

Metadata record is licensed under a CC BY 4.0 license.