Tekijät

• Weissenfelt, Kerttu (Lapin yliopisto. Sosiaalityön laitos)

Asiasanat

Pohjois-Pohjanmaa, Ruukki, arvot, asenteet, autoritaarisuus, karjalaiset, pakolaiset, pohjalaiset, siirtoväki, solidaarisuus, turvapaikanhakijat, vastaanottokeskukset

Sisällön kuvaus

Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tieteellistä tietoa siitä, kuinka pienehkön kunnan asukkaat asennoituivat kunnassaan asuviin erilaisten kulttuurien edustajiin. Ruukkilaisten (n=244) asennoitumista karjalaisiin ja turvapaikanhakijoihin selvitettiin postikyselyllä syksyllä 1994. Tapaustutkimus suunnattiin Ruukkiin, koska kuntaan oli sijoitettu sotien jälkeen karjalaisevakoita ja vuodesta 1993 se oli vastaanottanut turvapaikanhakijoita.

Lomakkeella selvitettiin aluksi taustatietoja, kuten ikää, perhesuhteita, syntyperää, pohjakoulutusta, omaa ja puolison työtilannetta, sekä oliko suvussa karjalaisia evakkoja tai ulkomaalaisia. Seuraavaksi selvitettiin muun muassa kielitaitoa, oliko vastaajalla ulkomaalaisia ystäviä, mistä vastaaja ajatteli turvapaikanhakijoita tulleen Ruukkiin ja kuinka hän katsoi tuttaviensa suhtautuvan turvapaikanhakijoihin. Seuraavaksi selvitettiin turvapaikanhakijoiden ja vastaajan välistä kanssakäymistä, kuinka vastaaja seurasi turvapaikanhakijoista käytävää keskustelua, kuinka hän arveli Ruukkilaisten suhtautuvan turvapaikanhakijoihin, ja kuinka hänen suhtautumisensa oli muuttunut viimeisen vuoden aikana.

Mielipiteitä siirtolaisuudesta selvitettiin tiedustelemalla, mitä vastaaja piti hyväksyttävänä syynä siirtolaisuudelle, minkä vuoksi hän voisi muuttaa ulkomaille, ja mitkä syyt hän hyväksyi Suomeen ja Ruukkiin tulon syiksi. Mielipiteitä karjalaisten asuttamisesta selvitettiin erilaisin kysymyksin. Seuraavaksi esitettiin turvapaikanhakijoihin liittyviä väitteitä, joihin vastaajat ottivat kantaa likert -asteikolla. Ruukkia ja Ruukissa asumista koskevia asenteita selvitettiin yhteensä 32 väittämällä. Vastaajat ottivat kantaa Fesslerin solidaarisuusindeksi- ja autoritaarinen persoonallisuus -teorian mukaisilla väittämillä. Solidaarisuusindeksin väittämät käsittelivät muun muassa kunnan johtajaa, kunnan valtuustoa, uskontosuuntien yhteiseloa, turvallisuutta, nuorille annettuja valmiuksia ja lasten kasvatusta.

Seuraavaksi esitettiin Adornon ja hänen tutkimusryhmänsä kehittämän autoritaarinen persoonallisuus -teorian mukaisia väittämiä, jotka käsittelevät nuorisoa, läheisyyttä, homoseksuaalisuutta, yksityisyyttä ja esimerkiksi ihmisten jakautumista heikkoihin ja vahvoihin. Lopuksi tiedusteltiin muun muassa oliko vastaaja jäänyt työttömäksi, leskeksi tai pakkolomalle, oliko avio- tai avoliitto päättynyt, sekä miksi hän oli asioinut kansaneläkelaitoksella tai sosiaalitoimistossa.

Taustamuuttujina olivat esimerkiksi ikä, sukupuoli, pohjakoulutus, perhesuhteet, ammatti ja syntyperä.